Tutkimukset-pääsivu
Tutkimushankkeen keskeisenä tavoitteena on ymmärtää yritysrahoituksen kokonaisuutta ja tuottaa systemaattista tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimus tuottaa ajantasaisen ja kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten eri yksityiset ja julkiset rahoitusmuodot – kuten yksityiset pääomasijoitukset, Business Finlandin tuet, Finnveran rahoitus ja t&k-verohuojennukset – kohdentuvat
Sukupuolten välisen palkkatasa-arvon edistäminen on yksi keskeisimmistä työelämän tasa-arvokysymyksistä. Vuosien 2024–2027 samapalkkaisuusohjelman tavoite on kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa 14,5 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Siihen on vielä matkaa, sillä vuonna 2024 kokoaikatyötä tekevien naisten säännöllisen työajan keskiansiot olivat Suomessa edelleen
Väestön ikääntyminen, työmarkkinoiden muutokset ja julkisen talouden kiristyminen korostavat tarvetta kohdentaa koulutusresursseja mahdollisimman tuottavasti. Tämän vuoksi koulutustarjonnan tulee vastata työmarkkinoiden tarpeisiin ja siirtymien koulutusasteiden välillä ja työelämään sujua tehokkaasti. Koulutusinvestointien kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava entistä huolellisemmin. Koulutusalojen ja
Tutkimushanke yhdistää T&K-politiikan kokonaistaloudellisen tarkastelun innovatiivisten yritysten ja yksilöiden tutkimukseen. Hanke luo katsauksen julkisen T&K-rahoituksen vaikutuksia koskevaan kirjallisuuteen ja käsittelee julkisen rahoituksen vaikutuksia T&K-henkilöstön jakaumaan uusien ja vanhojen yritysten välillä. Hanke erottelee toisistaan jatkavien, markkinoille tulevien ja markkinoilta poistuvien
Suomessa on vahvat perusedellytykset koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä instituutioiden laadun osalta. Tästä huolimatta Suomen tuottavuuskasvu on hidastunut merkittävästi finanssikriisin jälkeen ja eriytynyt muista Pohjoismaista. Keskeinen syy näyttää olevan luovan tuhon heikentyminen: korkean tuottavuuden yritykset eivät kasva riittävän nopeasti,
Tutkimushanke tarjoaa viitekehyksen Suomen innovaatio- ja teollisuuspoliittiselle ajattelulle. Uuden viitekehyksen tarpeen juuret ovat siirtymässä aiemmasta ”suuren maltillisuuden” globalisaatiosta nykyiseen, ylikansallisen voimapolitiikan määrittelemään geotalouden aikaan. Tämä on suuri muutos niin yrityksille kuin kansantalouksille. Projekti tarkastelee myös vihreän siirtymän vaikutuksia, sillä
Tässä hankkeessa tuotetaan tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Tutkimusaiheina ja -kysymyksinä ovat muun muassa tekoälyn vaikutukset työelämään ja yritysten tuottavuuteen, vihreän siirtymän hyvinvointivaikutukset ja vihreiden tukien kohdentuminen sekä henkilökohtaisen datan laajentuva
Hanke tuo uutta tietoa koulutusinstituutioiden kyvystä tukea osallistavan kasvun tavoitetta työn murroksen edetessä. Hanke keskittyy kahteen erilliseen teemaan koulutuksen roolista tulevaisuuden yhteiskunnan muokkaajana: kuinka erilaiset koulutusmuodot ja -alat pystyvät tarjoamaan taitoja, jotka vastaavat työmarkkinoiden muuttuvia vaatimuksia ja mikä on
Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamiin hyvinvointivaltion kestävyysongelmiin liittyviä syitä, seurauksia ja ratkaisuja. Hankkeessa keskitytään yksilön elämänkaaren eri vaiheisiin, eli perheenmuodostukseen, työelämään sekä terveyteen ja hoivan tarpeeseen elämän loppupuolella. Lisäksi tarkastellaan, miten väestömuutokset vaikuttavat makrotalouteen ja julkiseen
EU:n hiilirajamekanismin ensisijainen tavoite on ehkäistä hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä maihin, joissa ilmastosääntely on löyhempää. Tällä hetkellä mekanismi kattaa raudan, teräksen ja alumiinin osalta vain suorat päästöt, mutta Euroopan komissio on pohtinut järjestelmän laajentamista kattamaan näiden tuotteiden tuotannossa käytetyn sähkön aiheuttamat epäsuorat päästöt. Tämä tutkimushanke analysoi
Tämän hankkeen päätavoitteena on tutkia julkisten menoleikkausten ja veronkiristysten vaikutuksia bruttokansantuotteeseen (bkt) Suomessa meno- ja verolajeittain eli laskea nk. finanssipolitiikan kertoimet, sekä viestiä tutkimustuloksista tiedon käyttäjien kannalta ymmärrettävästi. Tavoitteena on yhdistää parhaalla mahdollisella tavalla akateemisen tutkimuksen parhaita käytäntöjä, ymmärrystä
Geopoliittisten jännitteet, lisääntyvät kaupan esteet ja suurten maiden lisäämät yritystuet ovat voimakkaasti muuttamassa Pohjoismaiden ja muiden pienten avotalouksien toimintaympäristöä. Uudessa tilanteessa esiin ovat nousseet arvoketjujen synnyttämät riippuvuudet ja niiden toimintavarmuus, mikäli geopoliittiset jännitteet edelleen kiristyvät. Arvoketjut ovat tyypillisesti moniportaisia,
