Tutkimukset-pääsivu
Tässä tutkimushankkeessa analysoidaan datasäädöksen soveltamisalan mukaista toimintaa ja sen laajuutta Suomessa. Hankkeessa käytetään Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja. Yritysten liiketoiminnan laajuutta mitataan liikevaihdolla ja arvonlisäyksellä sekä dataomaisuuden arvolla. Datasäädöksen soveltamisalaan kuuluvien yritysten dataomaisuuden arvon arvioimisessa käytetään kustannusperusteista lähestymistapaa. Hankkeen lopputulemana esitetään arvio
Tässä tutkimushankkeessa uudistetaan ETLA:n ennuste- ja seurantatoimintaa. Uudistuksessa vanhoja ennustevälineitä modernisoidaan ja ennusteryhmän julkaisujen uudistamista jatketaan. Uudistuksen myötä ennusteryhmäläisten työssä painottuu yhä enemmän tutkimus ja yhteiskunnallinen keskustelu mm. ajankohtaisten erillisanalyysien muodossa. Hankkeen lopputuloksena ETLA:n ennusteryhmä tuottaa ajankohtaista tietoa Suomen
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyvien yritystukien laajuutta ja taloudellista merkittävyyttä. Hankkeessa kartoitetaan julkisista lähteistä, minkälaisia vihreän siirtymän ja digitalisaation tukiohjelmia eri viranomaistahot ovat viime vuosina toimeenpanneet, ja mitkä tahot niitä hallinnoivat. Lisäksi kuvaillaan, miten tuet ovat
Tekoälyn peruselementit ovat vuosikymmeniä vanhaa perua. Uutta tekoälyn saralla ovat muun muassa helposti saavutettavissa olevat generatiivista tekoälyä ja suuria kielimalleja hyödyntävät palvelut, jotka ”ymmärtävät” luonnollista kieltä sekä tuottavat sekunneissa analyysiä, kieltä, visualisointeja tai ääntä tasolla, joka parhaimmillaan vastaa ihmisasiantuntijan
Liikennehankkeiden vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja alueiden kehitykseen on merkittävä. Yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja erityisesti alueiden saavutettavuuden on havaittu vaikuttavan myös yritysten tuottavuuteen. Tuottavuusvaikutusten arviointi osana liikennehankkeiden arviointia ei ole yleistynyt Suomessa. Osasyynä tähän on ollut tarvittavien menetelmien ja tutkimustiedon puute. Tässä
Hankkeessa tutkitaan suomalaisten yritysten ympäristötuotteiden ja -palveluiden tarjoamaa. Lisäksi kartoitetaan kaupanesteitä, joilla voi olla vaikutusta suomalaisten tuotteiden ja ratkaisujen markkinamenestykselle vientimaissa. Hankkeessa myös arvioidaan, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä uudistuvien tuotteiden luokitteluihin ja niiden kategorioihin voi liittyä. Politiikkavalmistelun ja investointien
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää paremmin päästöintensiteetin (kasvihuonekaasupäästöt/arvonlisäys) kehitystä eri toimialoilla, tarkastella Suomen hiilikilpailukykyä eurooppalaisessa kontekstissa sekä hyödyntää hankkeessa kerättyä informaatiota tarkempien ennusteiden laatimisessa. Erityisesti hankkeessa kiinnitetään huomiota päästöintensiteetin kehityksen tarkempaan arvioimiseen. Kansainvälinen vertailu antaa siihen tärkeää perspektiiviä ja
Datan hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia arvonluontiin- ja tuottavuuskasvuun yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Uusia dataperusteisia yrityksiä ja tuotteita, (liike)toimintamalleja, arvoketjuja ja julkisia palveluita syntyy, mutta niiden kontribuutiosta sektori- ja koko talouden tasolla tiedetään varsin vähän. Lisäksi datan ja datatalouden arvon määrittäminen on
Suomessa toisen asteen opiskelijoiden on mahdollista suorittaa sekä yleissivistävä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto. Ne voidaan suorittaa joko peräkkäin tai rinnakkain yhdistelmätutkintona. Yhdistelmätutkinnon suorittamisen vaikutukset opiskelijoiden koulutus- ja työmarkkinatulemiin sekä julkiseen talouteen ovat kuitenkin epäselvät. Yksilötason vaikutukset voivat riippua myös
Kestävä kehitys ja hiilineutraali yhteiskunta rakentuvat kiertotalouden uusien tuotteiden ja ratkaisujen varaan. Lisäksi kiertotalouden ratkaisujen odotetaan luovan myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kiertotalouteen nojaavien markkinoiden syntyminen edellyttää kuitenkin ennakoitavia ja pitkäjänteisiä ohjauskeinoja, jotka mahdollistavat yritysten panostukset kiertotalouden investointeihin ja
Samaan aikaan kun palvelualojen merkitys kehittyneissä talouksissa on kasvanut, palveluyritykset ja palvelutoiminnot ovat enenevässä määrin tulleet alttiiksi kansainväliselle kilpailulle. Vaikka edelleen osa palvelutoiminnoista edellyttää paikallista läsnäoloa, osa palveluista voidaan tuottaa eri paikassa kuin ne kulutetaan. Keskeisenä mahdollistajana on ollut
Tutkimushanke kartoittaa yrityksille suunnattujen koronapandemian seurauksena myönnettyjen yritystukien onnistumista suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutuksia kansantalouteen, pitkän aikavälin tuottavuuteen, markkinoihin ja kilpailuun. Hanke tarkastelee eri tukiohjelmien vaikuttavuutta sekä rahoitusinstrumenttien että avustusmuotoisten tukien osalta. Rahoitusmuotoisten tukien osalta tutkimus
