Tutkimukset-pääsivu
Työehtosopimusjärjestelmä vaikuttaa olennaisella tavalla teollisuuden kilpailukykyyn. Tässä hankkeessa tutkitaan kuinka yrityskohtainen sopiminen vaikuttaa palkkojen tasoon ja niiden hajontaan. Hankkeessa tutkitaan tulorekisterin avulla, kuinka yksilöiden palkat muuttuvat työehtosopimusjärjestelmän hajautuessa. Hanke tuottaa tärkeää tietoa työehtosopimusjärjestelmän vaikutuksesta palkkoihin ja niiden jakaumaan. Tutkimustieto
Päästöjen määrä on vähentynyt koko Suomen taloudessa, mutta erityisesti teollisuuden toimialalla. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää teollisuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen välistä yhteyttä Suomessa: miten päästöjen määrä on kehittynyt Suomen teollisuusyrityksissä, ja kuinka yritysrakenteiden muutokset, ja suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen.
Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on vahvistaa yritystukijärjestelmää koskevaa tietoperustaa tarjoamalla tietoa koronapandemian seurauksena käyttöönotetuista yritystuista. Hanke koostuu seitsemästä osiosta. Hankkeen ensimmäisessä osiossa ruoditaan yksityiskohtaisesti koronapandemian aikana Suomessa käyttöönotettuja yritystuki-instrumentteja sekä niiden muodostamaa kokonaisuutta. Hankkeen seuraavissa osioissa verrataan Suomen koronatukipolitiikkaa sekä
Koronakriisi on paljastanut haavoittuvuuksia, joita ei aiemmin ole tunnistettu tai ainakaan niihin ei ole reagoitu. Yksi näistä koskee riippuvuutta äärimmilleen viritetyistä globaaleista arvoketjuista. Suomessakin on suljettu tilapäisesti tehtaita, koska joitain komponetteja ei ole saatu ostettua maailmalta. Koronakriisin aikana yritykset
Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ulkomaisilla institutionaalisilla sijoittajilla on havaittu olevan positiivinen vaikutus yritysten innovaatioihin. Suomalaisella aineistolla on havaittu, että yritysten patentointi on positiivisesti yhteydessä ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi joutumisen kanssa. Suomessa toimivien ulkomaisten tytäryritysten tuottavuuden tason on todettu olevan korkeampi kuin ei-monikansallisissa
Elektronisten laitteiden valmistus ja digitaalisten sovellusten palveluinfrastruktuurit sijaitsevat pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Ajan saatossa on muodostunut käsitys esimerkiksi siitä, miten elektronisten laitteiden valmistuksen arvo jakautuu globaalisti eri toimitusketjuissa. Toisaalta on kuitenkin vähän tietoa, minkälaista ja kuinka paljon energian- ja
Uusimmat tilastot Suomen ja muiden EU-maiden sekä eksplisiittisestä että piilotetusta valtionvelasta antavat aihetta suhtautua vakavasti korkean julkisen velan tasoon. Aihe on erityisen relevantti tänä päivänä Suomessa, koska EU:n verosääntöjä tarkistetaan pian ja Suomen on otettava virallinen kanta julkisen velkasuhteen
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa huolellinen kuvaus perheen huoltajan kuoleman aiheuttamasta tulojen menetyksestä, sosiaaliturvan antamasta suojasta tulojen menetystä vastaan ja näiden erotuksena syntyvästä henkivakuutustarpeesta. Tarpeen mittaamisessa otetaan huomioon lisäksi perheen nettovarallisuus ja arvioitu menojen väheneminen puolison kuoleman vuoksi. Tuloksia
Tuottavuuskasvu Suomessa on pysynyt matalana yli vuosikymmenen. Sen takana olevat syyt ovat kuitenkin edelleen hämärän peitossa. Yritysten perustamista ja poistumista markkinoilta pidetään yleensä tärkeinä tuottavuuden kasvun lähteinä. Näiden hyvin tutkittujen lähteiden lisäksi uudistuminen tapahtuu myös yritysten sisällä. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään laaja-alaisesti, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa harjoitetun tuotannon vientimenestykseen. Hankkeessa hyödynnetään yhdistettyä yritys- ja hyödykeaineistoa sekä Suomesta että Ruotsista. Ruotsi on mielenkiintoinen vertailukohde, koska Suomi kilpailee osittain samoilla hyödykkeillä ja toimialoilla kuin Ruotsi ja etenkin EU-jäsenyyden
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen eri näkökulmista. Hanke kokoaa tietoa globaaleista ja paikallisista ilmastoriskeistä ja täsmentää niiden vaikutuksia Suomeen ja sen kansantalouden sektoreihin. Ilmastopolitiikan riskejä julkiseen talouteen kartoitetaan alueellisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda kehikko, jolla ilmastopolitiikan
Työn ja pääoman tehokas allokaatio, eli resurssien kohdentuminen, on ollut taloustieteen keskeisimpiä kysymyksiä jo Adam Smithin Kansojen varallisuus -teoksesta lähtien. Viime vuosina tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. aikaisempaa kattavampien toimipaikkatason rekisteriaineistojen ja kehittyneempien
