Etla - tutkimus päätöksenteon tukena

Tutkimusta tehdään neljässä tutkimusryhmässä

Etla tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kansantalouden ja erityisesti elinkeinoelämän kannalta keskeisistä kysymyksistä.

Tutkimus keskittyy kahteen teemaan

Teema 1: Talouspolitiikan vaikutus. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten talouspolitiikalla voidaan edistää yritysten välistä kilpailua ja toimintaedellytyksiä Suomessa sekä parantaa suomalaisen tuotannon kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

Teema 2: Muutosvoimien vaikutus. Tutkimuskohteina ovat keskeisten muutosvoimien vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja Suomen talouspolitiikan reunaehtoihin

Ajankohtaisia tutkimuksia

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin kohdistuu merkittävää mielenkiintoa etenkin suurten investointien ja laajempien kehittämisstrategioiden määrittelyssä sekä toteutettavia toimenpiteitä valittaessa. Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempia taloudellisia vaikutuksia on tutkittu perushypoteesiltaan ja rakenteeltaan erilaisin menetelmin ja siten niillä tuotetut arviot vaikutuksista voivat perustua
Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyy 2020
Ulosottojärjestelmän avulla taataan velkojille, että ainakin osa veloista maksetaan takaisin. Toisaalta pienituloinen menettää ulosotossa merkittävän osan tuloistaan ulosmittaukseen, mikä heikentää hänen toimeentuloaan ja työnteon kannustimia. Suomalaista järjestelmää voidaan kuvailla velallisen näkökulmasta kansainvälisesti tiukaksi ainakin kestonsa puolesta. Ulosottovelallisen toimeentuloa voidaan
Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyy 2020
Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) rooli ihmisten ja organisaatioiden toiminnassa on jatkuvasti yhä merkittävämpi. Digitalisuus on läsnä niin ihmisten välisessä yhteydenpidossa kuin myös yritysten liiketoiminnassa. Tieteelliset tutkimustulokset viittaavat siihen, että tieto- ja viestintäteknologian sähkönkulutus on kasvussa ja muodostaa jatkossa yhä
Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyy 2020
Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää hiilitullien vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaan, arvoketjuihin ja kotimaiseen talouteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan hiilitullien käytännöllisiä ja kansainvälisoikeudellisia näkökulmia sekä vaihtoehtoisia lisämekanismeja hiilivuodon estämiseksi. Tietoa saadaan myös hiilitullien yleisemmistä vaikutuksista EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan. Tutkimuksesta
Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyy 2020
Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työllisyyden parantamista päätösperäisin toimin. Työllisyysasteen nostaminen onnistuu vain, jos toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttavia. Toimenpiteet voivat liittyä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työttömyysturvajärjestelmään, työkyvyttömyyteen liittyviin etuusjärjestelmiin tai verotukseen. Näitä toimenpiteitä koskevaa tutkimustietoa ei kuitenkaan ole koottu yhteen
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Hankkeessa tarkastellaan tutkimuslähtöisten terveystoimialayhtiöiden kokonaismerkitystä Suomen taloudelle. Alan nykytilanne arvioidaan ja liitetään vuosikymmenen kehityskaareen. Lisäksi luodaan tulevaisuuden skenaarioita politiikkaimplikaatioineen. Tutkimuksessa syväporaudutaan lääketoimialaan, josta osoitetaan uudella metodiikalla sen arvonluontikytkennät kotimaassa ja kansainvälisesti, etsitään menestykseen vaikuttaneita tekijöitä, sekä arvioidaan toimintaedellytyksiä tulevaisuuden
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2022
Hankkeen tavoitteena on ennakoimalla luoda tiekartta, miten metsäala, siihen liittyvät tuotteet ja palvelut sekä puun käyttö tulevat muuttumaan lähivuosikymmeninä. Hankkeessa tuotetut tulokset tukevat merkittävällä tavalla Suomen metsäsektorin sopeutumista rakenteellisiin muutoksiin sekä lyhyellä (2025) että pitkällä (2040) aikajänteellä. Erityisesti keskitytään
Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyy 2021
Tuotannolliset investoinnit ovat olleet Suomessa pitkään jäljessä euroalueesta ja Ruotsista. Myös Suomen t&k-intensiteetti (t&k-menot/BKT) on laskenut tämän vuosikymmenen aikana. Hankkeessa analysoidaan Suomen aineettomia ja aineellisia investointeja suhteessa muihin maihin sekä investointeihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset raportoidaan 2-3 eri julkaisussa.
Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyy 2021
Suomessa käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja aikuiskoulutukseen. Suomessa ei kuitenkaan juuri tiedetä edistääkö aikuiskoulutus työllisyyttä, työn murrokseen sopeutumista tai ansiokehitystä? Tässä hankkeessa tutkitaan laajasti aikuiskoulutukseen osallistumisen vaikutusta työllisyyteen ja tuloihin. Tutkimuksessa keskitytään yli 25-vuotiaisiin, jotka ovat jo olleet työelämässä
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Työehtosopimuksen Suomessa on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä työehtosopimusneuvotteluiden keskittyneisyydessä ja koordinaatiossa sekä työehtosopimusten sisällössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä tutkimus luo uutta tietoa työehtosopimusten vaikutuksista palkankorotusten jakaumaan, kohdistumiseen eri työntekijäryhmien välillä ja työhyvinvointiin. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tarkastellaan työehtosopimusten sisällön vaikutuksia
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Tilastokeskus, Suomen Pankki ja ETLA ovat kehittäneet nowcasting- menetelmiin perustuvaa mallinnusta, joilla mallinnetaan tiettyjä seurattuja taloudellisia indikaattoreita muiden, nopeasti päivittyvien tietolähteiden avulla. Matkailu on suhdanteille altis ilmiö, jossa muutokset voivat tapahtua nopeasti. Matkailusta tuotetaan tilastoja eri tahdilla ja niiden
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa digitaalitalouden koosta kansantaloudessa ja digitaalisuuden vaikutuksista verotukseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyy digitaalitalouden mittaamiseen Suomessa. Tarkoitus on mitata digitaalitalouden synnyttämä arvonlisä, jota voidaan verrata Suomen bruttokansantuotteeseen. Hankkeen toinen vaihe keskittyy digitalisaation verovaikutuksiin ja erityisesti
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019
Suomessa yksityinen varautuminen hoivamenoriskien varalta on heikosti suunniteltua ja toteutettua. Syynä tähän ovat ennen kaikkea julkisen vallan toimet ja epäselvyys siitä, olisiko vapaaehtoisesti otettavilla, pitkäaikaista sitoutumista edellyttävillä hoivavakuutustuotteilla riittävästi kysyntää. Varautuminen hoivamenoriskien varalta tulee läheisesti eteen väestön ikääntyessä ja
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Hankkeessa tehdään kattava vaikutustutkimus siitä, kuinka Business Finland on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa innovaatioihin, yritystukirahoitukseen ja globaaliin verkkopalveluun liittyen. Hankkeen pääkysymyksiä ovat, kuinka Business Finlandin toiminnalla on onnistuttu parantamaan suomalaisten yritysten globaalia kasvua, mikä on vientiä edistävien palveluiden merkitys globaalissa
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Hankkeen tavoitteena on avata ja selittää niitä kysymyksiä, joita maanpuolustuksen kustannusten arvioimiseen liittyy. Tutkimuksessa tarkastellaan maanpuolustuksen arvioimista käsittelevää aikaisempaa taloustieteellistä tutkimusta sekä selitetään ja havainnollistetaan yksinkertaistettujen esimerkkilaskelmien avulla vaikutusmekanismeja, jotka aiemman kirjallisuuden perusteella vaikuttavat maanpuolustuksen kustannuksiin. Vaihtoehtoisten oletusten avulla
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2022
Shaping the Future in the Era of Intelligent Tools: AI and Beyond Over the past decades, information technology has driven societal development and economic growth. The continuing advance of digitalization has enabled individuals and organizations to leverage more and
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyy 2020
Rakentaminen vaikuttaa monin tavoin kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Huolimatta rakennusalan merkityksellisyydestä, tietämys alan yritys- ja markkinatilanteesta on vajavaista, eikä alan kustannus- ja kasvukilpailukykyä tiedetä. Tutkimushanke antaa ajantasaisen kuvauksen alan tilanteesta ja kehityskaaresta suosituksineen poliittisen päätöksenteon tueksi sekä rakennusalan eri toimijoiden
Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyy 2020
Englanninkielinen Digital disruption of Industry -hanke (lyhenne: DDI; http://ddi.aalto.fi/fi/) tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Teollisuus on kehittynyt nopeasti digitalisaation vaikutuksesta. Sen teknologiat sensoreista pilvilaskentaan ja mallintamiseen ovat synnyttämässä uusia mahdollisuuksia merkittävän lisäarvon tuottamiseen älykkäiden ja verkottuneiden tuotteiden
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeessa tutkitaan bisnesenkelitoiminnan kansantaloudellista merkitystä ja tuotetaan uutta tietoa Business Finlandin ja enkelisijoittajien välisestä suhteesta. Hankkeessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mikä on bisnesenkeleiden rooli suomalaisessa rahoituskentässä? Mikä on Business Finlandin ja bisnesenkeleiden keskinäinen suhde? Mikä on bisnesenkelirahoituksen ja Business Finlandin
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyy 2020
Hankkeessa selvitetään Tekesin T&K-rahoituksen vaikuttavuutta vastaamalla viiteen keskeiseen tutkimuskysymykseen:  Ovatko tukea saaneet yritykset lisänneet t&k-panoksiaan tuen seurauksena – ja missä määrin? (panosadditionaliteetti)  Ovatko yritykset tuottaneet saamansa tuen seurauksena enemmän innovaatioita – ja missä määrin? Parantavatko yritykset taloudellista suoriutumistaan julkisen
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2021
TRIGGER-hankkeen tavoitteena on luoda EU-instituutioille osaamista ja työkaluja globaalien haasteiden hallintaan kansainvälisen yhteistyön ja ohjausjärjestelmän kautta. Hankkeen yhtenä osana tarkastellaan uusien mullistavien teknologioiden mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälisen ohjauksen näkökulmasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on mukana tässä hankeosiossa kartoittamassa tekoälyn sekä lohkoketjuteknologian
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2021
Urbaania kasvua - GSIP Vantaa (Growth and Social Investment Pacts (GSIP) for Local Companies in the City of Vantaa) on Vantaan kaupungin koordinoima EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -hanke. Hankkeessa kehitetään, testataan sekä levitetään aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtääviä käytäntöjä
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Hankkeessa luodaan rakenteellisen kilpailukyvyn kehikko ja mittaristo, jota pystytään hyödyntämään Suomen kasvuedellytysten seurannassa. Kehikkona käytetään niin sa-nottua kilpailukykypyramidia. Tämä pyramidi purkaa kilpailukyvyn sen eri osatekijöihin. Nyt toteutettavassa hankkeessa määritellään näille osatekijöille kvantitatiiviset mittarit ja niiden laskentatavat. Mittarit tulevat pääosin