Tutkimukset

Hanke tarjoaa kattavaa tietoa yksin asuvien eri osaryhmien tilanteista eri puolilla Suomea. Selvitämme yksinelämisen esiintyvyyttä maantieteellisesti ja yhdyskuntarakenteessa, yksilöiden elinkaaren eri vaiheissa sekä eri elämän käännekohtien ja kriisien yhteydessä. Identifioimme niitä yksinelävien ryhmiä, joiden kohdalla esiintyy merkittäviä puutteita hyvinvoinnissa

Hankkeessa on arvioitu laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta työttömien työnhakijoiden palkkatukijakson jälkeiseen työllisyyteen ja ansiotason kehitykseen. Tarkastelun kohteena ovat olleet sekä 2010-luvun alussa voimassa ollut palkkatukijärjestelmä että yhtäältä vuoden 2015 alussa ja toisaalta vuoden 2017 alussa siihen tehdyt merkittävimmät muutokset. Arviointituloksien

Hankkeessa tutkitaan, mikä on maahanmuuttajien merkitys Suomen yritysdynamiikalle ja talouskasvulle sekä työllisyyden että tuottavuuden kasvun näkökulmasta. Talouden kasvu pohjautuu viime kädessä ja ennen kaikkea uusille ideoille, jotka muuntuvat kansantalouden tuottavuuden kasvuksi, jos talouden yritysdynamiikka on kunnossa. Maahanmuuttajilla voi olla

Tutkimuksen tavoitteena on laatia ajantasainen selvitys Kiinan taloudesta, sen kansainvälisestä roolista ja erityisesti Suomen ja Kiinan taloudellisista suhteista. ETLAn tutkijaryhmä on aiemmin tehnyt useita tutkimuksia mm. Suomen EU- ja EMU-jäsenyyden eri ulottuvuuksista, Suomen ja Venäjän taloussuhteista sekä Suomen ja

Etlan osuudessa hankkeessa keskitytään ensinnäkin henkilötietojen hyödyntämiseen liittyviin hypesykleihin ja innovaatioihin kolmella alueella, joilla on arvioitu olevan poikkeuksellisen suuri potentiaali luoda lisäarvoa datasta lähitulevaisuudessa. Tällaisiin tietointensiivisiin alueisiin kuuluu rahoituspalveluala, jonka hallussa on keskimäärin suurimmat digitaaliset tietovarannot yritystä kohden. Terveydenhuoltoalan

Etla osallistui Talouspolitiikan arviointineuvostolle tehtävään selvitykseen, joka käsitteli oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutuksia Suomessa. Vaikutuksia arvioitiin tarkastelemalla välittömästi ensimmäisen asteen jälkeen opintonsa lopettaneiden tai tauottaneiden henkilöiden sijoittumista työelämään ja myöhempiin opintoihin, ja vertaamalla tätä vastaaviin opintojaan jatkaviin ryhmiin. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös

Tutkimuksessa analysoidaan työeläke-etuuksiin ja niiden rahoitukseen liittyvien riskien jakoa. Riskien jakoa tarkastellaan sekä teoreettisissa järjestelmätyypeissä (julkiset/yksityiset, pakolliset/vapaaehtoiset, etuusperusteiset/maksuperusteiset, rahastoidut/jakojärjestelmät) että muutamien edustavien maiden järjestelmissä, jotka ovat yhdistelmiä erilaisista teoreettisista tyypeistä. Tutkimuksessa tehdään kvantitatiivinen analyysi TyEL-järjestelmän riskienjako-ominaisuuksista. Erityisesti tarkastellaan rahastojen

Ison-Britannian vireillä oleva ero EU:n sisämarkkinoilta nostaa kaupankäynnin esteitä ja vaikuttaa yritysten toimintaan. Yritystoiminnan kustannukset nousevat, mikä heikentää Ison-Britannian ja EU-maiden välisen vaihdannan edellytyksiä. Projektin tavoitteena on laatia perusselvitys Suomen ja Ison-Britannian taloussuhteista. Selvitys painottuu tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppaan

Hanke Better late than never? School, training and work for late upper secondary school completers in the Nordic countries on pohjoismainen vertailututkimus nuorista, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa tavanomaisessa ajassa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on analysoida, millaisia seurauksia toisen

Hankkeessa vertaillaan työn tuottavuuden, palkkojen ja kannattavuuden kehitystä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Analyysissä keskitytään erityisesti yritystason dynamiikkaan ja yritysten väliseen hajontaan. Analyysit tehdään vertailukelpoisilla mikroaineistoilla. Vaikka nämä maat ovat monessa suhteessa sangen samanlaisia, niiden välillä on myös merkittäviä

Hankkeessa tarkastellaan erityisesti kahden sijoittajatahon, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) jäsenyritysten ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin, rooleja Suomessa toimivien yritysten kasvun rahoittajina ja ”kasvun nälän” synnyttäjinä. Erityisesti selvitetään innovaatio- ja pääomarahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentumista Suomessa toimiviin yrityksiin vuosina 2007–2015.

Hankkeessa selvitetään Suomen kansantalouden hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta olennaista kysymystä: mitä tekijät vaikuttavat kansantalouden toimialojen tuottavuuskehitykseen? Analyysissä tarkastellaan yritys- ja henkilötason mekanismeja, joiden kautta innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät toimialojen tuottavuutta vahvistavalla tavalla. Erityisesti keskitytään työntekijävirtoihin, koska ne ovat kiinnostavia sekä

Suomessa on kasvava yksimielisyys siitä, että Suomen teollisuudella on kustannuskilpailukykyongelma. Noin puolet siitä johtuu kilpailijamaita nopeammasta työvoimakustannusten kasvusta ja toinen puoli kilpailijoita hitaammasta tuottavuuskasvusta. Ongelma on vaikea. Maltilliset palkkaratkaisut auttavat, mutta hitaasti. Maailman talouden suhdanteistakaan ei ole apua luvassa.

Hankkeessa selvitetään massadatan käyttöä ja arvioidaan sen liiketoimintapotentiaalia eri toimialoilla sekä kartoitetaan massa- ja omadatan sovelluspotentiaalia julkisen sektorin palveluissa sekä näihin palveluihin liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Tutkimushanke tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseen tähtäävän hallituksen kärkihankkeen toimissa. Kärkihankkeen

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten avoimen datan ja keskeisten julkisen hallinnon perustietovarantojen (tai perusrekisterien) tietojen hyödyntämistä ja vaikuttavuutta edistetään kustannustehokkaasti. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on määritellä seuranta- ja arviointimittaristo sekä –malli, jonka avulla tiedon avaamisen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta

Hankkeessa tutkitaan yrittäjien ja heidän perustamisensa yritysten eli startupien määrää, laatua ja kansantaloudellista merkitystä. Vaikka vanhat, vakiintuneet ja jo isoiksi kasvaneet yritykset ovatkin Suomen kansantalouden kulmakivi, startupit ovat rakennemuutosten kautta tapahtuvan pitkän aikavälin talouskasvun syöte. Suomessa startup-innostus on jatkunut

Englanninkielinen Integrating platform competences toward network effects -hanke (lyhenne: iPlate) pyrkii selvittämään alustoihin liittyviä osaamisalueita eli niitä aineksia, joilla syntyy alustatalouden menestysresepti. Alustoja lähestytään hankkeessa interaktiivisina, monen osapuolen yhteistyöhön perustuvina markkinapaikkoina, joilla mahdollista saavuttaa verkostovaikutuksia. Tämä projekti keskittyy yrityksiin,

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulutukseen hakeutuminen ja pääsy ovat muuttuneet opiskelijavalintojen uudistusten ja muiden opintojen vauhdittamiseen liittyvien politiikkatoimien vaikutuksesta ja ovatko esitetyt tavoitteet nopean siirtymisen ja opintojen etenemisen suhteen toteutuneet; miten ja miltä osin tavoitteet ovat toteutuneet tai

Euroopan unionin jäsenmailleen asettamia finanssipoliittisia sääntöjä on eurokriisin kuluessa uudistettu. ETLAn johtamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa selvitetään uudistusten tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia uusia keinoja edesauttaa vakaata talouskehitystä EU:n jäsenmaissa. Hankkeen nimi on “Fiscal Rules and Strategies under Externalities and Uncertainties” eli lyhyesti

Suomalaiset korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ovat vuoden 2016 alusta lukien saaneet periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu tuli pakolliseksi 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa

Taloustieteessä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota yritysten sisäisiin ilmiöihin. Yksi merkittävä tutkimusalue on ollut työntekijöiden urakehitys yrityksissä. Tässä hankkeessa aihetta lähestyttiin uudella tavalla, käyttäen yhdistettyä työntekijä-työnantaja -paneeliaineistoa. Hanke jakautui kolmeen aihealueeseen. Ensiksi, työntekijöiden urakehitykseen liittyvät tarkastelut laajennettiin käsittämään