Tutkimukset-pääsivu
Nykyisen kansainvälisen yritysverojärjestelmän on useaan otteeseen katsottu olevan tiensä päässä, koska sata vuotta sitten suunnitellun järjestelmän perusrakenne ei tunnu vastaavan uusien liiketoimintamallien tarjoamiin haasteisiin. Erityisesti digitaalisten yritysten roolin kasvu on tuonut hankaluuksia kansallisen tason verotusoikeuksiin. Monikansallisella yrityksellä voi olla
Työehtosopimusjärjestelmä vaikuttaa olennaisella tavalla teollisuuden kilpailukykyyn. Tässä hankkeessa tutkitaan kuinka yrityskohtainen sopiminen vaikuttaa palkkojen tasoon ja niiden hajontaan. Hankkeessa tutkitaan tulorekisterin avulla, kuinka yksilöiden palkat muuttuvat työehtosopimusjärjestelmän hajautuessa. Hanke tuottaa tärkeää tietoa työehtosopimusjärjestelmän vaikutuksesta palkkoihin ja niiden jakaumaan. Tutkimustieto
Koronakriisi on paljastanut haavoittuvuuksia, joita ei aiemmin ole tunnistettu tai ainakaan niihin ei ole reagoitu. Yksi näistä koskee riippuvuutta äärimmilleen viritetyistä globaaleista arvoketjuista. Suomessakin on suljettu tilapäisesti tehtaita, koska joitain komponetteja ei ole saatu ostettua maailmalta. Koronakriisin aikana yritykset
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa huolellinen kuvaus perheen huoltajan kuoleman aiheuttamasta tulojen menetyksestä, sosiaaliturvan antamasta suojasta tulojen menetystä vastaan ja näiden erotuksena syntyvästä henkivakuutustarpeesta. Tarpeen mittaamisessa otetaan huomioon lisäksi perheen nettovarallisuus ja arvioitu menojen väheneminen puolison kuoleman vuoksi. Tuloksia
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään laaja-alaisesti, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa harjoitetun tuotannon vientimenestykseen. Hankkeessa hyödynnetään yhdistettyä yritys- ja hyödykeaineistoa sekä Suomesta että Ruotsista. Ruotsi on mielenkiintoinen vertailukohde, koska Suomi kilpailee osittain samoilla hyödykkeillä ja toimialoilla kuin Ruotsi ja etenkin EU-jäsenyyden
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen eri näkökulmista. Hanke kokoaa tietoa globaaleista ja paikallisista ilmastoriskeistä ja täsmentää niiden vaikutuksia Suomeen ja sen kansantalouden sektoreihin. Ilmastopolitiikan riskejä julkiseen talouteen kartoitetaan alueellisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda kehikko, jolla ilmastopolitiikan
Viimeisimmistä OECD:n PISA ja PIAAC raporteista käy ilmi, että monilla nuorilla ei ole riittävää talousosaamista ja tällä on yleensä negatiivisia vaikutuksia nuorten tulevaisuuteen. Talousosaamisen avulla nuori pystyy tekemään järkeviä taloudellisia ratkaisuja yksilön elinkaaren eri vaiheisiin kuuluvissa tärkeissä päätöstilanteissa, kuten
Hankkeessa laajennetaan ura- ja palkkadynamiikkaa koskevaa tutkimusta huomioimalla myös henkilöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä. Tämä on yksi merkittäviä avoimia kysymyksiä henkilöstön taloustieteen piirissä. Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkimme yritysten sisäisen urakehityksen ja yritysten välisen liikkuvuuden välistä yhteyttä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.
Maailmaa ja nykyistä talouskasvun paradigmaa koettelevat poikkeuksellinen yhdistelmä erilaisia terveys-, ympäristö- ja talouskriisejä. COVID-19 pandemia, kiihtyvä ilmastonmuutos ja pitkäaikainen talouden pysähtyminen muokkaavat uudelleen yhteiskunnallisia maisemia eikä Suomi ole tästä poikkeus. Jotta talouskasvu saataisiin kestävälle kasvu-uralle, edellyttää se innovatiivisuuden elvyttämistä
Tasapainottelu työn tuottavuuden lisäämisen ja työssä jaksamisen välillä on vaikeasti ratkaistava yhtälö ikääntyvien työntekijöiden Suomessa. Vaikeus purkautuu ongelmiksi mm. terveydenhuollossa, jossa vähenevällä ja ikääntyvällä työmäärällä pitäisi hoitaa yhä suurempaa vanhenevien suomalaisten joukkoa. Tässä hankkeessa kehitetään työkaluja, joilla parannetaan terveydenhuollon
Shaping the Future in the Era of Intelligent Tools: AI and Beyond Tietotekniikka on viime vuosikymmenien aikana ohjannut yhteiskunnan kehitystä ja talouskasvua. Jatkuva digitalisoituminen on mahdollistanut yksilöille ja organisaatioille älykkäiden työkalujen hyödyntämisen enenevissä määrin, mikä on johtanut aika ajoin
Helmikuussa 2020 Euroopan komissio julkaisi tiedonantonsa EU:n talouden kehysjärjestelmästä. EU:n jäsenvaltiot tarkistavat puitteet. Uudelleenarviointi sisältää arvion EU:n finanssipolitiikan tähän astisesta toiminnasta, mutta siinä ei anneta suosituksia. Komission pääasialliset havainnot ovat linjassa muiden tahojen näkemysten kanssa ja näin ollen on