Tutkimukset-pääsivu
Yksityinen palvelusektori on keskeinen tekijä Suomen taloudessa, sillä ala edistää merkittävästi sekä talouskasvua että työllisyyttä. Tällä hetkellä toimiala on merkittävässä murroksessa ja siihen vaikuttavat yrityssektorin ajankohtaiset muutosvoimat, joista yksi on nopeasti etenevä digitalisaatio. Muutokset muokkaavat alaa ja tarjoavat uusia
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien yleisessä hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärrys aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Tämä tutkimushanke täydentää tietämystä aineettomien tuotannontekijöiden synnystä, kertymisestä,
Liikennehankkeiden vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja alueiden kehitykseen on merkittävä. Yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja erityisesti alueiden saavutettavuuden on havaittu vaikuttavan myös yritysten tuottavuuteen. Tuottavuusvaikutusten arviointi osana liikennehankkeiden arviointia ei ole yleistynyt Suomessa. Osasyynä tähän on ollut tarvittavien menetelmien ja tutkimustiedon puute. Tässä
Etla ja Labore arvioivat kaksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan rahoittamaa kokeilua jatkuvan oppimisen edistämisestä. Kokeilujen tavoitteena on selvittää, miten koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen voitaisiin lisätä ja miten koulutukseen osallistuminen vaikuttaa työllisyyteen ja tuloihin. Ensimmäinen kokeilu
Hankkeessa tutkitaan suomalaisten yritysten ympäristötuotteiden ja -palveluiden tarjoamaa. Lisäksi kartoitetaan kaupanesteitä, joilla voi olla vaikutusta suomalaisten tuotteiden ja ratkaisujen markkinamenestykselle vientimaissa. Hankkeessa myös arvioidaan, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä uudistuvien tuotteiden luokitteluihin ja niiden kategorioihin voi liittyä. Politiikkavalmistelun ja investointien
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää paremmin päästöintensiteetin (kasvihuonekaasupäästöt/arvonlisäys) kehitystä eri toimialoilla, tarkastella Suomen hiilikilpailukykyä eurooppalaisessa kontekstissa sekä hyödyntää hankkeessa kerättyä informaatiota tarkempien ennusteiden laatimisessa. Erityisesti hankkeessa kiinnitetään huomiota päästöintensiteetin kehityksen tarkempaan arvioimiseen. Kansainvälinen vertailu antaa siihen tärkeää perspektiiviä ja
Datan hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia arvonluontiin- ja tuottavuuskasvuun yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Uusia dataperusteisia yrityksiä ja tuotteita, (liike)toimintamalleja, arvoketjuja ja julkisia palveluita syntyy, mutta niiden kontribuutiosta sektori- ja koko talouden tasolla tiedetään varsin vähän. Lisäksi datan ja datatalouden arvon määrittäminen on
Suomessa toisen asteen opiskelijoiden on mahdollista suorittaa sekä yleissivistävä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto. Ne voidaan suorittaa joko peräkkäin tai rinnakkain yhdistelmätutkintona. Yhdistelmätutkinnon suorittamisen vaikutukset opiskelijoiden koulutus- ja työmarkkinatulemiin sekä julkiseen talouteen ovat kuitenkin epäselvät. Yksilötason vaikutukset voivat riippua myös
Kestävä kehitys ja hiilineutraali yhteiskunta rakentuvat kiertotalouden uusien tuotteiden ja ratkaisujen varaan. Lisäksi kiertotalouden ratkaisujen odotetaan luovan myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kiertotalouteen nojaavien markkinoiden syntyminen edellyttää kuitenkin ennakoitavia ja pitkäjänteisiä ohjauskeinoja, jotka mahdollistavat yritysten panostukset kiertotalouden investointeihin ja
Samaan aikaan kun palvelualojen merkitys kehittyneissä talouksissa on kasvanut, palveluyritykset ja palvelutoiminnot ovat enenevässä määrin tulleet alttiiksi kansainväliselle kilpailulle. Vaikka edelleen osa palvelutoiminnoista edellyttää paikallista läsnäoloa, osa palveluista voidaan tuottaa eri paikassa kuin ne kulutetaan. Keskeisenä mahdollistajana on ollut
Tutkimushanke kartoittaa yrityksille suunnattujen koronapandemian seurauksena myönnettyjen yritystukien onnistumista suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutuksia kansantalouteen, pitkän aikavälin tuottavuuteen, markkinoihin ja kilpailuun. Hanke tarkastelee eri tukiohjelmien vaikuttavuutta sekä rahoitusinstrumenttien että avustusmuotoisten tukien osalta. Rahoitusmuotoisten tukien osalta tutkimus
Tutkimushankkeen tavoitteena on analysoida erilaisten yritysten ja alojen resilienssiä eli kriisinkestävyyttä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä yritysten toipumiskykyä kriisistä. Lisäksi tarkastellaan, millä keinoin yritykset ovat viime aikoina pyrkineet parantamaan erityisesti arvoketjujensa toimintavarmuutta. Hankkeessa saaduilla tuloksilla tulee olemaan erityinen merkitys nimenomaan
