Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset
Tutkimusryhmä: Makrotalous ja julkistalous Tutkimus alkoi: 2021 Tutkimus päättyy: 2024 Tutkimusta sponsoroi: Strategisen tutkimuksen neuvosto

Tutkimuksesta vastaa:

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset

Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamiin hyvinvointivaltion kestävyysongelmiin liittyviä syitä, seurauksia ja ratkaisuja. Hankkeessa keskitytään yksilön elämänkaaren eri vaiheisiin, eli perheenmuodostukseen, työelämään sekä terveyteen ja hoivan tarpeeseen elämän loppupuolella. Lisäksi tarkastellaan, miten väestömuutokset vaikuttavat makrotalouteen ja julkiseen talouteen.

Hankkeessa käytetään rekistereihin ja makrotason tietoihin perustuvia aineistoja sekä tilastollisia menetelmiä, jotka pystyvät luotettavasti arvioimaan aikatrendejä ja tekijöiden välisiä yhteyksiä. Projekti tarjoaa politiikkasuosituksia, jotka auttavat turvaamaan hyvinvointivaltion kestävyyttä sekä lisäämään yksilöllistä, yhteiskunnallista ja ylisukupolvista hyvinvointia.

Hanke koostuu neljästä työpaketista:

  1. Perherakenteiden muutoksen syyt ja seuraukset
  2. Työmarkkinoiden rakennemurros ja työhön osallistuminen
  3. Ikääntyminen, terveys ja hoiva
  4. Hyvinvointiyhteiskunnan resilienssi.

Etlan osuus hankkeessa

Etla osallistuu kaikkiin työpaketteihin, mutta keskittyy erityisesti työpaketteihin 1, 2 ja 4.

Työpaketissa 1 Etlalla on kaksi osatutkimusta. Ensimmäinen käsittelee koulutuksen kausaalivaikutusta perheenmuodostukseen ja tuottaa tietoa siitä, kuinka koulutusvalinnat vaikuttavat parinmuodostukseen ja syntyvyyteen.

Toinen osatutkimus käsittelee taloudellisen epävarmuuden vaikutusta syntyvyyteen. Tutkimuksessa tarkastellaan miten lapsuudessa koetut merkittävät negatiiviset taloudelliset shokit vaikuttavat aikuisiässä tehtyihin syntyvyyspäätöksiin.

Työpaketissa 2 Etla tutkii aikuiskoulutuksen vaikutusta työurien pituuteen. Aikuiskoulutus nähdään usein vastaukseksi työurien pidentämiseen, mutta sen vaikutuksista ikääntyneempien henkilöiden työllisyyteen ja eläköitymispäätöksiin on kuitenkin vain vähän tutkimusta. Lisäksi Etlan tutkijat osallistuvat tutkimukseen, jossa selvitetään yksilöaineistojen avulla, miten eläkeiän ylärajan siirtyminen 65 vuodesta 68 vuoteen on muuttanut eläkkeelle siirtymistä ja työssä jatkaneiden terveyttä. Tämä toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston väestötieteen tutkimusyksikön kanssa.

Työpaketissa 4 tutkitaan vaihtoehtoisia tapoja harjoittaa rahoituksellisesti kestävää finanssipolitiikkaa ikääntyvässä Suomessa. Tutkimuksessa kehitetään uusia sääntöpohjaisia tapoja sopeutua väestö- ja talousyllätyksiin. Esimerkkinä näistä on automatiikka, joka kytkee syntyvän ikäluokan koon eläke-etuuksiin ja -maksuihin.

Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös suhdannepolitiikan tehoon. Verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvien erilaisten automaattisten vakauttajien kohderyhmät painottuvat eri tavoin väestörakenteen muuttuessa. Tätä kansainvälisestikin uutta kysymystä tutkitaan tilastollisen analyysin avulla. Työpakettiin kuuluu myös tutkimus vähenevään väestöön liittyvistä ilmiöistä.

 

Etlan lisäksi hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos, joka vetää hanketta.

 

Hankkeen nettisivut

Tutkimuksesta vastaa: