Tutkimukset-pääsivu
Tuotannollisten investointien määrä suhteessa talouden kokoon on laskenut Suomessa 1990-luvulta alkaen. Yksi selittävä tekijä on yrityssektorin koon pieneneminen, kun yrityssektorin osuutta kansantaloudessa on siirtynyt julkiselle ja kotitaloussektorille. Suomen julkista sektoria ovat kasvattaneet elvytys ja velkaantuminen. Hankkeen tarkoituksena on popularisoida
Päästöjen määrä on vähentynyt koko Suomen taloudessa, mutta erityisesti teollisuuden toimialalla. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää teollisuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen välistä yhteyttä Suomessa: miten päästöjen määrä on kehittynyt Suomen teollisuusyrityksissä, ja kuinka yritysrakenteiden muutokset, ja suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen.
Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on vahvistaa yritystukijärjestelmää koskevaa tietoperustaa tarjoamalla tietoa koronapandemian seurauksena käyttöönotetuista yritystuista. Hanke koostuu seitsemästä osiosta. Hankkeen ensimmäisessä osiossa ruoditaan yksityiskohtaisesti koronapandemian aikana Suomessa käyttöönotettuja yritystuki-instrumentteja sekä niiden muodostamaa kokonaisuutta. Hankkeen seuraavissa osioissa verrataan Suomen koronatukipolitiikkaa sekä
Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ulkomaisilla institutionaalisilla sijoittajilla on havaittu olevan positiivinen vaikutus yritysten innovaatioihin. Suomalaisella aineistolla on havaittu, että yritysten patentointi on positiivisesti yhteydessä ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi joutumisen kanssa. Suomessa toimivien ulkomaisten tytäryritysten tuottavuuden tason on todettu olevan korkeampi kuin ei-monikansallisissa
Elektronisten laitteiden valmistus ja digitaalisten sovellusten palveluinfrastruktuurit sijaitsevat pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Ajan saatossa on muodostunut käsitys esimerkiksi siitä, miten elektronisten laitteiden valmistuksen arvo jakautuu globaalisti eri toimitusketjuissa. Toisaalta on kuitenkin vähän tietoa, minkälaista ja kuinka paljon energian- ja
Uusimmat tilastot Suomen ja muiden EU-maiden sekä eksplisiittisestä että piilotetusta valtionvelasta antavat aihetta suhtautua vakavasti korkean julkisen velan tasoon. Aihe on erityisen relevantti tänä päivänä Suomessa, koska EU:n verosääntöjä tarkistetaan pian ja Suomen on otettava virallinen kanta julkisen velkasuhteen
Tuottavuuskasvu Suomessa on pysynyt matalana yli vuosikymmenen. Sen takana olevat syyt ovat kuitenkin edelleen hämärän peitossa. Yritysten perustamista ja poistumista markkinoilta pidetään yleensä tärkeinä tuottavuuden kasvun lähteinä. Näiden hyvin tutkittujen lähteiden lisäksi uudistuminen tapahtuu myös yritysten sisällä. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen
Työn ja pääoman tehokas allokaatio, eli resurssien kohdentuminen, on ollut taloustieteen keskeisimpiä kysymyksiä jo Adam Smithin Kansojen varallisuus -teoksesta lähtien. Viime vuosina tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. aikaisempaa kattavampien toimipaikkatason rekisteriaineistojen ja kehittyneempien
Hankkeen tavoitteena on arvioida Team Finland -toiminnan vaikuttavuutta, erityisesti vuodesta 2018 tehtyjen uudistusten tuloksellisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mikä on Team Finland -verkostomallin ja Team Finland -ydintoimijoiden yhteisen asiakkuustyön lisäarvo kansainvälistyville kasvuyrityksille. Tietoa hyödynnetään verkoston ja sen tarjoamien palveluiden
Hankkeessa selvitetään taloustieteellisen kirjallisuuden valossa työmarkkinajärjestelmän ja työllisyyden välistä yhteyttä. Hankkeessa kuvataan myös miten neuvottelujärjestelmät ovat hajautuneet Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Hanke vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tiedetään neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja työllisyyden välisestä yhteydestä? Miten neuvottelujärjestelmä vaikuttaa tuottavuuteen? Miten neuvottelujärjestelmä
Suomessa taloutta uudistavat investoinnit ja koko talouden t&k-panostukset suhteessa BKT:hen kääntyivät lasku-uralle jo 2010-luvulla, minkä seurauksena työn tuottavuus alkoi laskea. Koronapandemian aiheuttama markkinaepävarmuus on lisännyt tutkimus- ja kehitysinvestointien riskisyyttä ja vähentänyt entisestään yritysten halukkuutta investoida t&k-toimintaan. Kasvua edistämään tarvitaan
Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää Kiinan ja Yhdysvaltojen väliseen suurvaltakilpailuun liittyviä geoekonomisia uhkia ja mahdollisuuksia Euroopan Unionille ja eritoten Suomelle, sekä arvioida tähän liittyviä toimintavaihtoehtoja. Kilpailu teknologian strategisesta hallinnasta on kuumimmillaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös