Tutkimukset-pääsivu
Suomen talous on kasvanut hitaasti 2000-luvun lopun finanssikriisin jälkeen. Yritysten liiketoimintaympäristö ja innovaatiotoiminta ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuvien uusien kestävyystavoitteiden ja ammattitaitoisista työntekijöistä käytävän kilpailun kiristymisen myötä. Uusia talouskasvun lähteitä on ilmaantunut, mutta ymmärrys on
Hankkeessa muodostetaan tilannekuva ulkomaisten investointien vaikutuksista strategiseen ja kriittiseen aineettomaan omaisuuteen. Hankkeen tulokset auttavat hahmottamaan, miten strateginen/kriittinen aineeton pääoma voidaan määritellä, mikä vaikutus ulkomaisilla investoinneilla on ja kuinka nykyisillä tai tulevilla politiikkatoimilla voidaan ehkäistä epätoivottavia tulemia aineettoman omaisuuden siirtyessä
Tutkimushankkeen tärkeimpänä tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten eri politiikkalohkojen toimet vaikuttavat tuottavuuteen. Erityisen tärkeää on ymmärtää paremmin tuottavuusvaikutuksia niiden politiikkatoimien kohdalla, jotka ovat tulevaisuusnäkökulmasta keskeisiä ja joiden vaikutuksista ei ole vielä pitkää historiallista kokemusta. Tällaisia politiikkatoimet liittyvät esimerkiksi
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään, millaisten vaikutuskanavien kautta hiilineutraali siirtymä voi vahvistaa tai heikentää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Lisäksi tarkastellaan, millaisia rakenteellisia tuottavuus- ja kilpailukykyvaikutuksia siirtymä on aiheuttanut tähän saakka yritys- ja toimialatasolla, arvioidaan mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa ja tutkitaan, millaisia investointitarpeita hiilineutraalista
Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat keskeisesti tuottavuuden kasvusta. Suomessa tuottavuuskehitys on kuitenkin ollut heikkoa viimeisen vuosikymmenen. Tuottavuuslautakunnan viime syyskuussa julkaiseman raportin mukaan yksi tuottavuuskehityksen tulevaisuusnäkymiä varjostavista piirteistä on korkean tuottavuuden yritysten verrattain pieni määrä Suomessa. Yritysten tuottavuushajontojen kansainväliset vertailut osoittavat
Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamiin hyvinvointivaltion kestävyysongelmiin liittyviä syitä, seurauksia ja ratkaisuja. Hankkeessa keskitytään yksilön elämänkaaren eri vaiheisiin, eli perheenmuodostukseen, työelämään sekä terveyteen ja hoivan tarpeeseen elämän loppupuolella. Lisäksi tarkastellaan, miten väestömuutokset vaikuttavat makrotalouteen ja julkiseen
Koronakriisi on paljastanut haavoittuvuuksia, joita ei aiemmin ole tunnistettu tai ainakaan niihin ei ole reagoitu. Yksi näistä koskee riippuvuutta äärimmilleen viritetyistä globaaleista arvoketjuista. Suomessakin on suljettu tilapäisesti tehtaita, koska joitain komponetteja ei ole saatu ostettua maailmalta. Koronakriisin aikana yritykset
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa huolellinen kuvaus perheen huoltajan kuoleman aiheuttamasta tulojen menetyksestä, sosiaaliturvan antamasta suojasta tulojen menetystä vastaan ja näiden erotuksena syntyvästä henkivakuutustarpeesta. Tarpeen mittaamisessa otetaan huomioon lisäksi perheen nettovarallisuus ja arvioitu menojen väheneminen puolison kuoleman vuoksi. Tuloksia
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään laaja-alaisesti, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa harjoitetun tuotannon vientimenestykseen. Hankkeessa hyödynnetään yhdistettyä yritys- ja hyödykeaineistoa sekä Suomesta että Ruotsista. Ruotsi on mielenkiintoinen vertailukohde, koska Suomi kilpailee osittain samoilla hyödykkeillä ja toimialoilla kuin Ruotsi ja etenkin EU-jäsenyyden
Viimeisimmistä OECD:n PISA ja PIAAC raporteista käy ilmi, että monilla nuorilla ei ole riittävää talousosaamista ja tällä on yleensä negatiivisia vaikutuksia nuorten tulevaisuuteen. Talousosaamisen avulla nuori pystyy tekemään järkeviä taloudellisia ratkaisuja yksilön elinkaaren eri vaiheisiin kuuluvissa tärkeissä päätöstilanteissa, kuten
Hankkeessa laajennetaan ura- ja palkkadynamiikkaa koskevaa tutkimusta huomioimalla myös henkilöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä. Tämä on yksi merkittäviä avoimia kysymyksiä henkilöstön taloustieteen piirissä. Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkimme yritysten sisäisen urakehityksen ja yritysten välisen liikkuvuuden välistä yhteyttä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.
Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa monipuolista ja yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa kehysjärjestelmästä. Hankkeessa laaditaan näkemys siitä, millaisia kehitystarpeita Suomen kehysjärjestelmässä voidaan nähdä ja millaisin konkreettisin toimin näihin voitaisiin vastata. Suomen julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa ohjaavat hallitusten vapaaehtoisesti käyttöönottama valtion budjettitaloutta