Tutkimukset

Tutkimuksessa analysoidaan työeläke-etuuksiin ja niiden rahoitukseen liittyvien riskien jakoa. Riskien jakoa tarkastellaan sekä teoreettisissa järjestelmätyypeissä (julkiset/yksityiset, pakolliset/vapaaehtoiset, etuusperusteiset/maksuperusteiset, rahastoidut/jakojärjestelmät) että muutamien edustavien maiden järjestelmissä, jotka ovat yhdistelmiä erilaisista teoreettisista tyypeistä. Tutkimuksessa tehdään kvantitatiivinen analyysi TyEL-järjestelmän riskienjako-ominaisuuksista. Erityisesti tarkastellaan rahastojen

Ison-Britannian vireillä oleva ero EU:n sisämarkkinoilta nostaa kaupankäynnin esteitä ja vaikuttaa yritysten toimintaan. Yritystoiminnan kustannukset nousevat, mikä heikentää Ison-Britannian ja EU-maiden välisen vaihdannan edellytyksiä. Projektin tavoitteena on laatia perusselvitys Suomen ja Ison-Britannian taloussuhteista. Selvitys painottuu tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppaan

Hanke Better late than never? School, training and work for late upper secondary school completers in the Nordic countries on pohjoismainen vertailututkimus nuorista, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa tavanomaisessa ajassa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on analysoida, millaisia seurauksia toisen

Hankkeessa vertaillaan työn tuottavuuden, palkkojen ja kannattavuuden kehitystä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Analyysissä keskitytään erityisesti yritystason dynamiikkaan ja yritysten väliseen hajontaan. Analyysit tehdään vertailukelpoisilla mikroaineistoilla. Vaikka nämä maat ovat monessa suhteessa sangen samanlaisia, niiden välillä on myös merkittäviä

Hankkeessa tarkastellaan erityisesti kahden sijoittajatahon, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) jäsenyritysten ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin, rooleja Suomessa toimivien yritysten kasvun rahoittajina ja ”kasvun nälän” synnyttäjinä. Erityisesti selvitetään innovaatio- ja pääomarahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentumista Suomessa toimiviin yrityksiin vuosina 2007–2015.

Hankkeessa selvitetään Suomen kansantalouden hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta olennaista kysymystä: mitä tekijät vaikuttavat kansantalouden toimialojen tuottavuuskehitykseen? Analyysissä tarkastellaan yritys- ja henkilötason mekanismeja, joiden kautta innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät toimialojen tuottavuutta vahvistavalla tavalla. Erityisesti keskitytään työntekijävirtoihin, koska ne ovat kiinnostavia sekä

Suomessa on kasvava yksimielisyys siitä, että Suomen teollisuudella on kustannuskilpailukykyongelma. Noin puolet siitä johtuu kilpailijamaita nopeammasta työvoimakustannusten kasvusta ja toinen puoli kilpailijoita hitaammasta tuottavuuskasvusta. Ongelma on vaikea. Maltilliset palkkaratkaisut auttavat, mutta hitaasti. Maailman talouden suhdanteistakaan ei ole apua luvassa.

Hankkeessa selvitetään massadatan käyttöä ja arvioidaan sen liiketoimintapotentiaalia eri toimialoilla sekä kartoitetaan massa- ja omadatan sovelluspotentiaalia julkisen sektorin palveluissa sekä näihin palveluihin liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Tutkimushanke tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseen tähtäävän hallituksen kärkihankkeen toimissa. Kärkihankkeen

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten avoimen datan ja keskeisten julkisen hallinnon perustietovarantojen (tai perusrekisterien) tietojen hyödyntämistä ja vaikuttavuutta edistetään kustannustehokkaasti. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on määritellä seuranta- ja arviointimittaristo sekä –malli, jonka avulla tiedon avaamisen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta

Hankkeessa tutkitaan yrittäjien ja heidän perustamisensa yritysten eli startupien määrää, laatua ja kansantaloudellista merkitystä. Vaikka vanhat, vakiintuneet ja jo isoiksi kasvaneet yritykset ovatkin Suomen kansantalouden kulmakivi, startupit ovat rakennemuutosten kautta tapahtuvan pitkän aikavälin talouskasvun syöte. Suomessa startup-innostus on jatkunut

Englanninkielinen Integrating platform competences toward network effects -hanke (lyhenne: iPlate) pyrkii selvittämään alustoihin liittyviä osaamisalueita eli niitä aineksia, joilla syntyy alustatalouden menestysresepti. Alustoja lähestytään hankkeessa interaktiivisina, monen osapuolen yhteistyöhön perustuvina markkinapaikkoina, joilla mahdollista saavuttaa verkostovaikutuksia. Tämä projekti keskittyy yrityksiin,

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulutukseen hakeutuminen ja pääsy ovat muuttuneet opiskelijavalintojen uudistusten ja muiden opintojen vauhdittamiseen liittyvien politiikkatoimien vaikutuksesta ja ovatko esitetyt tavoitteet nopean siirtymisen ja opintojen etenemisen suhteen toteutuneet; miten ja miltä osin tavoitteet ovat toteutuneet tai

Euroopan unionin jäsenmailleen asettamia finanssipoliittisia sääntöjä on eurokriisin kuluessa uudistettu. ETLAn johtamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa selvitetään uudistusten tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia uusia keinoja edesauttaa vakaata talouskehitystä EU:n jäsenmaissa. Hankkeen nimi on “Fiscal Rules and Strategies under Externalities and Uncertainties” eli lyhyesti

Suomalaiset korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ovat vuoden 2016 alusta lukien saaneet periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu tuli pakolliseksi 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa

Taloustieteessä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota yritysten sisäisiin ilmiöihin. Yksi merkittävä tutkimusalue on ollut työntekijöiden urakehitys yrityksissä. Tässä hankkeessa aihetta lähestyttiin uudella tavalla, käyttäen yhdistettyä työntekijä-työnantaja -paneeliaineistoa. Hanke jakautui kolmeen aihealueeseen. Ensiksi, työntekijöiden urakehitykseen liittyvät tarkastelut laajennettiin käsittämään

Tutkimus koostui neljästä osasta. Ensimmäisen osan tavoitteena oli koota keskeiset tulokset tutkimuksista, jotka arvioivat työttömyysturvaan ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan rakennettujen työllistymiskannusteiden vaikutuksia, sekä pohtia niiden perusteella annettavia yleisiä politiikkasuosituksia näiden kannusteiden rakenteiden parantamiseksi ja niiden implementoinnin tehostamiseksi. Toisessa vaiheessa selvitettiin

Hankkeen lähtökohtana on Mario Montin ryhmän tekemän EU:n omien varojen järjestelmää koskevan arvion ja sen seurauksena mahdollisen EU:n rahoitusjärjestelmän muuttamisen vaikutukset. On todennäköistä, että komissio tulee esittämään uusia omia varoja nykyisten rinnalle. Uusien varojen tarkoituksena on budjettirahoituksen saamisen lisäksi

Tutkimuksessa tarkastellaan yksilön ja julkisen sektorin velkoja ja velkasuhteita hyvinvointivaltiossa. Se pohtii yksityisen ja julkisen velan suhdetta ja velan luonteisia julkisia vastuita. Kotitalouksien velkaa käsitellään elinkaarinäkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan myös eri maiden julkisten talouksien sopeutumiskykyä ja julkisen velan riskipreemion määräytymistä.

Projektin (MoPAct) tavoitteena on päivittää tietämys väestön ikääntymisen taloudellisista vaikutuksista ja tuottaa uutta tietoa tarkemmin rajatuista temaattisista alueista talous- ja väestötieteilijöiden yhteistyönä. Vastauksia haetaan seuraavanlaisiin kysymyksiin: Kuinka väestön ikääntyminen vaikuttaa yksilöiden taloudelliseen asemaan? Kuinka kannusteet aktiiviseen ikääntymiseen vaikuttavat ihmisten

Tutkimushankkeen tarkoituksena oli arvioida työntekijöiden osallistumista korostavan johtamisen ja joustavien työnteon muotojen vaikutusta sekä tuottavuuteen että työntekijöiden subjektiiviseen kokemukseen työn palkitsevuudesta. Johtamismenetelmät vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn ja taloudelliseen suorituskykyyn. Viimeaikainen taloustieteellinen tutkimus korostaakin johtamisen tärkeyttä yritysten välisissä tuottavuuseroissa. Tutkimus toteutettiin