Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää nuorten siirtymistä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sekä heikentää heidän todennäköisyyttään suorittaa mitään toisen asteen tutkintoa.
Koulutukseen osallistuminen ja tutkinnon suorittaminen voivat olla yhteydessä rikollisuuden kanssa useamman eri mekanismin kautta. Koulutus voi lisätä laillisesta työstä saatavia tuloja ja kasvattaa näin rikollisuuden vaihtoehtoiskustannuksia. Lisäksi koulutuksen on todettu kasvattavan kärsivällisyyttä sekä vähentävän riskinottohalua. Koulutus voi vaikuttaa todennäköisyyteen tehdä rikoksia myös vähentämällä rikollisuuteen käytettävissä olevaa aikaa.
Tässä hankkeessa hyödynnettiin toisen asteen yhteisvalinnan sisäänpääsyrajojen luomia epäjatkuvuuksia yksilöiden todennäköisyydessä tulla valituksi koulutukseen sekä suorittaa toisen asteen tutkinto. Tutkimuksessa selvitettiin toisen asteen koulutuksen kausaalivaikutuksia rikollisuuteen, työelämään osallistumiseen sekä tuloihin.
Tutkimus toteutettiin osana vuonna 2015 käynnistynyttä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa laajaa tutkimushanketta ”Syrjäytymisen estäminen – toimenpiteet ja mekanismit”, jota koordinoi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
