Etla - tutkimus päätöksenteon tukena

Tutkimusta tehdään neljässä tutkimusryhmässä

Etla tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kansantalouden ja erityisesti elinkeinoelämän kannalta keskeisistä kysymyksistä.

Tutkimus keskittyy kahteen teemaan

Teema 1: Talouspolitiikan vaikutus. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten talouspolitiikalla voidaan edistää yritysten välistä kilpailua ja toimintaedellytyksiä Suomessa sekä parantaa suomalaisen tuotannon kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

Teema 2: Muutosvoimien vaikutus. Tutkimuskohteina ovat keskeisten muutosvoimien vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja Suomen talouspolitiikan reunaehtoihin

Ajankohtaisia tutkimuksia

Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyy 2020
Englanninkielinen Digital disruption of Industry -hanke (lyhenne: DDI; http://ddi.aalto.fi/fi/) tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Teollisuus on kehittynyt nopeasti digitalisaation vaikutuksesta. Sen teknologiat sensoreista pilvilaskentaan ja mallintamiseen ovat synnyttämässä uusia mahdollisuuksia merkittävän lisäarvon tuottamiseen älykkäiden ja verkottuneiden tuotteiden
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeessa tutkitaan bisnesenkelitoiminnan kansantaloudellista merkitystä ja tuotetaan uutta tietoa Business Finlandin ja enkelisijoittajien välisestä suhteesta. Hankkeessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mikä on bisnesenkeleiden rooli suomalaisessa rahoituskentässä? Mikä on Business Finlandin ja bisnesenkeleiden keskinäinen suhde? Mikä on bisnesenkelirahoituksen ja Business Finlandin
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyy 2020
Hankkeessa selvitetään Tekesin T&K-rahoituksen vaikuttavuutta vastaamalla viiteen keskeiseen tutkimuskysymykseen:  Ovatko tukea saaneet yritykset lisänneet t&k-panoksiaan tuen seurauksena – ja missä määrin? (panosadditionaliteetti)  Ovatko yritykset tuottaneet saamansa tuen seurauksena enemmän innovaatioita – ja missä määrin? Parantavatko yritykset taloudellista suoriutumistaan julkisen
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2021
TRIGGER-hankkeen tavoitteena on luoda EU-instituutioille osaamista ja työkaluja globaalien haasteiden hallintaan kansainvälisen yhteistyön ja ohjausjärjestelmän kautta. Hankkeen yhtenä osana tarkastellaan uusien mullistavien teknologioiden mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälisen ohjauksen näkökulmasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on mukana tässä hankeosiossa kartoittamassa tekoälyn sekä lohkoketjuteknologian
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2021
Urbaania kasvua - GSIP Vantaa (Growth and Social Investment Pacts (GSIP) for Local Companies in the City of Vantaa) on Vantaan kaupungin koordinoima EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -hanke. Hankkeessa kehitetään, testataan sekä levitetään aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtääviä käytäntöjä
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020
Hankkeessa luodaan rakenteellisen kilpailukyvyn kehikko ja mittaristo, jota pystytään hyödyntämään Suomen kasvuedellytysten seurannassa. Kehikkona käytetään niin sa-nottua kilpailukykypyramidia. Tämä pyramidi purkaa kilpailukyvyn sen eri osatekijöihin. Nyt toteutettavassa hankkeessa määritellään näille osatekijöille kvantitatiiviset mittarit ja niiden laskentatavat. Mittarit tulevat pääosin
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020
Euroopan unioni (EU) on 2010-luvulla yhä voimakkaammin ottanut käyttöön pakotteet poliittisena työkaluna, joita on suunnattu myös naapurisuurvaltaa ja keskeistä kauppakumppania Venäjää vastaan. Globaalin kilpailun kiristyessä sekä geopolitiikan ja -ekonomian korostuessa maailmanpolitiikassa, EU:n pakotepolitiikan mahdollisuuksia raamittaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019
Liikenneväyläinvestointien taloudelliset vaikutukset ovat ajankohtaisia ja keskusteltuja teemoja Suomessa ja useissa muissa maissa. Keskeinen kysymys on, tulevatko kaikki merkitykselliset vaikutukset otettua huomioon viranomaisten teettämissä vaikutusarvioinneissa ja lopulta päätöksenteossa. Suomessa keskustelu arviointien puutteista on syntynyt pääasiassa siksi, että raideinvestoinnit osoittautuvat
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeen päämäärä on arvioida EU:n vapaakauppasopimusten taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Vapaakauppasopimukset ovatkin keskeisessä osassa talouskasvun ja työllisyyden turvaamisessa. Sopimusten taloudellisten vaikutuksien arvioinnilla on siksi tärkeä rooli tulevan politiikan tukemisessa. Euroopan unionilla, ja Suomella sen jäsenenä, on tällä hetkellä bilateraalisia vapaakauppasopimuksia
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020
Tämä tutkimus keskittyy globaalien suuntausten ja verotuksen vuorovaikutukseen. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa muutoksen tekijöitä, analysoida niiden vaikutuksia verotulojen tasoon ja rakenteeseen sekä kehittää tulevaisuuden skenaarioita ja niiden vaikutuksia veropolitiikan päättäjiin. Painopiste on muutoksen ajajissa, joita ovat muun muassa ilmastomuutos
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019
Vapaalla poisto-oikeudella tarkoitetaan yritysten mahdollisuutta poistaa investoinnin hankintameno yhteisöverotuksessa haluamassaan aikataulussa. Hanke käy läpi kansainvälisen yritysverotusta koskevan talousteoreettisen tutkimuskirjallisuuden vapaata poisto-oikeutta koskevat keskeiset johtopäätökset. Hankkeessa tehdään myös katsaus aiheen empiiriseen tutkimuskirjallisuuteen. Hankkeessa arvioidaan miten vapaa poisto-oikeus vaikuttaisi investointien tuoton
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019
Tieto- ja viestintätekniikkaa (ICT) on jo pitkään tutkittu yhtenä yritystoiminnan muotona. Tiedon jakaminen on hiljattain noussut tärkeäksi yhteistyömuodoksi teollisuusyritysten välillä. Tässä tutkimushankkeessa keskitytään ensimmäistä kertaa tiedon jakamisen vaikutuksiin yrityksen tuloksille ja kasvulle. Tutkimuksen tarkoituksena on saada uutta tietoa datan
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyy 2021
Hankkeessa laajennetaan ura- ja palkkadynamiikkaa koskevaa tutkimusta huomioimalla myös henkilöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä. Tämä on yksi merkittäviä avoimia kysymyksiä henkilöstön taloustieteen piirissä. Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkimme yritysten sisäisen urakehityksen ja yritysten välisen liikkuvuuden välistä yhteyttä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.
Tutkimus alkoi 2015
Etlalla on käynnissä projekteja big datan – suurien tietomassojen – hyödyntämisessä ennustekäytössä ETLAnow työttömyys tuottaa ennusteen työttömyysasteesta jokaisessa 28:ssa EU-maassa käyttäen reaaliaikaisia tietoja työttömyyteen liittyvistä Google-hauista ja tuoreimpia Eurostatin tietoja työttömyysasteesta. ETLAnow tuottaa ennusteet automaattisesti päivittäin. ETLAnow on kehitetty
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019
Iso-Britannian lähtö EU:sta eli Brexit on herättänyt kysymyksiä lähdön vaikutuksista. Niin Ruotsissa, Irlannissa kuin Tanskassakin on tehty arvioita Brexitin seurauksista. Vaikutukset kansainväliseen kauppaan eivät rajoitu vain kahden maan välisiin kauppavirtoihin. Globaalit arvoketjut nivovat eri maat yhteen paljon monimutkaisemmalla tavalla
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019
Valtion omistajapolitiikassa ja omistajaohjauksessa tapahtui merkittäviä muutoksia noin 10 vuotta sitten, kun markkinaehtoisesti toimivien yritysten omistajaohjaus keskitettiin valtioneuvoston kansliaan. Uudistuksen keskeinen motiivi oli omistajaohjauksen eriyttäminen sääntely- ja viranomaistehtävistä. Tavoitteena oli myös yhdenmukaistaa omistajaohjauksen valmistelua ja toteuttamista. Tietotarpeena on tuottaa
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019
Tekoäly, robotiikka ja lohkoketjut tutkimusteemalle on muodostettu konsortio, jonka jäsenillä on toisiaan täydentävää vankkaa osaamista, laaja näkemys tekoälyteknologioista ja niiden soveltamisesta sekä erittäin vahvat verkostot alan toimijoihin. Konsortion muodostavat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Etla, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto ja
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyy 2020
Miten lukion ja ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus vaikuttaa peruskoulun päättävien nuorten koulutusvalintoihin, opintojen etenemiseen sekä työelämään siirtymiseen koulutuksen jälkeen? Toisen asteen koulutuksen järjestämistä on pyritty tehostamaan Suomessa 2000‐luvulla keskittämällä koulutusta suurempiin yksiköihin ja lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia. Koulutuksen heikko alueellinen
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2018
Työssä luotiin tiivis ja yleistajuinen katsaus kotimaiseen taloustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen, joka tarkastelee aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuutta Suomessa. Tarkastelut rajattiin pääsääntöisesti tutkimuksiin, jotka on julkaistu vuonna 2000 tai sen jälkeen. Aktiivitoimien tarkastelu perustuu seuraavaan ryhmittelyyn: palkkatuki, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kuntouttava työtoiminta
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeessa kehitetään ns. potentiaalisen tuotannon mittaamisen metodologiaa ja arvioidaan Suomen talouden keskipitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ennustamalla potentiaalista tuotantoa. Potentiaalisella tuotannolla tarkoitetaan sitä kansantalouden tuotannon tasoa, joka voidaan saavuttaa pysyvästi ilman inflaation merkittävää kiihtymistä. Nykyisiä menetelmiä luotettavampi tapa arvioida potentiaalista tuotantoa
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeen tavoitteena on edesauttaa hyvää veropolitiikka arvioimalla ja ennakoimalla verotukseen liittyviä muutospaineita ja esittämällä tutkimustietoon perustuvia suosituksia siitä, miten niihin tulisi reagoida. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti digitalisaation, robotisaation, globalisaation, väestön ikääntymisen ja ilmastopolitiikan aiheuttamia muutospaineita Suomen verojärjestelmää kohtaan. Nämä trendit
Tavoitteena on laatia ETLAlle uusi Suomen kansantaloutta kuvaava makrotaloudellinen ennuste- ja simulointimalli, joka korvaa entisen mallin. ETLA käyttää ennuste- ja tutkimustoiminnassaan useita taloudellisia malleja ja laskentakehikoita. Näitä ovat mm. maailmantalouden ekonometrinen malli NiGEM, Suomen makrotaloudellinen malli ja panos-tuotosmalli. Projektin
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyy 2020
Etla käynnisti vuoden 2017 lopulla kolmevuotisen kansainvälisen kaupan ja sijoitusten tutkimuksen. Tutkimustarvetta ovat lisänneet yhtäältä itse kaupassa tapahtuneet muutokset ja toisaalta sen sopimusperustaan liittyvät toimet ja poliittiset paineet. Tutkimusteemoja on useita: mm. Britannian EU-eron vaikutukset, vapaakauppasopimusten vaikutukset, globalisaation vaikutukset
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyy 2021
The consortium Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) rakentaa uuden monitieteisen tutkimusympäristön, joka tutkii Suomen kansalaisuuden dynamiikkaa. Tutkimme Suomea globalisaation koealueena tutkimalla, miten maailmanlaajuiset muutokset vaikuttavat kansalaisten poliittiseen kykyihin, etuihin ja tuntuiseen sekä miten poliittinen järjestelmä reagoi niihin.