Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset (tki) nousisivat 4 %:iin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Sen saavuttaminen edellyttää sekä yksityisen että julkisen sektorin huomattavia ja oikein kohdennettuja lisäpanostuksia. Tässä hankkeessa keskitytään nimenomaan t&k-toimintaan,

Tässä hankkeessa tavoitteena on selvittää mekanismeja ja vaikutuskanavia, joiden kautta ilmastopolitiikka vaikuttaa työllisyyteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ilmastopolitiikasta syntyvät muutokset osaamistarpeissa ja ammattirakenteessa kansantalouden eri toimialoilla. Näiden lisäksi tarkastellaan politiikasta syntyviä muutoksia työvoiman ja eri tuotemarkkinoiden rakenteessa. Tässä selvityksessä

Väestö ikääntyy parhaillaan Suomessa, koska lapsia syntyy vähän ja elinajat pitenevät. Nettomaahanmuutto on riittämätöntä kompensoimaan matalaa syntyvyyttä, minkä vuoksi työikäisten määrä supistuu. Vaikka ikääntymisen jatkuminen on hyvin todennäköistä lähivuosikymmeninä, syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja maahanmuuttoon liittyy merkittävää epävarmuutta. Väestörakenteen muutoksella on

Tässä Aalto-yliopiston, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) konsortiona toteutettavassa selvityksessä arvioidaan mikä avohoidon lääkkeissä maksaa, miten lääkkeiden hintoihin voidaan vaikuttaa ja miten hintoja tulisi ohjata. Selvityksessä keskitytään etenkin siihen, miten eri

Tämän hankkeen tavoitteena on arvioida ja tunnistaa mahdollisuuksia hyödyntää EU:n rahoitusinstrumentteja Suomen kasvuyritysten rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä sekä mahdollisuuksia korvata yritystukia markkinaehtoisemmalla rahoituksella. Selvityksen fokus on erityisesti InvestEU-ohjelman mahdollisuuksissa kasvuyritysten ja kasvuhakuisten yritysten sekä kestävän kasvun investointien (ml. infrastruktuuri) rahoituskapeikkojen paikkaajana.

The project comprises a comprehensive impact study shedding light on how Business Finland (BF) has succeeded in achieving the objectives associated with innovation and business subsidy funding and global network services. Compared to previous evaluations, the goal is further

Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin kohdistuu merkittävää mielenkiintoa etenkin suurten investointien ja laajempien kehittämisstrategioiden määrittelyssä sekä toteutettavia toimenpiteitä valittaessa. Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempia taloudellisia vaikutuksia on tutkittu perushypoteesiltaan ja rakenteeltaan erilaisin menetelmin ja siten niillä tuotetut arviot vaikutuksista voivat perustua

Ulosottojärjestelmän avulla taataan velkojille, että ainakin osa veloista maksetaan takaisin. Toisaalta pienituloinen menettää ulosotossa merkittävän osan tuloistaan ulosmittaukseen, mikä heikentää hänen toimeentuloaan ja työnteon kannustimia. Suomalaista järjestelmää voidaan kuvailla velallisen näkökulmasta kansainvälisesti tiukaksi ainakin kestonsa puolesta. Ulosottovelallisen toimeentuloa voidaan

Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää hiilitullien vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaan, arvoketjuihin ja kotimaiseen talouteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan hiilitullien käytännöllisiä ja kansainvälisoikeudellisia näkökulmia sekä vaihtoehtoisia lisämekanismeja hiilivuodon estämiseksi. Tietoa saadaan myös hiilitullien yleisemmistä vaikutuksista EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan. Tutkimuksesta

Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työllisyyden parantamista päätösperäisin toimin. Työllisyysasteen nostaminen onnistuu vain, jos toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttavia. Toimenpiteet voivat liittyä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työttömyysturvajärjestelmään, työkyvyttömyyteen liittyviin etuusjärjestelmiin tai verotukseen. Näitä toimenpiteitä koskevaa tutkimustietoa ei kuitenkaan ole koottu yhteen

Hankkeessa tarkastellaan tutkimuslähtöisten terveystoimialayhtiöiden kokonaismerkitystä Suomen taloudelle. Alan nykytilanne arvioidaan ja liitetään vuosikymmenen kehityskaareen. Lisäksi luodaan tulevaisuuden skenaarioita politiikkaimplikaatioineen. Tutkimuksessa syväporaudutaan lääketoimialaan, josta osoitetaan uudella metodiikalla sen arvonluontikytkennät kotimaassa ja kansainvälisesti, etsitään menestykseen vaikuttaneita tekijöitä, sekä arvioidaan toimintaedellytyksiä tulevaisuuden

Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) rooli ihmisten ja organisaatioiden toiminnassa on jatkuvasti yhä merkittävämpi. Digitalisuus on läsnä niin ihmisten välisessä yhteydenpidossa kuin myös yritysten liiketoiminnassa. Tieteelliset tutkimustulokset viittaavat siihen, että tieto- ja viestintäteknologian sähkönkulutus on kasvussa ja muodostaa jatkossa yhä