”Maan tuotannolliset keskusjärjestöt”, mm. Suomen Teollisuusliitto, Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Suomen Työnantajain keskusliitto perustivat kesäkuussa 1946 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjän Taloudellisen Tutkimuskeskuksen, joka aloitti toimintansa 1.elokuuta samana vuonna. Sotien jälkeisen ajan poliittinen ja taloudellinen murros ja taloutta koskevien perustietojen puutteellisuus loivat uudenlaisen tarpeen taloudelliselle tutkimukselle.
Aluksi tutkimus painottui peruskartoituksiin ja selvityksiin ajankohtaisista aiheista. Ensimmäisiin tehtäviin kuului selvitys teollisuuden sosiaalisen toiminnan laajuudesta ja muodoista. Samoin kartoitettiin mahdollisuuksia vahvistaa työvoiman tarjontaa jälleenrakennuksen ja sotakorvausten mahdollistamiseksi.
Verraten pian toiminnan painopiste vakiintui pitkäjänteisiin tutkimuksiin. Niiden aiheet ovat vaihdelleet paljon, mutta eräänlaisena punaisena lankana on ollut pitkän ajan talouskasvun, ennen kaikkea tuottavuuden kasvun ja siihen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu. Tähän liittyen tuotannon rakennemuutos, talouden integraatio, kilpailu, työvoiman osaamiskysymykset, innovaatiotoiminta, työmarkkinoiden toiminta, julkisen talouden ja erityisesti eläkejärjestelmän kestävyys ovat olleet tutkimuksen kohteena. Myös makropolitiikan kysymyksiä on tutkittu ajoittain merkittävällä panoksella. Etla on pyrkinyt koko olemassa olonsa ajan soveltamaan kehittyneitä tutkimusmenetelmiä käytännön ongelmiin.
Talouden tilanteen seuranta ja sen kehityksen ennakoiminen on kuulunut laitoksen tehtäviin alusta lähtien. Toiminta systematisoitui 1970-luvun alussa, kun laitos alkoi laatia säännöllisiä suhdanne-ennusteita. Samalla ennustamissa alettiin hyödyntää ekonometrisia menetelmiä.
1970-luku merkitsi muutenkin suurta muutosta laitoksen toimintaan. Rahoituspohja laajeni, kun kannatusyhdistyksen jäseniksi tuli vuonna 1971 mm. rahoituslaitoksia. Samalla laitoksen nimi muuttui Elinkeinoelämän tutkimuslaitokseksi. Myös resursseja vahvistettiin.
Seuraava iso murros tapahtui 2000-luvun alussa. Elinkeinoelämän järjestöjä ja niiden rahoittamia toimintoja rationalisoitiin. Tässä yhteydessä Etla ja Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva saivat yhteisen hallituksen, toimitusjohtajan ja taloushallinnon. Eva myös muutti yhteisiin toimitiloihin Etlan kanssa.
Etlan kannatusyhdistyksen jäseniksi jäivät juuri muodostettu Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö ja Palvelutyönantajien yleinen työnantajaliitto PTYTL, joka sittemmin on lopettanut toimintansa. Kannatusyhdistyksen hallituksen rakenne muuttui niin, että lukuisten eri järjestöjen edustajien sijasta hallitukseen alettiin valita elinkeinoelämän keskeisiä vaikuttajia sekä vahvan tutkimustausta omaavia henkilöitä. Vuonna 2018 Finanssiala ry, Kaupan Liitto ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry liittyivät Etlan jäseniksi.
Kannatusyhdistyksen tarjoaman perusrahoituksen rinnalla hankekohtaisen projektirahoituksen merkitys on kasvanut 1990-luvun lamavuosista lähtien. Sen osuus on määrätietoisen työn ansiosta pysynyt korkeana myös 2000-luvulla.
Laitoksen henkilöstömäärä on kasvanut alkuvuosien 5–6:sta yli 40:een. Ajoittain henkilöstöä on ollut enemmänkin, vuosituhannen vaihteessa runsaat 60. Henkilöstön tarvetta on sen jälkeen vähentänyt lähinnä tukitoimintojen tehostuminen mm. teknisen kehityksen myötä ja siirtyminen kahteen vuotuiseen makroennusteeseen neljän sijasta. Etla on koko historiansa ajan toiminut taloustieteilijöiden koulutuspaikkana, josta tutkijoita on siirtynyt yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten, ministeriöiden, keskuspankin, järjestöjen ja liike-elämän palvelukseen.
Etla on toiminut useissa toimitiloissa Helsingin keskustassa. Pisimpään, vuodesta 1977 vuoteen 2016 laitos toimi Lönnrotinkatu 4:ssä. Helmikuussa 2016 Etla muutti uusiin toimitiloihin Arkadiankatu 23:een.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksella ja sen edeltäjällä on ollut 12 toimitusjohtajaa (Kaarlo Larna toimi toimitusjohtajana kahteen otteeseen):
1946-1950 | Esa Kaitila |
1951-1959 | Lars Wahlbeck |
1960 | Jouko Paakkanen |
1961-1963 | Kaarlo Larna |
1963-1965 | Jukka Wallenius |
1965-1969 | Aarni Nyberg |
1970-1971 | Nils Meinander |
1971-1973 | Ahti Molander |
1973-1975 | Kaarlo Larna |
1976-1983 | Tauno Ranta |
1983-2005 | Pentti Vartia |
2005-2012 | Sixten Korkman |
2012-2019 | Vesa Vihriälä |
2019- | Aki Kangasharju |
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900