Tutkimukset

Työehtosopimuksen Suomessa on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä työehtosopimusneuvotteluiden keskittyneisyydessä ja koordinaatiossa sekä työehtosopimusten sisällössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä tutkimus luo uutta tietoa työehtosopimusten vaikutuksista palkankorotusten jakaumaan, kohdistumiseen eri työntekijäryhmien välillä ja työhyvinvointiin. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tarkastellaan työehtosopimusten sisällön vaikutuksia

Tilastokeskus, Suomen Pankki ja ETLA ovat kehittäneet nowcasting- menetelmiin perustuvaa mallinnusta, joilla mallinnetaan tiettyjä seurattuja taloudellisia indikaattoreita muiden, nopeasti päivittyvien tietolähteiden avulla. Matkailu on suhdanteille altis ilmiö, jossa muutokset voivat tapahtua nopeasti. Matkailusta tuotetaan tilastoja eri tahdilla ja niiden

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa digitaalitalouden koosta kansantaloudessa ja digitaalisuuden vaikutuksista verotukseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyy digitaalitalouden mittaamiseen Suomessa. Tarkoitus on mitata digitaalitalouden synnyttämä arvonlisä, jota voidaan verrata Suomen bruttokansantuotteeseen. Hankkeen toinen vaihe keskittyy digitalisaation verovaikutuksiin ja erityisesti

Suomessa yksityinen varautuminen hoivamenoriskien varalta on heikosti suunniteltua ja toteutettua. Syynä tähän ovat ennen kaikkea julkisen vallan toimet ja epäselvyys siitä, olisiko vapaaehtoisesti otettavilla, pitkäaikaista sitoutumista edellyttävillä hoivavakuutustuotteilla riittävästi kysyntää. Varautuminen hoivamenoriskien varalta tulee läheisesti eteen väestön ikääntyessä ja

Hankkeessa tehdään kattava vaikutustutkimus siitä, kuinka Business Finland on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa innovaatioihin, yritystukirahoitukseen ja globaaliin verkkopalveluun liittyen. Hankkeen pääkysymyksiä ovat, kuinka Business Finlandin toiminnalla on onnistuttu parantamaan suomalaisten yritysten globaalia kasvua, mikä on vientiä edistävien palveluiden merkitys globaalissa

Hankkeen tavoitteena on avata ja selittää niitä kysymyksiä, joita maanpuolustuksen kustannusten arvioimiseen liittyy. Tutkimuksessa tarkastellaan maanpuolustuksen arvioimista käsittelevää aikaisempaa taloustieteellistä tutkimusta sekä selitetään ja havainnollistetaan yksinkertaistettujen esimerkkilaskelmien avulla vaikutusmekanismeja, jotka aiemman kirjallisuuden perusteella vaikuttavat maanpuolustuksen kustannuksiin. Vaihtoehtoisten oletusten avulla

Tieto- ja viestintätekniikkaa (ICT) on jo pitkään tutkittu yhtenä yritystoiminnan muotona. Tiedon jakaminen on hiljattain noussut tärkeäksi yhteistyömuodoksi teollisuusyritysten välillä. Tässä tutkimushankkeessa keskitytään ensimmäistä kertaa tiedon jakamisen vaikutuksiin yrityksen tuloksille ja kasvulle. Tutkimuksen tarkoituksena on saada uutta tietoa datan

Shaping the Future in the Era of Intelligent Tools: AI and Beyond Over the past decades, information technology has driven societal development and economic growth. The continuing advance of digitalization has enabled individuals and organizations to leverage more and

TRIGGER-hankkeen tavoitteena on luoda EU-instituutioille osaamista ja työkaluja globaalien haasteiden hallintaan kansainvälisen yhteistyön ja ohjausjärjestelmän kautta. Hankkeen yhtenä osana tarkastellaan uusien mullistavien teknologioiden mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälisen ohjauksen näkökulmasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on mukana tässä hankeosiossa kartoittamassa tekoälyn sekä lohkoketjuteknologian

Urbaania kasvua - GSIP Vantaa (Growth and Social Investment Pacts (GSIP) for Local Companies in the City of Vantaa) on Vantaan kaupungin koordinoima EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -hanke. Hankkeessa kehitetään, testataan sekä levitetään aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtääviä käytäntöjä

Hankkeessa luodaan rakenteellisen kilpailukyvyn kehikko ja mittaristo, jota pystytään hyödyntämään Suomen kasvuedellytysten seurannassa. Kehikkona käytetään niin sa-nottua kilpailukykypyramidia. Tämä pyramidi purkaa kilpailukyvyn sen eri osatekijöihin. Nyt toteutettavassa hankkeessa määritellään näille osatekijöille kvantitatiiviset mittarit ja niiden laskentatavat. Mittarit tulevat pääosin

Euroopan unioni (EU) on 2010-luvulla yhä voimakkaammin ottanut käyttöön pakotteet poliittisena työkaluna, joita on suunnattu myös naapurisuurvaltaa ja keskeistä kauppakumppania Venäjää vastaan. Globaalin kilpailun kiristyessä sekä geopolitiikan ja -ekonomian korostuessa maailmanpolitiikassa, EU:n pakotepolitiikan mahdollisuuksia raamittaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

Liikenneväyläinvestointien taloudelliset vaikutukset ovat ajankohtaisia ja keskusteltuja teemoja Suomessa ja useissa muissa maissa. Keskeinen kysymys on, tulevatko kaikki merkitykselliset vaikutukset otettua huomioon viranomaisten teettämissä vaikutusarvioinneissa ja lopulta päätöksenteossa. Suomessa keskustelu arviointien puutteista on syntynyt pääasiassa siksi, että raideinvestoinnit osoittautuvat

Hankkeen päämäärä on arvioida EU:n vapaakauppasopimusten taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Vapaakauppasopimukset ovatkin keskeisessä osassa talouskasvun ja työllisyyden turvaamisessa. Sopimusten taloudellisten vaikutuksien arvioinnilla on siksi tärkeä rooli tulevan politiikan tukemisessa. Euroopan unionilla, ja Suomella sen jäsenenä, on tällä hetkellä bilateraalisia vapaakauppasopimuksia

This study focuses on the interaction of global trends and taxation. It aims to identify drivers of change, to analyse their impact on level and structure of tax revenues and to develop future scenarios and their implications for tax

Vapaalla poisto-oikeudella tarkoitetaan yritysten mahdollisuutta poistaa investoinnin hankintameno yhteisöverotuksessa haluamassaan aikataulussa. Hanke käy läpi kansainvälisen yritysverotusta koskevan talousteoreettisen tutkimuskirjallisuuden vapaata poisto-oikeutta koskevat keskeiset johtopäätökset. Hankkeessa tehdään myös katsaus aiheen empiiriseen tutkimuskirjallisuuteen. Hankkeessa arvioidaan miten vapaa poisto-oikeus vaikuttaisi investointien tuoton

Tekoäly, robotiikka ja lohkoketjut tutkimusteemalle on muodostettu konsortio, jonka jäsenillä on toisiaan täydentävää vankkaa osaamista, laaja näkemys tekoälyteknologioista ja niiden soveltamisesta sekä erittäin vahvat verkostot alan toimijoihin. Konsortion muodostavat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Etla, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto ja

Miten lukion ja ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus vaikuttaa peruskoulun päättävien nuorten koulutusvalintoihin, opintojen etenemiseen sekä työelämään siirtymiseen koulutuksen jälkeen? Toisen asteen koulutuksen järjestämistä on pyritty tehostamaan Suomessa 2000‐luvulla keskittämällä koulutusta suurempiin yksiköihin ja lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia. Koulutuksen heikko alueellinen