Korkeakoulujen lukuvuosimaksut ja ulkomaisten opiskelijoiden kannustimet jäädä Suomeen töihin [Valmistunut]

Korkeakoulujen lukuvuosimaksut ja ulkomaisten opiskelijoiden kannustimet jäädä Suomeen töihin [Valmistunut]

Suomalaiset korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ovat vuoden 2016 alusta lukien saaneet periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu tulee pakolliseksi 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittavien opiskelijoiden osalta. Korkeakouluilla on myös oltava apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Korkeakoulut saavat kuitenkin itse päättää apurahojen suuruudesta ja myöntökriteereistä.

Lukuvuosimaksujen käyttöönottoa koskeneen hallituksen esityksen mukaan ”tarkoituksena on lisäksi myöhemmin kehittää kannusteita lukukausimaksujen maksaneiden opiskelijoiden jäämiseksi Suomeen”. Tässä selvitystyössä tarkastellaan erilaisia tapoja toteuttaa tällaiset kannusteet. Ymmärrämme tällaiset kannusteet verotukseen ja julkisiin tulonsiirtoihin liittyviksi järjestelyiksi, jotka tekevät Suomeen töihin jäämisen Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten kannalta taloudellisesti nykyistä houkuttelevammaksi.

Selvitystyön sisältö

Selvitystyö jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan uusimpien tilastoaineistojen avulla, missä määrin suomalaisista korkeakouluista valmistuneet ulkomaalaiset ovat työllistyneet Suomessa, miten pitkäksi heidän työuransa on tyypillisesti muodostunut ja minkälainen ansiokehitys heillä on ollut valmistumisen jälkeen. Tärkein yksilötason tilastoaineisto, jota selvityksessä hyödynnetään, on Tilastokeskuksen niin sanottu FLEED-aineisto, joka sallii myös ulkomaalaistaustaisten henkilöiden opiskelun ja valmistumisen seuraamisen. Tämän perustiedon avulla on mahdollista kuvata, kuinka suuresta joukosta on kyse ja myös niitä työelämän haasteita, joihin kehitettävien kannustimien tulee pystyä vastaamaan.

Toisessa osassa tarkastellaan erilaisia yksittäisiä vaihtoehtoja edellä kuvattujen kannustinten luomiseksi. Tarkastelussa on mukana muun muassa ansiotuloista tehtävä verovähennys ja opintolainahyvitystä vastaava malli. Lisäksi arvioimme karkeasti, minkälainen keskimääräinen julkisen talouden kustannusvaikutus eri kannustevaihtoehdoilla olisi yhtä Suomeen jäävää ulkomaalaista opiskelijaa kohden. Arvioimme myös, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat opiskelijoiden mahdollisuuksiin rahoittaa opintonsa.

Selvitystyön tekevät Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen, Etlan tutkija Hanna Virtanen sekä Etlan tutkimussihteeri Pekka Vanhala.

Tutkimuksesta vastaavat: