Kasvu, kansainvälinen kauppa ja kilpailu

Kasvu, kansainvälinen kauppa ja kilpailu

Tutkimuksen ydin on kilpailun merkitys taloudessa. Miten markkinat toimivat ja miten sääntely ja julkinen sektori vaikuttavat yritysten strategioihin ja markkinoiden toimintaan? Erityiskohteena on, miten digitalisaatio ja datamarkkinat vaikuttavat yritysten toimintaan ja niiden väliseen kilpailuun. Tutkimusekohteina ovat myös vientiyritysten menestyksen taustatekijät sekä kauppapolitiikan muutokset ja niiden taloudelliset vaikutukset.

  • Kilpailu ja sääntely
  • Datatalous
  • Yritysten tuottavuuden kasvu ja markkinadynamiikka
  • Kansainvälinen kauppa ja kauppapolitiikka

Tutkimuksen ydin on kilpailun merkitys taloudessa. Tutkimuksen kohteena ovat markkinoiden toimivuus sekä sääntelyn ja julkisen sektorin toimien vaikutus yritysten strategioihin ja markkinoiden toimintaan. Erityisen kiinnostuksen kohteena on se, miten digitalisaatio ja datamarkkinoiden kehitys vaikuttavat yritysten toimintaan ja niiden väliseen kilpailuun.

Innovaatiot kohottavat yritysten omaa ja tätä kautta koko talouden tuottavuutta. Talouden tuottavuus paranee myös, kun resurssit siirtyvät tehottomista yrityksistä tehokkaampiin. Tätä kutsutaan ”luovaksi tuhoksi”. Ohjelman tutkimuksissa tarkastellaan luovaan tuhoon liittyvää tuottavuuskasvua, sen tekijöitä ja erityisesti pohjalla olevaa yritysdynamiikkaa. Siihen kuuluvat niin uusien työpaikkojen synty ja vanhojen tuho kuin työntekijöiden liikkuvuus työmarkkinoilla. Näitä kysymyksiä tarkastellaan tiiviissä yhteistyössä Työmarkkinat ja osaaminen -ohjelman kanssa.

Tutkimuksen kohteena ovat myös vientiyritysten menestyksen taustatekijät sekä ajankohtaiset kauppapolitiikan muutokset ja niiden taloudelliset vaikutukset.

Ohjelmassa tehdään paljon yritys- ja henkilöaineistoihin perustuvaa empiiristä analyysiä.

Ryhmän tutkimuksia

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyy 2024

Suomen talous on kasvanut hitaasti 2000-luvun lopun finanssikriisin jälkeen. Yritysten liiketoimintaympäristö ja innovaatiotoiminta ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuvien uusien kestävyystavoitteiden ja ammattitaitoisista työntekijöistä käytävän kilpailun kiristymisen myötä. Uusia talouskasvun lähteitä on ilmaantunut, mutta ymmärrys on

Tutkimus alkoi 2022 Tutkimus päättyy 2023

Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat keskeisesti tuottavuuden kasvusta. Suomessa tuottavuuskehitys on kuitenkin ollut heikkoa viimeisen vuosikymmenen. Tuottavuuslautakunnan viime syyskuussa julkaiseman raportin mukaan yksi tuottavuuskehityksen tulevaisuusnäkymiä varjostavista piirteistä on korkean tuottavuuden yritysten verrattain pieni määrä Suomessa. Yritysten tuottavuushajontojen kansainväliset vertailut osoittavat

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyy 2022

Päästöjen määrä on vähentynyt koko Suomen taloudessa, mutta erityisesti teollisuuden toimialalla. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää teollisuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen välistä yhteyttä Suomessa: miten päästöjen määrä on kehittynyt Suomen teollisuusyrityksissä, ja kuinka yritysrakenteiden muutokset, ja suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen.

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyy 2022

Tässä tutkimushankkeessa selvitetään laaja-alaisesti, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa harjoitetun tuotannon vientimenestykseen. Hankkeessa hyödynnetään yhdistettyä yritys- ja hyödykeaineistoa sekä Suomesta että Ruotsista. Ruotsi on mielenkiintoinen vertailukohde, koska Suomi kilpailee osittain samoilla hyödykkeillä ja toimialoilla kuin Ruotsi ja etenkin EU-jäsenyyden

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyy 2022

Etla käynnisti vuoden 2017 lopulla monivuotisen kansainvälisen kaupan ja sijoitusten tutkimuksen. Tutkimustarvetta ovat lisänneet yhtäältä itse kaupassa tapahtuneet muutokset ja toisaalta sen sopimusperustaan liittyvät toimet ja poliittiset paineet. Tutkimusteemoja on useita: mm. globalisaation vaikutukset yritysten vientiin, ulkoisten kauppashokkien vaikutukset

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyi 2022

Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on vahvistaa yritystukijärjestelmää koskevaa tietoperustaa tarjoamalla tietoa koronapandemian seurauksena käyttöönotetuista yritystuista. Hanke koostuu seitsemästä osiosta. Hankkeen ensimmäisessä osiossa ruoditaan yksityiskohtaisesti koronapandemian aikana Suomessa käyttöönotettuja yritystuki-instrumentteja sekä niiden muodostamaa kokonaisuutta. Hankkeen seuraavissa osioissa verrataan Suomen koronatukipolitiikkaa sekä

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyi 2022

Työn ja pääoman tehokas allokaatio, eli resurssien kohdentuminen, on ollut taloustieteen keskeisimpiä kysymyksiä jo Adam Smithin Kansojen varallisuus -teoksesta lähtien. Viime vuosina tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. aikaisempaa kattavampien toimipaikkatason rekisteriaineistojen ja kehittyneempien

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyi 2021

Suomessa taloutta uudistavat investoinnit ja koko talouden t&k-panostukset suhteessa BKT:hen kääntyivät lasku-uralle jo 2010-luvulla, minkä seurauksena työn tuottavuus alkoi laskea. Koronapandemian aiheuttama markkinaepävarmuus on lisännyt tutkimus- ja kehitysinvestointien riskisyyttä ja vähentänyt entisestään yritysten halukkuutta investoida t&k-toimintaan. Kasvua edistämään tarvitaan

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyi 2021

Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää Kiinan ja Yhdysvaltojen väliseen suurvaltakilpailuun liittyviä geoekonomisia uhkia ja mahdollisuuksia Euroopan Unionille ja eritoten Suomelle, sekä arvioida tähän liittyviä toimintavaihtoehtoja. Kilpailu teknologian strategisesta hallinnasta on kuumimmillaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös

Tutkimus alkoi 2021 Tutkimus päättyi 2022

Innovaatioekosysteemeillä tunnistetaan olevan yhä tärkeämpi merkitys kansallisen, alueellisen ja EU-tason innovaatio- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanossa. Ekosysteemien vaikutusten arviointi on kuitenkin mutkikasta ja erityyppisten ekosysteemien merkityksen ja vaikutusten arviointi sekä mittaaminen on kansainvälisestikin kehittymätöntä. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää TKI-toimintaa edistävien

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2021

Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella yritystukipolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja kilpailukyvyn parantumista. Toisaalta tuet voivat pahimmassa tapauksessa hidastaa tuottavuuskasvua. Tämän hankkeen tavoitteena on arvioida yritystukien kokonaistaloudellisia vaikutuksia teoreettisen

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2022

The consortium Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) rakentaa uuden monitieteisen tutkimusympäristön, joka tutkii Suomen kansalaisuuden dynamiikkaa. Tutkimme Suomea globalisaation koealueena tutkimalla, miten maailmanlaajuiset muutokset vaikuttavat kansalaisten poliittiseen kykyihin, etuihin ja tuntuiseen sekä miten poliittinen järjestelmä reagoi niihin.

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2021

Tässä Aalto-yliopiston, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) konsortiona toteutettavassa selvityksessä arvioidaan mikä avohoidon lääkkeissä maksaa, miten lääkkeiden hintoihin voidaan vaikuttaa ja miten hintoja tulisi ohjata. Selvityksessä keskitytään etenkin siihen, miten eri

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020

The project comprises a comprehensive impact study shedding light on how Business Finland (BF) has succeeded in achieving the objectives associated with innovation and business subsidy funding and global network services. Compared to previous evaluations, the goal is further

Tutkimus alkoi 2020 Tutkimus päättyi 2021

Ulosottojärjestelmän avulla taataan velkojille, että ainakin osa veloista maksetaan takaisin. Toisaalta pienituloinen menettää ulosotossa merkittävän osan tuloistaan ulosmittaukseen, mikä heikentää hänen toimeentuloaan ja työnteon kannustimia. Suomalaista järjestelmää voidaan kuvailla velallisen näkökulmasta kansainvälisesti tiukaksi ainakin kestonsa puolesta. Ulosottovelallisen toimeentuloa voidaan

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2020

Tilastokeskus, Suomen Pankki ja ETLA ovat kehittäneet nowcasting- menetelmiin perustuvaa mallinnusta, joilla mallinnetaan tiettyjä seurattuja taloudellisia indikaattoreita muiden, nopeasti päivittyvien tietolähteiden avulla. Matkailu on suhdanteille altis ilmiö, jossa muutokset voivat tapahtua nopeasti. Matkailusta tuotetaan tilastoja eri tahdilla ja niiden

Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019

Yritysten ja yrittäjien tuloa markkinoille säännellään suorasti tai epäsuorasti useilla toimialoilla. Markkinoille tuloa koskeva sääntely voi aiheuttaa yrittäjälle niin korkeat kustannukset, ettei markkinoille tulo ole kannattavaa (Djankov et al. 2002 ja Ryan 2012). Joillakin toimialoilla viranomainen voi merkittävästi hidastaa

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2020

Hankkeessa selvitetään Tekesin T&K-rahoituksen vaikuttavuutta vastaamalla viiteen keskeiseen tutkimuskysymykseen:  Ovatko tukea saaneet yritykset lisänneet t&k-panoksiaan tuen seurauksena – ja missä määrin? (panosadditionaliteetti)  Ovatko yritykset tuottaneet saamansa tuen seurauksena enemmän innovaatioita – ja missä määrin? Parantavatko yritykset taloudellista suoriutumistaan julkisen

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyi 2019

Hankkeen päämäärä on arvioida EU:n vapaakauppasopimusten taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Vapaakauppasopimukset ovatkin keskeisessä osassa talouskasvun ja työllisyyden turvaamisessa. Sopimusten taloudellisten vaikutuksien arvioinnilla on siksi tärkeä rooli tulevan politiikan tukemisessa. Euroopan unionilla, ja Suomella sen jäsenenä, on tällä hetkellä bilateraalisia vapaakauppasopimuksia

Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019

Hankkeen tarkoituksena on selvittää yritystukien vaikutuksia globaaliin kilpailukykyyn siten, että tarkastelussa tehdään selvä ero kilpailukyvyn kahden eri näkökulman välillä. Ne ovat: 1) lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyky ja 2) pitkän aikavälin rakenteellinen kilpailukyky. Tavoitteena on hahmottaa nykyistä paremmin talouspolitiikan erilaisten keinojen

Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2019

During the last two decades the costs of importing have decreased due to falling transport costs, improvements in information and communication technologies and liberalized foreign direct investment (FDI) regimes. In many industrialized countries, losses of manufacturing jobs, increasing wage

Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2019

Hankkeessa tutkitaan, mikä on maahanmuuttajien merkitys Suomen yritysdynamiikalle ja talouskasvulle sekä työllisyyden että tuottavuuden kasvun näkökulmasta. Talouden kasvu pohjautuu viime kädessä ja ennen kaikkea uusille ideoille, jotka muuntuvat kansantalouden tuottavuuden kasvuksi, jos talouden yritysdynamiikka on kunnossa. Maahanmuuttajilla voi olla

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017

Tutkimuksen tavoitteena on laatia ajantasainen selvitys Kiinan taloudesta, sen kansainvälisestä roolista ja erityisesti Suomen ja Kiinan taloudellisista suhteista. ETLAn tutkijaryhmä on aiemmin tehnyt useita tutkimuksia mm. Suomen EU- ja EMU-jäsenyyden eri ulottuvuuksista, Suomen ja Venäjän taloussuhteista sekä Suomen ja

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2018

Etlan osuudessa hankkeessa keskitytään ensinnäkin henkilötietojen hyödyntämiseen liittyviin hypesykleihin ja innovaatioihin kolmella alueella, joilla on arvioitu olevan poikkeuksellisen suuri potentiaali luoda lisäarvoa datasta lähitulevaisuudessa. Tällaisiin tietointensiivisiin alueisiin kuuluu rahoituspalveluala, jonka hallussa on keskimäärin suurimmat digitaaliset tietovarannot yritystä kohden. Terveydenhuoltoalan

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017

Ison-Britannian vireillä oleva ero EU:n sisämarkkinoilta nostaa kaupankäynnin esteitä ja vaikuttaa yritysten toimintaan. Yritystoiminnan kustannukset nousevat, mikä heikentää Ison-Britannian ja EU-maiden välisen vaihdannan edellytyksiä. Projektin tavoitteena on laatia perusselvitys Suomen ja Ison-Britannian taloussuhteista. Selvitys painottuu tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppaan

Tutkimus alkoi 2014 Tutkimus päättyi 2019

Hankkeessa vertaillaan työn tuottavuuden, palkkojen ja kannattavuuden kehitystä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Analyysissä keskitytään erityisesti yritystason dynamiikkaan ja yritysten väliseen hajontaan. Analyysit tehdään vertailukelpoisilla mikroaineistoilla. Vaikka nämä maat ovat monessa suhteessa sangen samanlaisia, niiden välillä on myös merkittäviä

Tutkimus alkoi 2014 Tutkimus päättyi 2016

Hankkeessa selvitetään Suomen kansantalouden hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta olennaista kysymystä: mitä tekijät vaikuttavat kansantalouden toimialojen tuottavuuskehitykseen? Analyysissä tarkastellaan yritys- ja henkilötason mekanismeja, joiden kautta innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät toimialojen tuottavuutta vahvistavalla tavalla. Erityisesti keskitytään työntekijävirtoihin, koska ne ovat kiinnostavia sekä

Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2017

Suomessa on kasvava yksimielisyys siitä, että Suomen teollisuudella on kustannuskilpailukykyongelma. Noin puolet siitä johtuu kilpailijamaita nopeammasta työvoimakustannusten kasvusta ja toinen puoli kilpailijoita hitaammasta tuottavuuskasvusta. Ongelma on vaikea. Maltilliset palkkaratkaisut auttavat, mutta hitaasti. Maailman talouden suhdanteistakaan ei ole apua luvassa.

Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2016

Hankkeessa selvitetään massadatan käyttöä ja arvioidaan sen liiketoimintapotentiaalia eri toimialoilla sekä kartoitetaan massa- ja omadatan sovelluspotentiaalia julkisen sektorin palveluissa sekä näihin palveluihin liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Tutkimushanke tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseen tähtäävän hallituksen kärkihankkeen toimissa. Kärkihankkeen

Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten avoimen datan ja keskeisten julkisen hallinnon perustietovarantojen (tai perusrekisterien) tietojen hyödyntämistä ja vaikuttavuutta edistetään kustannustehokkaasti. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on määritellä seuranta- ja arviointimittaristo sekä –malli, jonka avulla tiedon avaamisen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta