Etla - tutkimus päätöksenteon tukena

Tutkimusta tehdään neljässä tutkimusryhmässä

Etla tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kansantalouden ja erityisesti elinkeinoelämän kannalta keskeisistä kysymyksistä.

Tutkimus keskittyy kahteen teemaan

Teema 1: Talouspolitiikan vaikutus. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten talouspolitiikalla voidaan edistää yritysten välistä kilpailua ja toimintaedellytyksiä Suomessa sekä parantaa suomalaisen tuotannon kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

Teema 2: Muutosvoimien vaikutus. Tutkimuskohteina ovat keskeisten muutosvoimien vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja Suomen talouspolitiikan reunaehtoihin

Ajankohtaisia tutkimuksia

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018
Finnveran myöntämän vientirahoitustakuiden ja -luottojen myötä valtion riskit ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Tästä syystä tarvitaan lisää tietoa tämän rahoituksen tuomista mahdollisista hyödyistä ja vaikutuksista, jotta riskejä voidaan suhteuttaa mahdollisiin tuottoihin. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa valtion vientirahoitusta saaneiden
Tutkimus alkoi 2014 Tutkimus päättyi 2018
Etla on mukana Salwe Oy:n Get It Done -ohjelmassa, jossa tutkitaan ja kehitetään yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa. Etla toteuttaa ohjelmassa mukana olevien yritysten kanssa testien ja hoitomuotojen kustannus-hyötytarkasteluita. Ohjelmassa luodaan uusia teknologioita ja toimintatapoja, joiden avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2019
Globaalit trendit, kuten teknologinen muutos ja tuotannon siirto ulkomaille, muokkaavat ammattirakenteita. Tästä on tänä päivänä paljon niin kansainvälistä kuin myös kotimaista tutkimustietoa. Ammattirakenteiden muutoksen osaamiseen liittyvät seuraukset ovat poliittisesti erittäin merkittäviä, mutta huonosti ymmärrettyjä. Ammattirakenteiden muutoksella on väistämättä vaikutuksia
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2017
Tulevaisuudessa lähes kaikki henkilöstöpalveluyrityksen toiminnot ovat todennäköisesti digitaalisia. Digitaalisessa taloudessa kilpailu yleensä ottaen kovenee, ja sen tuloksena toimialat saattavat keskittyä johtavien alustojen ympärille. Suomenkin henkilöstöpalveluihin varmasti nousee yksi tai muutama johtava teknologia-alusta joko suomalaisella tai ulkomaisella osaamisella. Toimialan rakenne
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018
Hanke tarjoaa kattavaa tietoa yksin asuvien eri osaryhmien tilanteista eri puolilla Suomea. Selvitämme yksinelämisen esiintyvyyttä maantieteellisesti ja yhdyskuntarakenteessa, yksilöiden elinkaaren eri vaiheissa sekä eri elämän käännekohtien ja kriisien yhteydessä. Identifioimme niitä yksinelävien ryhmiä, joiden kohdalla esiintyy merkittäviä puutteita hyvinvoinnissa
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018
Hankkeessa on arvioitu laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta työttömien työnhakijoiden palkkatukijakson jälkeiseen työllisyyteen ja ansiotason kehitykseen. Tarkastelun kohteena ovat olleet sekä 2010-luvun alussa voimassa ollut palkkatukijärjestelmä että yhtäältä vuoden 2015 alussa ja toisaalta vuoden 2017 alussa siihen tehdyt merkittävimmät muutokset. Arviointituloksien
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeessa tutkitaan, mikä on maahanmuuttajien merkitys Suomen yritysdynamiikalle ja talouskasvulle sekä työllisyyden että tuottavuuden kasvun näkökulmasta. Talouden kasvu pohjautuu viime kädessä ja ennen kaikkea uusille ideoille, jotka muuntuvat kansantalouden tuottavuuden kasvuksi, jos talouden yritysdynamiikka on kunnossa. Maahanmuuttajilla voi olla
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2018
Etlan osuudessa hankkeessa keskitytään ensinnäkin henkilötietojen hyödyntämiseen liittyviin hypesykleihin ja innovaatioihin kolmella alueella, joilla on arvioitu olevan poikkeuksellisen suuri potentiaali luoda lisäarvoa datasta lähitulevaisuudessa. Tällaisiin tietointensiivisiin alueisiin kuuluu rahoituspalveluala, jonka hallussa on keskimäärin suurimmat digitaaliset tietovarannot yritystä kohden. Terveydenhuoltoalan
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2017
Etla osallistui Talouspolitiikan arviointineuvostolle tehtävään selvitykseen, joka käsitteli oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutuksia Suomessa. Vaikutuksia arvioitiin tarkastelemalla välittömästi ensimmäisen asteen jälkeen opintonsa lopettaneiden tai tauottaneiden henkilöiden sijoittumista työelämään ja myöhempiin opintoihin, ja vertaamalla tätä vastaaviin opintojaan jatkaviin ryhmiin. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2018
Tutkimuksessa analysoidaan työeläke-etuuksiin ja niiden rahoitukseen liittyvien riskien jakoa. Riskien jakoa tarkastellaan sekä teoreettisissa järjestelmätyypeissä (julkiset/yksityiset, pakolliset/vapaaehtoiset, etuusperusteiset/maksuperusteiset, rahastoidut/jakojärjestelmät) että muutamien edustavien maiden järjestelmissä, jotka ovat yhdistelmiä erilaisista teoreettisista tyypeistä. Tutkimuksessa tehdään kvantitatiivinen analyysi TyEL-järjestelmän riskienjako-ominaisuuksista. Erityisesti tarkastellaan rahastojen
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Ison-Britannian vireillä oleva ero EU:n sisämarkkinoilta nostaa kaupankäynnin esteitä ja vaikuttaa yritysten toimintaan. Yritystoiminnan kustannukset nousevat, mikä heikentää Ison-Britannian ja EU-maiden välisen vaihdannan edellytyksiä. Projektin tavoitteena on laatia perusselvitys Suomen ja Ison-Britannian taloussuhteista. Selvitys painottuu tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppaan
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2019
Hanke Better late than never? School, training and work for late upper secondary school completers in the Nordic countries on pohjoismainen vertailututkimus nuorista, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa tavanomaisessa ajassa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on analysoida, millaisia seurauksia toisen
Tutkimus alkoi 2014 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeessa vertaillaan työn tuottavuuden, palkkojen ja kannattavuuden kehitystä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Analyysissä keskitytään erityisesti yritystason dynamiikkaan ja yritysten väliseen hajontaan. Analyysit tehdään vertailukelpoisilla mikroaineistoilla. Vaikka nämä maat ovat monessa suhteessa sangen samanlaisia, niiden välillä on myös merkittäviä
Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2016
Hankkeessa tarkastellaan erityisesti kahden sijoittajatahon, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) jäsenyritysten ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin, rooleja Suomessa toimivien yritysten kasvun rahoittajina ja ”kasvun nälän” synnyttäjinä. Erityisesti selvitetään innovaatio- ja pääomarahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentumista Suomessa toimiviin yrityksiin vuosina 2007–2015.
Tutkimus alkoi 2014 Tutkimus päättyi 2016
Hankkeessa selvitetään Suomen kansantalouden hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta olennaista kysymystä: mitä tekijät vaikuttavat kansantalouden toimialojen tuottavuuskehitykseen? Analyysissä tarkastellaan yritys- ja henkilötason mekanismeja, joiden kautta innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät toimialojen tuottavuutta vahvistavalla tavalla. Erityisesti keskitytään työntekijävirtoihin, koska ne ovat kiinnostavia sekä
Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2017
Suomessa on kasvava yksimielisyys siitä, että Suomen teollisuudella on kustannuskilpailukykyongelma. Noin puolet siitä johtuu kilpailijamaita nopeammasta työvoimakustannusten kasvusta ja toinen puoli kilpailijoita hitaammasta tuottavuuskasvusta. Ongelma on vaikea. Maltilliset palkkaratkaisut auttavat, mutta hitaasti. Maailman talouden suhdanteistakaan ei ole apua luvassa.
Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2016
Hankkeessa selvitetään massadatan käyttöä ja arvioidaan sen liiketoimintapotentiaalia eri toimialoilla sekä kartoitetaan massa- ja omadatan sovelluspotentiaalia julkisen sektorin palveluissa sekä näihin palveluihin liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Tutkimushanke tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseen tähtäävän hallituksen kärkihankkeen toimissa. Kärkihankkeen
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten avoimen datan ja keskeisten julkisen hallinnon perustietovarantojen (tai perusrekisterien) tietojen hyödyntämistä ja vaikuttavuutta edistetään kustannustehokkaasti. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on määritellä seuranta- ja arviointimittaristo sekä –malli, jonka avulla tiedon avaamisen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Hankkeessa tutkitaan yrittäjien ja heidän perustamisensa yritysten eli startupien määrää, laatua ja kansantaloudellista merkitystä. Vaikka vanhat, vakiintuneet ja jo isoiksi kasvaneet yritykset ovatkin Suomen kansantalouden kulmakivi, startupit ovat rakennemuutosten kautta tapahtuvan pitkän aikavälin talouskasvun syöte. Suomessa startup-innostus on jatkunut
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Englanninkielinen Integrating platform competences toward network effects -hanke (lyhenne: iPlate) pyrkii selvittämään alustoihin liittyviä osaamisalueita eli niitä aineksia, joilla syntyy alustatalouden menestysresepti. Alustoja lähestytään hankkeessa interaktiivisina, monen osapuolen yhteistyöhön perustuvina markkinapaikkoina, joilla mahdollista saavuttaa verkostovaikutuksia. Tämä projekti keskittyy yrityksiin,
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää