• Väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kestävyys
  • Sosiaaliturva ja verotus
  • Julkisen ja yksityisen sektorin työnjako
  • Kansainvälisen talouden kehitys ja talousennusteet

Julkisen talouden tutkimuksen painopisteinä ovat sosiaaliturvan rahoitukseen ja yksityisen ja julkisen sektorin työnjakoon liittyvät asiat. Talouspolitiikan analyysissa korostuu julkisen talouden kestävyys ja siihen liittyvien toimintastrategioiden luominen ja arviointi.

Makrotalouden tutkimuskohteina ovat Suomen ja maailman kokonaistalouden kehitys ja sen vaikutukset suomalaiselle elinkeinoelämälle.

Tutkimuskysymykset liittyvät mm. säästämiseen ja varallisuuteen, eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan, verotukseen ja sen kannustinvaikutuksiin, sukupolvien väliseen tulonjakoon sekä julkiseen velkaan. Sosiaaliturvaa ja tulonjakoa tarkastellaan erityisesti elinkaarinäkökulmasta. Pitkän aikavälin kestävyystarkasteluihin yhdistetään myös suhdannekysymyksiä, mm. finanssipolitiikan kireyden mittaaminen. Tältä pohjalta arvioidaan myös kotimaisia ja kansainvälisiä talouspoliittisia linjauksia.

Kansainvälisen talouden tutkimuksessa käytetään maailmantalouden NiGEM-makromallia. Suomen talouden analyysin apuna ovat erilaiset mallit ja laskentakehikot sekä nowcasting-menetelmät. Ennusteiden laadinnassa selvitetään myös tekoälyn mahdollisuuksia. Keskeisiä ennustetyön verkostoja ovat eurooppalaisten tutkimuslaitosten Euroframe sekä laaja eurooppalaisten suhdannetutkimuslaitosten AIECE.

Ryhmän tutkimuksia

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyy 2021
Väestö ikääntyy parhaillaan Suomessa, koska lapsia syntyy vähän ja elinajat pitenevät. Nettomaahanmuutto on riittämätöntä kompensoimaan matalaa syntyvyyttä, minkä vuoksi työikäisten määrä supistuu. Vaikka ikääntymisen jatkuminen on hyvin todennäköistä lähivuosikymmeninä, syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja maahanmuuttoon liittyy merkittävää epävarmuutta. Väestörakenteen muutoksella on
Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyy 2020
Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää hiilitullien vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaan, arvoketjuihin ja kotimaiseen talouteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan hiilitullien käytännöllisiä ja kansainvälisoikeudellisia näkökulmia sekä vaihtoehtoisia lisämekanismeja hiilivuodon estämiseksi. Tietoa saadaan myös hiilitullien yleisemmistä vaikutuksista EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan. Tutkimuksesta
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019
Suomessa yksityinen varautuminen hoivamenoriskien varalta on heikosti suunniteltua ja toteutettua. Syynä tähän ovat ennen kaikkea julkisen vallan toimet ja epäselvyys siitä, olisiko vapaaehtoisesti otettavilla, pitkäaikaista sitoutumista edellyttävillä hoivavakuutustuotteilla riittävästi kysyntää. Varautuminen hoivamenoriskien varalta tulee läheisesti eteen väestön ikääntyessä ja
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Hankkeen tavoitteena on avata ja selittää niitä kysymyksiä, joita maanpuolustuksen kustannusten arvioimiseen liittyy. Tutkimuksessa tarkastellaan maanpuolustuksen arvioimista käsittelevää aikaisempaa taloustieteellistä tutkimusta sekä selitetään ja havainnollistetaan yksinkertaistettujen esimerkkilaskelmien avulla vaikutusmekanismeja, jotka aiemman kirjallisuuden perusteella vaikuttavat maanpuolustuksen kustannuksiin. Vaihtoehtoisten oletusten avulla
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Euroopan unioni (EU) on 2010-luvulla yhä voimakkaammin ottanut käyttöön pakotteet poliittisena työkaluna, joita on suunnattu myös naapurisuurvaltaa ja keskeistä kauppakumppania Venäjää vastaan. Globaalin kilpailun kiristyessä sekä geopolitiikan ja -ekonomian korostuessa maailmanpolitiikassa, EU:n pakotepolitiikan mahdollisuuksia raamittaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Tämä tutkimus keskittyy globaalien suuntausten ja verotuksen vuorovaikutukseen. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa muutoksen tekijöitä, analysoida niiden vaikutuksia verotulojen tasoon ja rakenteeseen sekä kehittää tulevaisuuden skenaarioita ja niiden vaikutuksia veropolitiikan päättäjiin. Painopiste on muutoksen ajajissa, joita ovat muun muassa ilmastomuutos
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019
Vapaalla poisto-oikeudella tarkoitetaan yritysten mahdollisuutta poistaa investoinnin hankintameno yhteisöverotuksessa haluamassaan aikataulussa. Hanke käy läpi kansainvälisen yritysverotusta koskevan talousteoreettisen tutkimuskirjallisuuden vapaata poisto-oikeutta koskevat keskeiset johtopäätökset. Hankkeessa tehdään myös katsaus aiheen empiiriseen tutkimuskirjallisuuteen. Hankkeessa arvioidaan miten vapaa poisto-oikeus vaikuttaisi investointien tuoton
Tutkimus alkoi 2015
Etlalla on käynnissä projekteja big datan – suurien tietomassojen – hyödyntämisessä ennustekäytössä ETLAnow työttömyys tuottaa ennusteen työttömyysasteesta jokaisessa 28:ssa EU-maassa käyttäen reaaliaikaisia tietoja työttömyyteen liittyvistä Google-hauista ja tuoreimpia Eurostatin tietoja työttömyysasteesta. ETLAnow tuottaa ennusteet automaattisesti päivittäin. ETLAnow on kehitetty
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeessa kehitetään ns. potentiaalisen tuotannon mittaamisen metodologiaa ja arvioidaan Suomen talouden keskipitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ennustamalla potentiaalista tuotantoa. Potentiaalisella tuotannolla tarkoitetaan sitä kansantalouden tuotannon tasoa, joka voidaan saavuttaa pysyvästi ilman inflaation merkittävää kiihtymistä. Nykyisiä menetelmiä luotettavampi tapa arvioida potentiaalista tuotantoa
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeen tavoitteena on edesauttaa hyvää veropolitiikka arvioimalla ja ennakoimalla verotukseen liittyviä muutospaineita ja esittämällä tutkimustietoon perustuvia suosituksia siitä, miten niihin tulisi reagoida. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti digitalisaation, robotisaation, globalisaation, väestön ikääntymisen ja ilmastopolitiikan aiheuttamia muutospaineita Suomen verojärjestelmää kohtaan. Nämä trendit
Tavoitteena on laatia ETLAlle uusi Suomen kansantaloutta kuvaava makrotaloudellinen ennuste- ja simulointimalli, joka korvaa entisen mallin. ETLA käyttää ennuste- ja tutkimustoiminnassaan useita taloudellisia malleja ja laskentakehikoita. Näitä ovat mm. maailmantalouden ekonometrinen malli NiGEM, Suomen makrotaloudellinen malli ja panos-tuotosmalli. Projektin
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018
Hanke tarjoaa kattavaa tietoa yksin asuvien eri osaryhmien tilanteista eri puolilla Suomea. Selvitämme yksinelämisen esiintyvyyttä maantieteellisesti ja yhdyskuntarakenteessa, yksilöiden elinkaaren eri vaiheissa sekä eri elämän käännekohtien ja kriisien yhteydessä. Identifioimme niitä yksinelävien ryhmiä, joiden kohdalla esiintyy merkittäviä puutteita hyvinvoinnissa
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2018
Tutkimuksessa analysoidaan työeläke-etuuksiin ja niiden rahoitukseen liittyvien riskien jakoa. Riskien jakoa tarkastellaan sekä teoreettisissa järjestelmätyypeissä (julkiset/yksityiset, pakolliset/vapaaehtoiset, etuusperusteiset/maksuperusteiset, rahastoidut/jakojärjestelmät) että muutamien edustavien maiden järjestelmissä, jotka ovat yhdistelmiä erilaisista teoreettisista tyypeistä. Tutkimuksessa tehdään kvantitatiivinen analyysi TyEL-järjestelmän riskienjako-ominaisuuksista. Erityisesti tarkastellaan rahastojen
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2019
Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja kehittää politiikkasuosituksia ja strategioita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tulevaisuudessa. Hankkeessa kehitetään näyttöön perustuvia, eri kohderyhmiä puhuttelevia ja kustannusvaikuttavia menetelmiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimus kohdistuu
Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2018
Euroopan unionin jäsenmailleen asettamia finanssipoliittisia sääntöjä on eurokriisin kuluessa uudistettu. ETLAn johtamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa selvitetään uudistusten tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia uusia keinoja edesauttaa vakaata talouskehitystä EU:n jäsenmaissa. Hankkeen nimi on “Fiscal Rules and Strategies under Externalities and Uncertainties” eli lyhyesti
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Tutkimus koostui neljästä osasta. Ensimmäisen osan tavoitteena oli koota keskeiset tulokset tutkimuksista, jotka arvioivat työttömyysturvaan ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan rakennettujen työllistymiskannusteiden vaikutuksia, sekä pohtia niiden perusteella annettavia yleisiä politiikkasuosituksia näiden kannusteiden rakenteiden parantamiseksi ja niiden implementoinnin tehostamiseksi. Toisessa vaiheessa selvitettiin
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018
Hankkeen lähtökohtana on Mario Montin ryhmän tekemän EU:n omien varojen järjestelmää koskevan arvion ja sen seurauksena mahdollisen EU:n rahoitusjärjestelmän muuttamisen vaikutukset. On todennäköistä, että komissio tulee esittämään uusia omia varoja nykyisten rinnalle. Uusien varojen tarkoituksena on budjettirahoituksen saamisen lisäksi
Tutkimus alkoi 2013 Tutkimus päättyi 2017
Tutkimuksessa tarkastellaan yksilön ja julkisen sektorin velkoja ja velkasuhteita hyvinvointivaltiossa. Se pohtii yksityisen ja julkisen velan suhdetta ja velan luonteisia julkisia vastuita. Kotitalouksien velkaa käsitellään elinkaarinäkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan myös eri maiden julkisten talouksien sopeutumiskykyä ja julkisen velan riskipreemion määräytymistä.
Tutkimus alkoi 2014 Tutkimus päättyi 2017
Projektin (MoPAct) tavoitteena on päivittää tietämys väestön ikääntymisen taloudellisista vaikutuksista ja tuottaa uutta tietoa tarkemmin rajatuista temaattisista alueista talous- ja väestötieteilijöiden yhteistyönä. Vastauksia haetaan seuraavanlaisiin kysymyksiin: Kuinka väestön ikääntyminen vaikuttaa yksilöiden taloudelliseen asemaan? Kuinka kannusteet aktiiviseen ikääntymiseen vaikuttavat ihmisten