Tutkimukset-pääsivu
Viimeisten viiden vuoden aikana mm. Brexit, koronakriisi ja kauppasodat ovat todennäköisesti vaikuttaneet suomalaisyritysten kansainväliseen kauppaan ja kaupassa koettuihin esteisiin. Tästä syystä tällä hetkellä Suomella ei ole tuoretta käsitystä yritysten kohtaamista kaupanesteistä. Suomessa ei ole myöskään käsitystä siitä, miten suuria
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään, millaisten vaikutuskanavien kautta hiilineutraali siirtymä voi vahvistaa tai heikentää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Lisäksi tarkastellaan, millaisia rakenteellisia tuottavuus- ja kilpailukykyvaikutuksia siirtymä on aiheuttanut tähän saakka yritys- ja toimialatasolla, arvioidaan mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa ja tutkitaan, millaisia investointitarpeita hiilineutraalista
Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat keskeisesti tuottavuuden kasvusta. Suomessa tuottavuuskehitys on kuitenkin ollut heikkoa viimeisen vuosikymmenen. Tuottavuuslautakunnan viime syyskuussa julkaiseman raportin mukaan yksi tuottavuuskehityksen tulevaisuusnäkymiä varjostavista piirteistä on korkean tuottavuuden yritysten verrattain pieni määrä Suomessa. Yritysten tuottavuushajontojen kansainväliset vertailut osoittavat
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisen vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaamista. Tutkimushankkeen päätavoite on tutkia ja kuvata laajasti vihreän siirtymän luomia osaamis- ja koulutustarpeita suomalaiselle yhteiskunnalle ja työelämälle. Keskeistä on tarkastella,
Nykyisen kansainvälisen yritysverojärjestelmän on useaan otteeseen katsottu olevan tiensä päässä, koska sata vuotta sitten suunnitellun järjestelmän perusrakenne ei tunnu vastaavan uusien liiketoimintamallien tarjoamiin haasteisiin. Erityisesti digitaalisten yritysten roolin kasvu on tuonut hankaluuksia kansallisen tason verotusoikeuksiin. Monikansallisella yrityksellä voi olla
Työehtosopimusjärjestelmä vaikuttaa olennaisella tavalla teollisuuden kilpailukykyyn. Tässä hankkeessa tutkitaan kuinka yrityskohtainen sopiminen vaikuttaa palkkojen tasoon ja niiden hajontaan. Hankkeessa tutkitaan tulorekisterin avulla, kuinka yksilöiden palkat muuttuvat työehtosopimusjärjestelmän hajautuessa. Hanke tuottaa tärkeää tietoa työehtosopimusjärjestelmän vaikutuksesta palkkoihin ja niiden jakaumaan. Tutkimustieto
Päästöjen määrä on vähentynyt koko Suomen taloudessa, mutta erityisesti teollisuuden toimialalla. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää teollisuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen välistä yhteyttä Suomessa: miten päästöjen määrä on kehittynyt Suomen teollisuusyrityksissä, ja kuinka yritysrakenteiden muutokset, ja suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen.
Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on vahvistaa yritystukijärjestelmää koskevaa tietoperustaa tarjoamalla tietoa koronapandemian seurauksena käyttöönotetuista yritystuista. Hanke koostuu seitsemästä osiosta. Hankkeen ensimmäisessä osiossa ruoditaan yksityiskohtaisesti koronapandemian aikana Suomessa käyttöönotettuja yritystuki-instrumentteja sekä niiden muodostamaa kokonaisuutta. Hankkeen seuraavissa osioissa verrataan Suomen koronatukipolitiikkaa sekä
Koronakriisi on paljastanut haavoittuvuuksia, joita ei aiemmin ole tunnistettu tai ainakaan niihin ei ole reagoitu. Yksi näistä koskee riippuvuutta äärimmilleen viritetyistä globaaleista arvoketjuista. Suomessakin on suljettu tilapäisesti tehtaita, koska joitain komponetteja ei ole saatu ostettua maailmalta. Koronakriisin aikana yritykset
Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ulkomaisilla institutionaalisilla sijoittajilla on havaittu olevan positiivinen vaikutus yritysten innovaatioihin. Suomalaisella aineistolla on havaittu, että yritysten patentointi on positiivisesti yhteydessä ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi joutumisen kanssa. Suomessa toimivien ulkomaisten tytäryritysten tuottavuuden tason on todettu olevan korkeampi kuin ei-monikansallisissa
Elektronisten laitteiden valmistus ja digitaalisten sovellusten palveluinfrastruktuurit sijaitsevat pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Ajan saatossa on muodostunut käsitys esimerkiksi siitä, miten elektronisten laitteiden valmistuksen arvo jakautuu globaalisti eri toimitusketjuissa. Toisaalta on kuitenkin vähän tietoa, minkälaista ja kuinka paljon energian- ja
Uusimmat tilastot Suomen ja muiden EU-maiden sekä eksplisiittisestä että piilotetusta valtionvelasta antavat aihetta suhtautua vakavasti korkean julkisen velan tasoon. Aihe on erityisen relevantti tänä päivänä Suomessa, koska EU:n verosääntöjä tarkistetaan pian ja Suomen on otettava virallinen kanta julkisen velkasuhteen
