Tutkimukset-pääsivu
Tutkimushankkeen tavoitteena on analysoida erilaisten yritysten ja alojen resilienssiä eli kriisinkestävyyttä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä yritysten toipumiskykyä kriisistä. Lisäksi tarkastellaan, millä keinoin yritykset ovat viime aikoina pyrkineet parantamaan erityisesti arvoketjujensa toimintavarmuutta. Hankkeessa saaduilla tuloksilla tulee olemaan erityinen merkitys nimenomaan
Euroopassa työsuhteiden ehdoista sopimisen suunta on ollut keskitetyistä järjestelmistä kohti hajautuneempia neuvottelujärjestelmiä, jolla tarkoitetaan neuvotteluiden siirtymistä lähemmäksi yritystasolla tapahtuvaa yrityskohtaista sopimista. Suomen neuvottelujärjestelmä on kuitenkin pysynyt huomattavan vakaana verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Metsäteollisuuden siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä
Tämä tutkimushanke tutkii Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien ja yritysten näkökulmista. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää vankkaa talouskasvua, joka vaatii t&k-panostusten kasvattamista sekä osaavan työvoiman ja yritysten houkuttelemista Suomeen. Hallituksen 4 prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen edellyttää, että Suomi näyttäytyy houkuttelevana sijaintina sekä yritysten
Suomen talous on kasvanut hitaasti 2000-luvun lopun finanssikriisin jälkeen. Yritysten liiketoimintaympäristö ja innovaatiotoiminta ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuvien uusien kestävyystavoitteiden ja ammattitaitoisista työntekijöistä käytävän kilpailun kiristymisen myötä. Uusia talouskasvun lähteitä on ilmaantunut, mutta ymmärrys on
Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa monipuolista ja yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa kehysjärjestelmästä. Hankkeessa laaditaan näkemys siitä, millaisia kehitystarpeita Suomen kehysjärjestelmässä voidaan nähdä ja millaisin konkreettisin toimin näihin voitaisiin vastata. Suomen julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa ohjaavat hallitusten vapaaehtoisesti käyttöönottama valtion budjettitaloutta
Hankkeessa muodostetaan tilannekuva ulkomaisten investointien vaikutuksista strategiseen ja kriittiseen aineettomaan omaisuuteen. Hankkeen tulokset auttavat hahmottamaan, miten strateginen/kriittinen aineeton pääoma voidaan määritellä, mikä vaikutus ulkomaisilla investoinneilla on ja kuinka nykyisillä tai tulevilla politiikkatoimilla voidaan ehkäistä epätoivottavia tulemia aineettoman omaisuuden siirtyessä
Tutkimushankkeen tärkeimpänä tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten eri politiikkalohkojen toimet vaikuttavat tuottavuuteen. Erityisen tärkeää on ymmärtää paremmin tuottavuusvaikutuksia niiden politiikkatoimien kohdalla, jotka ovat tulevaisuusnäkökulmasta keskeisiä ja joiden vaikutuksista ei ole vielä pitkää historiallista kokemusta. Tällaisia politiikkatoimet liittyvät esimerkiksi
Helmikuussa 2020 Euroopan komissio julkaisi tiedonantonsa EU:n talouden kehysjärjestelmästä. EU:n jäsenvaltiot tarkistavat puitteet. Uudelleenarviointi sisältää arvion EU:n finanssipolitiikan tähän astisesta toiminnasta, mutta siinä ei anneta suosituksia. Komission pääasialliset havainnot ovat linjassa muiden tahojen näkemysten kanssa ja näin ollen on
Tuotannollisten investointien määrä suhteessa talouden kokoon on laskenut Suomessa 1990-luvulta alkaen. Yksi selittävä tekijä on yrityssektorin koon pieneneminen, kun yrityssektorin osuutta kansantaloudessa on siirtynyt julkiselle ja kotitaloussektorille. Suomen julkista sektoria ovat kasvattaneet elvytys ja velkaantuminen. Hankkeen tarkoituksena on popularisoida
Viimeisten viiden vuoden aikana mm. Brexit, koronakriisi ja kauppasodat ovat todennäköisesti vaikuttaneet suomalaisyritysten kansainväliseen kauppaan ja kaupassa koettuihin esteisiin. Tästä syystä tällä hetkellä Suomella ei ole tuoretta käsitystä yritysten kohtaamista kaupanesteistä. Suomessa ei ole myöskään käsitystä siitä, miten suuria
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään, millaisten vaikutuskanavien kautta hiilineutraali siirtymä voi vahvistaa tai heikentää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Lisäksi tarkastellaan, millaisia rakenteellisia tuottavuus- ja kilpailukykyvaikutuksia siirtymä on aiheuttanut tähän saakka yritys- ja toimialatasolla, arvioidaan mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa ja tutkitaan, millaisia investointitarpeita hiilineutraalista
Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat keskeisesti tuottavuuden kasvusta. Suomessa tuottavuuskehitys on kuitenkin ollut heikkoa viimeisen vuosikymmenen. Tuottavuuslautakunnan viime syyskuussa julkaiseman raportin mukaan yksi tuottavuuskehityksen tulevaisuusnäkymiä varjostavista piirteistä on korkean tuottavuuden yritysten verrattain pieni määrä Suomessa. Yritysten tuottavuushajontojen kansainväliset vertailut osoittavat
