Tutkimukset

TRIGGER-hankkeen tavoitteena on luoda EU-instituutioille osaamista ja työkaluja globaalien haasteiden hallintaan kansainvälisen yhteistyön ja ohjausjärjestelmän kautta. Hankkeen yhtenä osana tarkastellaan uusien mullistavien teknologioiden mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälisen ohjauksen näkökulmasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on mukana tässä hankeosiossa kartoittamassa tekoälyn sekä lohkoketjuteknologian

Urbaania kasvua - GSIP Vantaa (Growth and Social Investment Pacts (GSIP) for Local Companies in the City of Vantaa) on Vantaan kaupungin koordinoima EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -hanke. Hankkeessa kehitetään, testataan sekä levitetään aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtääviä käytäntöjä

Hankkeessa luodaan rakenteellisen kilpailukyvyn kehikko ja mittaristo, jota pystytään hyödyntämään Suomen kasvuedellytysten seurannassa. Kehikkona käytetään niin sa-nottua kilpailukykypyramidia. Tämä pyramidi purkaa kilpailukyvyn sen eri osatekijöihin. Nyt toteutettavassa hankkeessa määritellään näille osatekijöille kvantitatiiviset mittarit ja niiden laskentatavat. Mittarit tulevat pääosin

Euroopan unioni (EU) on 2010-luvulla yhä voimakkaammin ottanut käyttöön pakotteet poliittisena työkaluna, joita on suunnattu myös naapurisuurvaltaa ja keskeistä kauppakumppania Venäjää vastaan. Globaalin kilpailun kiristyessä sekä geopolitiikan ja -ekonomian korostuessa maailmanpolitiikassa, EU:n pakotepolitiikan mahdollisuuksia raamittaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

Liikenneväyläinvestointien taloudelliset vaikutukset ovat ajankohtaisia ja keskusteltuja teemoja Suomessa ja useissa muissa maissa. Keskeinen kysymys on, tulevatko kaikki merkitykselliset vaikutukset otettua huomioon viranomaisten teettämissä vaikutusarvioinneissa ja lopulta päätöksenteossa. Suomessa keskustelu arviointien puutteista on syntynyt pääasiassa siksi, että raideinvestoinnit osoittautuvat

Hankkeen päämäärä on arvioida EU:n vapaakauppasopimusten taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Vapaakauppasopimukset ovatkin keskeisessä osassa talouskasvun ja työllisyyden turvaamisessa. Sopimusten taloudellisten vaikutuksien arvioinnilla on siksi tärkeä rooli tulevan politiikan tukemisessa. Euroopan unionilla, ja Suomella sen jäsenenä, on tällä hetkellä bilateraalisia vapaakauppasopimuksia

This study focuses on the interaction of global trends and taxation. It aims to identify drivers of change, to analyse their impact on level and structure of tax revenues and to develop future scenarios and their implications for tax

Vapaalla poisto-oikeudella tarkoitetaan yritysten mahdollisuutta poistaa investoinnin hankintameno yhteisöverotuksessa haluamassaan aikataulussa. Hanke käy läpi kansainvälisen yritysverotusta koskevan talousteoreettisen tutkimuskirjallisuuden vapaata poisto-oikeutta koskevat keskeiset johtopäätökset. Hankkeessa tehdään myös katsaus aiheen empiiriseen tutkimuskirjallisuuteen. Hankkeessa arvioidaan miten vapaa poisto-oikeus vaikuttaisi investointien tuoton

Valtion omistajapolitiikassa ja omistajaohjauksessa tapahtui merkittäviä muutoksia noin 10 vuotta sitten, kun markkinaehtoisesti toimivien yritysten omistajaohjaus keskitettiin valtioneuvoston kansliaan. Uudistuksen keskeinen motiivi oli omistajaohjauksen eriyttäminen sääntely- ja viranomaistehtävistä. Tavoitteena oli myös yhdenmukaistaa omistajaohjauksen valmistelua ja toteuttamista. Tietotarpeena on tuottaa

Tekoäly, robotiikka ja lohkoketjut tutkimusteemalle on muodostettu konsortio, jonka jäsenillä on toisiaan täydentävää vankkaa osaamista, laaja näkemys tekoälyteknologioista ja niiden soveltamisesta sekä erittäin vahvat verkostot alan toimijoihin. Konsortion muodostavat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Etla, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto ja

Miten lukion ja ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus vaikuttaa peruskoulun päättävien nuorten koulutusvalintoihin, opintojen etenemiseen sekä työelämään siirtymiseen koulutuksen jälkeen? Toisen asteen koulutuksen järjestämistä on pyritty tehostamaan Suomessa 2000‐luvulla keskittämällä koulutusta suurempiin yksiköihin ja lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia. Koulutuksen heikko alueellinen

Hankkeen tarkoituksena on selvittää yritystukien vaikutuksia globaaliin kilpailukykyyn siten, että tarkastelussa tehdään selvä ero kilpailukyvyn kahden eri näkökulman välillä. Ne ovat: 1) lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyky ja 2) pitkän aikavälin rakenteellinen kilpailukyky. Tavoitteena on hahmottaa nykyistä paremmin talouspolitiikan erilaisten keinojen

Hankkeessa kehitetään ns. potentiaalisen tuotannon mittaamisen metodologiaa ja arvioidaan Suomen talouden keskipitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ennustamalla potentiaalista tuotantoa. Potentiaalisella tuotannolla tarkoitetaan sitä kansantalouden tuotannon tasoa, joka voidaan saavuttaa pysyvästi ilman inflaation merkittävää kiihtymistä. Nykyisiä menetelmiä luotettavampi tapa arvioida potentiaalista tuotantoa

Hankkeen tavoitteena on edesauttaa hyvää veropolitiikka arvioimalla ja ennakoimalla verotukseen liittyviä muutospaineita ja esittämällä tutkimustietoon perustuvia suosituksia siitä, miten niihin tulisi reagoida. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti digitalisaation, robotisaation, globalisaation, väestön ikääntymisen ja ilmastopolitiikan aiheuttamia muutospaineita Suomen verojärjestelmää kohtaan. Nämä trendit

Rakentaminen vaikuttaa monin tavoin kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Huolimatta rakennusalan merkityksellisyydestä, tietämys alan yritys- ja markkinatilanteesta on vajavaista, eikä alan kustannus- ja kasvukilpailukykyä tiedetä. Tutkimushanke antaa ajantasaisen kuvauksen alan tilanteesta ja kehityskaaresta suosituksineen poliittisen päätöksenteon tueksi sekä rakennusalan eri toimijoiden

Englanninkielinen Smart Work in Platform Economy (lyhenne: SWiPE) on Suomen Akatemian ja Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke, jossa tutkitaan digitaalisuuden tuoreimpien ilmenemismuotojen vaikutusta ihmistyön sisältöön, laatuun ja määrään sekä näiden implikaatiota koulutusjärjestelmälle, organisaatiorakenteille ja yrittäjyydelle. Työn sisältö, muodot sekä työn

Englanninkielinen Digital disruption of Industry -hanke (lyhenne: DDI; http://ddi.aalto.fi/fi/) tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Teollisuus on kehittynyt nopeasti digitalisaation vaikutuksesta. Sen teknologiat sensoreista pilvilaskentaan ja mallintamiseen ovat synnyttämässä uusia mahdollisuuksia merkittävän lisäarvon tuottamiseen älykkäiden ja verkottuneiden tuotteiden

Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) The consortium Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) builds a novel multidisciplinary research setting that explores the dynamics of citizenship in Finland. We study Finland as a testing ground for globalisation,