Työmarkkinat ja koulutus

Työmarkkinat ja koulutus

Työmarkkinoiden ja koulutuksen tutkimuksen painopisteenä on työn murros ja siihen sopeutuminen. Teknologinen kehitys, globalisaatio ja väestörakenteen muutos vaikuttavat monin tavoin työmarkkinoihin ja asettavat haasteita työvoima- ja koulutuspolitiikalle. Ohjelmassa tutkitaan kattavasti näitä ilmiöitä.

    • Työn murros ja siihen sopeutuminen
    • Osaaminen ja koulutus
    • Työmarkkinoiden dynamiikka ja instituutiot
    • Työvoima- ja koulutuspolitiikka

Ryhmän henkilöstö

Kauhanen, Antti

Kauhanen, Antti

Tutkimusjohtaja, työelämäprofessori Aalto, Kauppatieteiden tohtori

antti.kauhanen@etla.fi

050 569 7627

Työmarkkinat, osaaminen, palkkaerot

Virtanen, Hanna

Virtanen, Hanna

Tutkimuspäällikkö, Kauppatieteiden tohtori

hanna.virtanen@etla.fi

044 589 0448

Koulutus, työmarkkinat, osaaminen

Tuhkuri, Joonas

Tuhkuri, Joonas

Senior fellow -tutkija, Filosofian tohtori

joonas.tuhkuri@gmail.com

040 023 9818

Työmarkkinat, Teknologia ja innovaatiot...

Kalmbach, Aino

Kalmbach, Aino

Tutkija, Kauppatieteiden tohtori (perhevapaalla 19.6.2024–)

aino.kalmbach@etla.fi

050 547 9001

Koulutus, työmarkkinat, maahanmuutto

Riukula, Krista

Riukula, Krista

Tutkija, Kauppatieteiden tohtori (perhevapaalla 7.6.2024–)

krista.riukula@etla.fi

040 744 6261

Työmarkkinat, osaaminen

Vanhala, Pekka

Vanhala, Pekka

Tutkimussihteeri, Kauppatieteiden maisteri

pekka.vanhala@etla.fi

044 465 0158

Tilastoaineistojen käsittely/laskelmat, EU:n rahoitusohjelma-asiat

Ryhmän tutkimuksia

Tutkimus alkoi 2025 Tutkimus päättyy 2025

Miten julkisen sektorin palkanmuodostusta hallitaan eri Euroopan maissa?

Hankkeessa tarkastellaan julkisen sektorin palkanmuodostusta eri Euroopan maissa. Julkisen sektorin palkanmuodostus on tärkeä teema kaikissa Euroopan maissa, sillä julkisen sektorin ansiokehitys vaikuttaa suoraan julkisen sektorin taloudelliseen asemaan ja epäsuorasti yksityisen sektorin kilpailukykyyn. Julkisen sektorin palkanmuodostus on järjestetty eri tavoin

Tutkimus alkoi 2023 Tutkimus päättyy 2025

Varhaiskasvatuksen opettajien työmarkkinat

Pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa kaikissa Suomen kunnissa. Tämä on herättänyt huolta, sillä opetuksen laadulla tiedetään olevan kauaskantoiset vaikutukset, ja varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys on olennainen osa varhaiskasvatuksen laatua. Tässä tutkimushankkeessa selvitetään tekijöitä, jotka auttavat mahdollisen ratkaisun löytämisessä varhaiskasvatuksen tilanteeseen.

Tutkimus alkoi 2023 Tutkimus päättyy 2027

Koulutus ja osallistava kasvu

Hanke tuo uutta tietoa koulutusinstituutioiden kyvystä tukea osallistavan kasvun tavoitetta työn murroksen edetessä. Hanke keskittyy kahteen erilliseen teemaan koulutuksen roolista tulevaisuuden yhteiskunnan muokkaajana: kuinka erilaiset koulutusmuodot ja -alat pystyvät tarjoamaan taitoja, jotka vastaavat työmarkkinoiden muuttuvia vaatimuksia ja mikä on

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyy 2025

Jatkuvan oppimisen kokeilujen arviointi

Etla ja Labore arvioivat kaksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan rahoittamaa kokeilua jatkuvan oppimisen edistämisestä. Kokeilujen tavoitteena on selvittää, miten koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen voitaisiin lisätä ja miten koulutukseen osallistuminen vaikuttaa työllisyyteen ja tuloihin. Ensimmäinen kokeilu

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyy 2027

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON)

Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamiin hyvinvointivaltion kestävyysongelmiin liittyviä syitä, seurauksia ja ratkaisuja. Hankkeessa keskitytään yksilön elämänkaaren eri vaiheisiin, eli perheenmuodostukseen, työelämään sekä terveyteen ja hoivan tarpeeseen elämän loppupuolella. Lisäksi tarkastellaan, miten väestömuutokset vaikuttavat makrotalouteen ja julkiseen

Tutkimus alkoi 2023 Tutkimus päättyi 2024

Tekoäly työelämässä – Miten käy Suomen kilpailukyvyn?

Tekoälyn peruselementit ovat vuosikymmeniä vanhaa perua. Uutta tekoälyn saralla ovat muun muassa helposti saavutettavissa olevat generatiivista tekoälyä ja suuria kielimalleja hyödyntävät palvelut, jotka ”ymmärtävät” luonnollista kieltä sekä tuottavat sekunneissa analyysiä, kieltä, visualisointeja tai ääntä tasolla, joka parhaimmillaan vastaa ihmisasiantuntijan

Tutkimus alkoi 2023 Tutkimus päättyi 2023

Tuottavuusjoustot ja kasautumisvaikutukset

Liikennehankkeiden vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja alueiden kehitykseen on merkittävä. Yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja erityisesti alueiden saavutettavuuden on havaittu vaikuttavan myös yritysten tuottavuuteen. Tuottavuusvaikutusten arviointi osana liikennehankkeiden arviointia ei ole yleistynyt Suomessa. Osasyynä tähän on ollut tarvittavien menetelmien ja tutkimustiedon puute. Tässä

Tutkimus alkoi 2023 Tutkimus päättyi 2024

Toisen asteen koulutuksen suorittamistapojen vaikutukset

Suomessa toisen asteen opiskelijoiden on mahdollista suorittaa sekä yleissivistävä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto. Ne voidaan suorittaa joko peräkkäin tai rinnakkain yhdistelmätutkintona. Yhdistelmätutkinnon suorittamisen vaikutukset opiskelijoiden koulutus- ja työmarkkinatulemiin sekä julkiseen talouteen ovat kuitenkin epäselvät. Yksilötason vaikutukset voivat riippua myös

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyi 2024

Yrityskohtaisen sopimisen vaikutus palkankorotusten kohdistumiseen

Euroopassa työsuhteiden ehdoista sopimisen suunta on ollut keskitetyistä järjestelmistä kohti hajautuneempia neuvottelujärjestelmiä, jolla tarkoitetaan neuvotteluiden siirtymistä lähemmäksi yritystasolla tapahtuvaa yrityskohtaista sopimista. Suomen neuvottelujärjestelmä on kuitenkin pysynyt huomattavan vakaana verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Metsäteollisuuden siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyi 2024

Suomen houkuttelevuus ulkomaisille osaajille ja yrityksille

Tämä tutkimushanke tutkii Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien ja yritysten näkökulmista. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää vankkaa talouskasvua, joka vaatii t&k-panostusten kasvattamista sekä osaavan työvoiman ja yritysten houkuttelemista Suomeen. Hallituksen 4 prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen edellyttää, että Suomi näyttäytyy houkuttelevana sijaintina sekä yritysten

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyi 2023

Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet (VISIOS)

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisen vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaamista. Tutkimushankkeen päätavoite on tutkia ja kuvata laajasti vihreän siirtymän luomia osaamis- ja koulutustarpeita suomalaiselle yhteiskunnalle ja työelämälle. Keskeistä on tarkastella,

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyi 2023

Johtaako työehtosopimusjärjestelmän murros palkkojen laskuun?

Työehtosopimusjärjestelmä vaikuttaa olennaisella tavalla teollisuuden kilpailukykyyn. Tässä hankkeessa tutkitaan kuinka yrityskohtainen sopiminen vaikuttaa palkkojen tasoon ja niiden hajontaan. Hankkeessa tutkitaan tulorekisterin avulla, kuinka yksilöiden palkat muuttuvat työehtosopimusjärjestelmän hajautuessa. Hanke tuottaa tärkeää tietoa työehtosopimusjärjestelmän vaikutuksesta palkkoihin ja niiden jakaumaan. Tutkimustieto

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2021

Työmarkkinajärjestelmän joustavuus ja sopeutumiskyky globaalissa kilpailussa

Hankkeessa selvitetään taloustieteellisen kirjallisuuden valossa työmarkkinajärjestelmän ja työllisyyden välistä yhteyttä. Hankkeessa kuvataan myös miten neuvottelujärjestelmät ovat hajautuneet Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Hanke vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tiedetään neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja työllisyyden välisestä yhteydestä? Miten neuvottelujärjestelmä vaikuttaa tuottavuuteen? Miten neuvottelujärjestelmä

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2023

Ylennykset, palkat ja työntekijöiden yritysten välinen liikkuvuus

Hankkeessa laajennetaan ura- ja palkkadynamiikkaa koskevaa tutkimusta huomioimalla myös henkilöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä. Tämä on yksi merkittäviä avoimia kysymyksiä henkilöstön taloustieteen piirissä. Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkimme yritysten sisäisen urakehityksen ja yritysten välisen liikkuvuuden välistä yhteyttä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2022

Urbaania kasvua – GSIP Vantaa

Urbaania kasvua - GSIP Vantaa (Growth and Social Investment Pacts (GSIP) for Local Companies in the City of Vantaa) on Vantaan kaupungin koordinoima EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -hanke. Hankkeessa kehitetään, testataan sekä levitetään aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtääviä käytäntöjä

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2021

Kannattavatko investoinnit aikuiskoulutukseen?

Suomessa käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja aikuiskoulutukseen. Suomessa ei kuitenkaan juuri tiedetä edistääkö aikuiskoulutus työllisyyttä, työn murrokseen sopeutumista tai ansiokehitystä? Tässä hankkeessa tutkitaan laajasti aikuiskoulutukseen osallistumisen vaikutusta työllisyyteen ja tuloihin. Tutkimuksessa keskitytään yli 25-vuotiaisiin, jotka ovat jo olleet työelämässä

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020

Kasautumisvaikutusten arvioinnin menetelmät liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutustarkastelussa

Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin kohdistuu merkittävää mielenkiintoa etenkin suurten investointien ja laajempien kehittämisstrategioiden määrittelyssä sekä toteutettavia toimenpiteitä valittaessa. Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempia taloudellisia vaikutuksia on tutkittu perushypoteesiltaan ja rakenteeltaan erilaisin menetelmin ja siten niillä tuotetut arviot vaikutuksista voivat perustua

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2020

Työpolitiikan vaikuttavuuden meta-analyysi

Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työllisyyden parantamista päätösperäisin toimin. Työllisyysasteen nostaminen onnistuu vain, jos toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttavia. Toimenpiteet voivat liittyä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työttömyysturvajärjestelmään, työkyvyttömyyteen liittyviin etuusjärjestelmiin tai verotukseen. Näitä toimenpiteitä koskevaa tutkimustietoa ei kuitenkaan ole koottu yhteen

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020

Työehtosopimusten vaikutukset henkilöiden palkankorotuksiin ja työkykyyn

Työehtosopimuksen Suomessa on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä työehtosopimusneuvotteluiden keskittyneisyydessä ja koordinaatiossa sekä työehtosopimusten sisällössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä tutkimus luo uutta tietoa työehtosopimusten vaikutuksista palkankorotusten jakaumaan, kohdistumiseen eri työntekijäryhmien välillä ja työhyvinvointiin. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tarkastellaan työehtosopimusten sisällön vaikutuksia

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019

Liikennehankkeiden työmarkkinavaikutusten arviointi

Liikenneväyläinvestointien taloudelliset vaikutukset ovat ajankohtaisia ja keskusteltuja teemoja Suomessa ja useissa muissa maissa. Keskeinen kysymys on, tulevatko kaikki merkitykselliset vaikutukset otettua huomioon viranomaisten teettämissä vaikutusarvioinneissa ja lopulta päätöksenteossa. Suomessa keskustelu arviointien puutteista on syntynyt pääasiassa siksi, että raideinvestoinnit osoittautuvat

Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2020

Koulutuksen saavutettavuuden vaikutukset

Miten lukion ja ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus vaikuttaa peruskoulun päättävien nuorten koulutusvalintoihin, opintojen etenemiseen sekä työelämään siirtymiseen koulutuksen jälkeen? Toisen asteen koulutuksen järjestämistä on pyritty tehostamaan Suomessa 2000‐luvulla keskittämällä koulutusta suurempiin yksiköihin ja lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia. Koulutuksen heikko alueellinen

Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2018

Katsaus työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusarvioista

Työssä luotiin tiivis ja yleistajuinen katsaus kotimaiseen taloustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen, joka tarkastelee aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuutta Suomessa. Tarkastelut rajattiin pääsääntöisesti tutkimuksiin, jotka on julkaistu vuonna 2000 tai sen jälkeen. Aktiivitoimien tarkastelu perustuu seuraavaan ryhmittelyyn: palkkatuki, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kuntouttava työtoiminta

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2019

Polkuja työhön: ammattirakenteen muutos haastaa osaamisen

Globaalit trendit, kuten teknologinen muutos ja tuotannon siirto ulkomaille, muokkaavat ammattirakenteita. Tästä on tänä päivänä paljon niin kansainvälistä kuin myös kotimaista tutkimustietoa. Ammattirakenteiden muutoksen osaamiseen liittyvät seuraukset ovat poliittisesti erittäin merkittäviä, mutta huonosti ymmärrettyjä. Ammattirakenteiden muutoksella on väistämättä vaikutuksia

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018

Palkkatuen vaikutusten arviointi

Hankkeessa on arvioitu laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta työttömien työnhakijoiden palkkatukijakson jälkeiseen työllisyyteen ja ansiotason kehitykseen. Tarkastelun kohteena ovat olleet sekä 2010-luvun alussa voimassa ollut palkkatukijärjestelmä että yhtäältä vuoden 2015 alussa ja toisaalta vuoden 2017 alussa siihen tehdyt merkittävimmät muutokset. Arviointituloksien

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2017

Oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutukset

Etla osallistui Talouspolitiikan arviointineuvostolle tehtävään selvitykseen, joka käsitteli oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutuksia Suomessa. Vaikutuksia arvioitiin tarkastelemalla välittömästi ensimmäisen asteen jälkeen opintonsa lopettaneiden tai tauottaneiden henkilöiden sijoittumista työelämään ja myöhempiin opintoihin, ja vertaamalla tätä vastaaviin opintojaan jatkaviin ryhmiin. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2019

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

Hanke Better late than never? School, training and work for late upper secondary school completers in the Nordic countries on pohjoismainen vertailututkimus nuorista, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa tavanomaisessa ajassa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on analysoida, millaisia seurauksia toisen

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017

Toisen asteen koulutuksen vaikutus rikollisuuteen ja työelämään sijoittumiseen

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen nopeuttaminen

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulutukseen hakeutuminen ja pääsy ovat muuttuneet opiskelijavalintojen uudistusten ja muiden opintojen vauhdittamiseen liittyvien politiikkatoimien vaikutuksesta ja ovatko esitetyt tavoitteet nopean siirtymisen ja opintojen etenemisen suhteen toteutuneet; miten ja miltä osin tavoitteet ovat toteutuneet tai

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2017

Korkeakoulujen lukuvuosimaksut ja ulkomaisten opiskelijoiden kannustimet jäädä Suomeen töihin

Suomalaiset korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ovat vuoden 2016 alusta lukien saaneet periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu tuli pakolliseksi 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa

Tutkimus alkoi 2012 Tutkimus päättyi 2017

Ura- ja palkkadynamiikka yritysten sisällä ja niiden välillä

Taloustieteessä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota yritysten sisäisiin ilmiöihin. Yksi merkittävä tutkimusalue on ollut työntekijöiden urakehitys yrityksissä. Tässä hankkeessa aihetta lähestyttiin uudella tavalla, käyttäen yhdistettyä työntekijä-työnantaja -paneeliaineistoa. Hanke jakautui kolmeen aihealueeseen. Ensiksi, työntekijöiden urakehitykseen liittyvät tarkastelut laajennettiin käsittämään

Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2017

Työpaikkainnovaatioiden ja joustavien työn muotojen vaikutus tuottavuuteen ja työhyvinvointiin

Tutkimushankkeen tarkoituksena oli arvioida työntekijöiden osallistumista korostavan johtamisen ja joustavien työnteon muotojen vaikutusta sekä tuottavuuteen että työntekijöiden subjektiiviseen kokemukseen työn palkitsevuudesta. Johtamismenetelmät vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn ja taloudelliseen suorituskykyyn. Viimeaikainen taloustieteellinen tutkimus korostaakin johtamisen tärkeyttä yritysten välisissä tuottavuuseroissa. Tutkimus toteutettiin

ETLA muualla verkossa

ETLA X:ssä

ETLA Instagramissa

ETLA LinkedInissä

ETLA YouTubessa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.

+358 (09) 609 900

Yhteystiedot

EtlaTalks

Tietosuojaseloste

Evästekäytännöt

Tilaa Etlan tiedotteet

Tilaa Etlan uutiskirje