Tutkimukset-pääsivu
Tekoälyn peruselementit ovat vuosikymmeniä vanhaa perua. Uutta tekoälyn saralla ovat muun muassa helposti saavutettavissa olevat generatiivista tekoälyä ja suuria kielimalleja hyödyntävät palvelut, jotka ”ymmärtävät” luonnollista kieltä sekä tuottavat sekunneissa analyysiä, kieltä, visualisointeja tai ääntä tasolla, joka parhaimmillaan vastaa ihmisasiantuntijan
Hanke tuo uutta tietoa koulutusinstituutioiden kyvystä tukea osallistavan kasvun tavoitetta työn murroksen edetessä. Hanke keskittyy kahteen erilliseen teemaan koulutuksen roolista tulevaisuuden yhteiskunnan muokkaajana: kuinka erilaiset koulutusmuodot ja -alat pystyvät tarjoamaan taitoja, jotka vastaavat työmarkkinoiden muuttuvia vaatimuksia ja mikä on
Yksityinen palvelusektori on keskeinen tekijä Suomen taloudessa, sillä ala edistää merkittävästi sekä talouskasvua että työllisyyttä. Tällä hetkellä toimiala on merkittävässä murroksessa ja siihen vaikuttavat yrityssektorin ajankohtaiset muutosvoimat, joista yksi on nopeasti etenevä digitalisaatio. Muutokset muokkaavat alaa ja tarjoavat uusia
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien yleisessä hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärrys aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Tämä tutkimushanke täydentää tietämystä aineettomien tuotannontekijöiden synnystä, kertymisestä,
Etla ja Labore arvioivat kaksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan rahoittamaa kokeilua jatkuvan oppimisen edistämisestä. Kokeilujen tavoitteena on selvittää, miten koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen voitaisiin lisätä ja miten koulutukseen osallistuminen vaikuttaa työllisyyteen ja tuloihin. Ensimmäinen kokeilu
Hankkeessa tutkitaan suomalaisten yritysten ympäristötuotteiden ja -palveluiden tarjoamaa. Lisäksi kartoitetaan kaupanesteitä, joilla voi olla vaikutusta suomalaisten tuotteiden ja ratkaisujen markkinamenestykselle vientimaissa. Hankkeessa myös arvioidaan, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä uudistuvien tuotteiden luokitteluihin ja niiden kategorioihin voi liittyä. Politiikkavalmistelun ja investointien
Datan hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia arvonluontiin- ja tuottavuuskasvuun yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Uusia dataperusteisia yrityksiä ja tuotteita, (liike)toimintamalleja, arvoketjuja ja julkisia palveluita syntyy, mutta niiden kontribuutiosta sektori- ja koko talouden tasolla tiedetään varsin vähän. Lisäksi datan ja datatalouden arvon määrittäminen on
Suomessa toisen asteen opiskelijoiden on mahdollista suorittaa sekä yleissivistävä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto. Ne voidaan suorittaa joko peräkkäin tai rinnakkain yhdistelmätutkintona. Yhdistelmätutkinnon suorittamisen vaikutukset opiskelijoiden koulutus- ja työmarkkinatulemiin sekä julkiseen talouteen ovat kuitenkin epäselvät. Yksilötason vaikutukset voivat riippua myös
Kestävä kehitys ja hiilineutraali yhteiskunta rakentuvat kiertotalouden uusien tuotteiden ja ratkaisujen varaan. Lisäksi kiertotalouden ratkaisujen odotetaan luovan myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kiertotalouteen nojaavien markkinoiden syntyminen edellyttää kuitenkin ennakoitavia ja pitkäjänteisiä ohjauskeinoja, jotka mahdollistavat yritysten panostukset kiertotalouden investointeihin ja
Tutkimushanke kartoittaa yrityksille suunnattujen koronapandemian seurauksena myönnettyjen yritystukien onnistumista suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutuksia kansantalouteen, pitkän aikavälin tuottavuuteen, markkinoihin ja kilpailuun. Hanke tarkastelee eri tukiohjelmien vaikuttavuutta sekä rahoitusinstrumenttien että avustusmuotoisten tukien osalta. Rahoitusmuotoisten tukien osalta tutkimus
Tutkimushankkeen tavoitteena on analysoida erilaisten yritysten ja alojen resilienssiä eli kriisinkestävyyttä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä yritysten toipumiskykyä kriisistä. Lisäksi tarkastellaan, millä keinoin yritykset ovat viime aikoina pyrkineet parantamaan erityisesti arvoketjujensa toimintavarmuutta. Hankkeessa saaduilla tuloksilla tulee olemaan erityinen merkitys nimenomaan
Euroopassa työsuhteiden ehdoista sopimisen suunta on ollut keskitetyistä järjestelmistä kohti hajautuneempia neuvottelujärjestelmiä, jolla tarkoitetaan neuvotteluiden siirtymistä lähemmäksi yritystasolla tapahtuvaa yrityskohtaista sopimista. Suomen neuvottelujärjestelmä on kuitenkin pysynyt huomattavan vakaana verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Metsäteollisuuden siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä
