Julkisen talouden kehysjärjestelmän toiminta ja kehittämistarpeet

Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa monipuolista ja yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa kehysjärjestelmästä. Hankkeessa laaditaan näkemys siitä, millaisia kehitystarpeita Suomen kehysjärjestelmässä voidaan nähdä ja millaisin konkreettisin toimin näihin voitaisiin vastata.

Suomen julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa ohjaavat hallitusten vapaaehtoisesti käyttöönottama valtion budjettitaloutta koskeva kehysjärjestelmä sekä EU-maiden julkista taloutta ohjaava säännöstö. Vaikka jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa on pyritty ohjaamaan jo pitkään yhteisillä finanssipolitiikan säännöillä, velkaantuminen ei ole EU:ssa keskimäärin vähentynyt nousukausilla eikä riittäviä taloudellisia puskureita ole luotu laskukausia varten.

Niin Suomi kuin Eurooppakin tarvitsevat finanssipolitiikan sääntöjä myös tulevaisuudessa. Julkisten talouksien velkaantumiskehitys tulee taittaa, jotta mailla on varaa harjoittaa aktiivista suhdannepolitiikkaa ja kriisien hoitoa myös jatkossa. Sekä kotimainen menokehys että EU:n finanssipolitiikan sääntökehikon sääntely voivat tukea tätä tavoitetta. Kokonaisvaltainen sääntökehikon uudelleenarviointi on tarpeen.

Tietoa kerätään seuraavien tutkimuskysymysten perusteella.

• Mitkä ovat julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa sääntelevän järjestelmän pääpiirteet Suomessa, ja mikä on kehysjärjestelmän rooli siinä?
• Minkälaisia vastaavia järjestelmiä vertailumaista löytyy ja mitkä ovat niiden keskeiset eroavaisuudet suhteessa Suomeen?
• Mitä puutteita koronakriisi nosti esiin Suomen järjestelmän toiminnassa erityisesti voimakkaiden taloudellisten shokkien suhteen ja miten järjestelmää voitaisiin tältä osin kehittää?
• Mitä finanssipolitiikan sääntöihin liittyviä uudistustarpeita on noussut esiin viimeaikaisessa kansainvälisessä keskustelussa ja miten ne suhteutuvat Suomen järjestelmään?
• Mitä uudistuksia on toteutettu / pantu vireille Suomen verrokkimaissa?
• Miten erityisesti ilmastopolitiikan toimeenpanoon liittyvät julkiset investoinnit ovat sovitettavissa nykyiseen kehysjärjestelmään ja aiheutuuko niistä mahdollisesti järjestelmän kehittämistarpeita?
• Millaisia mahdollisia kehittämistarpeita hyvinvointialueiden rahoitus aiheuttaa kehysjärjestelmään/ julkisen talouden suunnitelmaan?
• Millaisia kehitystarpeita voidaan nähdä Suomen järjestelmässä ja millaisin konkreettisin toimin näihin voitaisiin vastata?

Hanke toteutetaan Etlan ja professoreiden Vesa Vihriälän (Helsingin yliopisto) ja Iain Beggin (LSE) yhteishankkeena. Hankkeen tutkimustyöstä vastaa Etla.