Hankkeessa laajennetaan ura- ja palkkadynamiikkaa koskevaa tutkimusta huomioimalla myös henkilöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä. Tämä on yksi merkittäviä avoimia kysymyksiä henkilöstön taloustieteen piirissä. Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkimme yritysten sisäisen urakehityksen ja yritysten välisen liikkuvuuden välistä yhteyttä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.

Maailmaa ja nykyistä talouskasvun paradigmaa koettelevat poikkeuksellinen yhdistelmä erilaisia terveys-, ympäristö- ja talouskriisejä. COVID-19 pandemia, kiihtyvä ilmastonmuutos ja pitkäaikainen talouden pysähtyminen muokkaavat uudelleen yhteiskunnallisia maisemia eikä Suomi ole tästä poikkeus. Jotta talouskasvu saataisiin kestävälle kasvu-uralle, edellyttää se innovatiivisuuden elvyttämistä

Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella yritystukipolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja kilpailukyvyn parantumista. Toisaalta tuet voivat pahimmassa tapauksessa hidastaa tuottavuuskasvua. Tämän hankkeen tavoitteena on arvioida yritystukien kokonaistaloudellisia vaikutuksia teoreettisen

Urbaania kasvua - GSIP Vantaa (Growth and Social Investment Pacts (GSIP) for Local Companies in the City of Vantaa) on Vantaan kaupungin koordinoima EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -hanke. Hankkeessa kehitetään, testataan sekä levitetään aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtääviä käytäntöjä

Tuotannolliset investoinnit ovat olleet Suomessa pitkään jäljessä euroalueesta ja Ruotsista. Myös Suomen t&k-intensiteetti (t&k-menot/BKT) on laskenut tämän vuosikymmenen aikana. Hankkeessa analysoidaan Suomen aineettomia ja aineellisia investointeja suhteessa muihin maihin sekä investointeihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset raportoidaan 2-3 eri julkaisussa.

The consortium Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) rakentaa uuden monitieteisen tutkimusympäristön, joka tutkii Suomen kansalaisuuden dynamiikkaa. Tutkimme Suomea globalisaation koealueena tutkimalla, miten maailmanlaajuiset muutokset vaikuttavat kansalaisten poliittiseen kykyihin, etuihin ja tuntuiseen sekä miten poliittinen järjestelmä reagoi niihin.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset (tki) nousisivat 4 %:iin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Sen saavuttaminen edellyttää sekä yksityisen että julkisen sektorin huomattavia ja oikein kohdennettuja lisäpanostuksia. Tässä hankkeessa keskitytään nimenomaan t&k-toimintaan,

Tässä hankkeessa tavoitteena on selvittää mekanismeja ja vaikutuskanavia, joiden kautta ilmastopolitiikka vaikuttaa työllisyyteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ilmastopolitiikasta syntyvät muutokset osaamistarpeissa ja ammattirakenteessa kansantalouden eri toimialoilla. Näiden lisäksi tarkastellaan politiikasta syntyviä muutoksia työvoiman ja eri tuotemarkkinoiden rakenteessa. Tässä selvityksessä

Tasapainottelu työn tuottavuuden lisäämisen ja työssä jaksamisen välillä on vaikeasti ratkaistava yhtälö ikääntyvien työntekijöiden Suomessa. Vaikeus purkautuu ongelmiksi mm. terveydenhuollossa, jossa vähenevällä ja ikääntyvällä työmäärällä pitäisi hoitaa yhä suurempaa vanhenevien suomalaisten joukkoa. Tässä hankkeessa kehitetään työkaluja, joilla parannetaan terveydenhuollon

Shaping the Future in the Era of Intelligent Tools: AI and Beyond Tietotekniikka on viime vuosikymmenien aikana ohjannut yhteiskunnan kehitystä ja talouskasvua. Jatkuva digitalisoituminen on mahdollistanut yksilöille ja organisaatioille älykkäiden työkalujen hyödyntämisen enenevissä määrin, mikä on johtanut aika ajoin

Hankkeen tavoitteena on ennakoimalla luoda tiekartta, miten metsäala, siihen liittyvät tuotteet ja palvelut sekä puun käyttö tulevat muuttumaan lähivuosikymmeninä. Hankkeessa tuotetut tulokset tukevat merkittävällä tavalla Suomen metsäsektorin sopeutumista rakenteellisiin muutoksiin sekä lyhyellä (2025) että pitkällä (2040) aikajänteellä. Erityisesti keskitytään

Suomessa käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja aikuiskoulutukseen. Suomessa ei kuitenkaan juuri tiedetä edistääkö aikuiskoulutus työllisyyttä, työn murrokseen sopeutumista tai ansiokehitystä? Tässä hankkeessa tutkitaan laajasti aikuiskoulutukseen osallistumisen vaikutusta työllisyyteen ja tuloihin. Tutkimuksessa keskitytään yli 25-vuotiaisiin, jotka ovat jo olleet työelämässä