Palkkatuen vaikutusten arviointi

Palkkatuen vaikutusten arviointi

Hankkeessa on arvioitu laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta työttömien työnhakijoiden palkkatukijakson jälkeiseen työllisyyteen ja ansiotason kehitykseen. Tarkastelun kohteena ovat olleet sekä 2010-luvun alussa voimassa ollut palkkatukijärjestelmä että yhtäältä vuoden 2015 alussa ja toisaalta vuoden 2017 alussa siihen tehdyt merkittävimmät muutokset.

Arviointituloksien tuottamisessa on seurattu kansainvälisiä eturintaman tutkimuksia palkkatuen vaikuttavuudesta sekä sovellettu alan viimeisempiä lähestymistapoja kaltaistamiseen liittyen. Suomen rikkaat rekisteriaineistot mahdollistavat kansainvälisesti vertaillen luotettavien kaltaistamisanalyysien tekemisen. Analyyseissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen laajoja yksilötason pitkittäisaineistoja, joihin on myös liitetty tietoja sekä työ- ja elinkeinoministeriön ns. URA-aineistoista että Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteristä. Tilastollisin menetelmin tuotettuja arviointituloksia on soveltuvin osin täydennetty kuvauksellisilla havainnoilla palkkatuella työllistyneistä. Analyysien pohjaksi on tuotettu monipuolinen katsaus alan kansainväliseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen.

Arviointitulokset ovat linjassa alan kansainvälisen ja aiemman kotimaisen kirjallisuuden kanssa. Yrityksiin kohdistuva palkkatuki nostaa tuella työllistyneiden ansiotuloja, lisää heidän työkuukausiaan ja vähentää heidän työttömyysriskiään tukijakson päättymisen jälkeen, joskaan vaikutukset eivät ole kovin suuria. Lisäksi pidempi tukijakso näyttää nostavan vaikuttavuusarvioita jonkin verran. Kuntasektorille sekä muille yksityisille toimijoille kohdennettu palkkatuki ei sitä vastoin vaikuta toimivalta välineeltä tavoitteen ollessa tuella työllistyneiden avoimille työmarkkinoille työllistyminen ja työllisenä pysymisen parantaminen. Tämä herättää kysymyksen siitä, että olisiko näiden sektoreiden osalta eri tavoin suunniteltu ja implementoitu palkkatuki tai peräti jokin aivan toinen toimenpide tältä osin vaikuttavampi ratkaisu.

Jatkoa ajatellen aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinneissa tulisi myös Suomessa edetä samaan suuntaan kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, missä aktiivista työvoimapolitiikkaa arvioidaan nykyään pääosin satunnaistettuihin kokeisiin nojautuen. Lisäksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota toimenpidekokonaisuuksiin tai erilaisten toimenpiteiden limittymiseen ja myös kustannus-hyötyanalyyseihin.

Hankkeen loppuraportti on saatavilla osoitteesta

https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:%20978-952-287-626-3

Hanke oli osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS).

Tutkimuksesta vastaavat: