Tutkimukset-pääsivu
Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin kohdistuu merkittävää mielenkiintoa etenkin suurten investointien ja laajempien kehittämisstrategioiden määrittelyssä sekä toteutettavia toimenpiteitä valittaessa. Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempia taloudellisia vaikutuksia on tutkittu perushypoteesiltaan ja rakenteeltaan erilaisin menetelmin ja siten niillä tuotetut arviot vaikutuksista voivat perustua
Ulosottojärjestelmän avulla taataan velkojille, että ainakin osa veloista maksetaan takaisin. Toisaalta pienituloinen menettää ulosotossa merkittävän osan tuloistaan ulosmittaukseen, mikä heikentää hänen toimeentuloaan ja työnteon kannustimia. Suomalaista järjestelmää voidaan kuvailla velallisen näkökulmasta kansainvälisesti tiukaksi ainakin kestonsa puolesta. Ulosottovelallisen toimeentuloa voidaan
Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää hiilitullien vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaan, arvoketjuihin ja kotimaiseen talouteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan hiilitullien käytännöllisiä ja kansainvälisoikeudellisia näkökulmia sekä vaihtoehtoisia lisämekanismeja hiilivuodon estämiseksi. Tietoa saadaan myös hiilitullien yleisemmistä vaikutuksista EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan. Tutkimuksesta
Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työllisyyden parantamista päätösperäisin toimin. Työllisyysasteen nostaminen onnistuu vain, jos toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttavia. Toimenpiteet voivat liittyä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työttömyysturvajärjestelmään, työkyvyttömyyteen liittyviin etuusjärjestelmiin tai verotukseen. Näitä toimenpiteitä koskevaa tutkimustietoa ei kuitenkaan ole koottu yhteen
Hankkeessa tarkastellaan tutkimuslähtöisten terveystoimialayhtiöiden kokonaismerkitystä Suomen taloudelle. Alan nykytilanne arvioidaan ja liitetään vuosikymmenen kehityskaareen. Lisäksi luodaan tulevaisuuden skenaarioita politiikkaimplikaatioineen. Tutkimuksessa syväporaudutaan lääketoimialaan, josta osoitetaan uudella metodiikalla sen arvonluontikytkennät kotimaassa ja kansainvälisesti, etsitään menestykseen vaikuttaneita tekijöitä, sekä arvioidaan toimintaedellytyksiä tulevaisuuden
Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) rooli ihmisten ja organisaatioiden toiminnassa on jatkuvasti yhä merkittävämpi. Digitalisuus on läsnä niin ihmisten välisessä yhteydenpidossa kuin myös yritysten liiketoiminnassa. Tieteelliset tutkimustulokset viittaavat siihen, että tieto- ja viestintäteknologian sähkönkulutus on kasvussa ja muodostaa jatkossa yhä
Hankkeessa tutkitaan palveluvientiä ja sitä harjoittavien yritysten määrää. Käyttämällä verottajan aineistoa saadaan uutta tietoa palveluvientiä harjoittavien yritysten määrästä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan Business Finlandin ja sen edeltäjän Tekesin myöntämän innovaatiorahoituksen vaikutuksia yritysten palveluvientiin.
Työehtosopimuksen Suomessa on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä työehtosopimusneuvotteluiden keskittyneisyydessä ja koordinaatiossa sekä työehtosopimusten sisällössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä tutkimus luo uutta tietoa työehtosopimusten vaikutuksista palkankorotusten jakaumaan, kohdistumiseen eri työntekijäryhmien välillä ja työhyvinvointiin. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tarkastellaan työehtosopimusten sisällön vaikutuksia
Tilastokeskus, Suomen Pankki ja ETLA ovat kehittäneet nowcasting- menetelmiin perustuvaa mallinnusta, joilla mallinnetaan tiettyjä seurattuja taloudellisia indikaattoreita muiden, nopeasti päivittyvien tietolähteiden avulla. Matkailu on suhdanteille altis ilmiö, jossa muutokset voivat tapahtua nopeasti. Matkailusta tuotetaan tilastoja eri tahdilla ja niiden
Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa digitaalitalouden koosta kansantaloudessa ja digitaalisuuden vaikutuksista verotukseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyy digitaalitalouden mittaamiseen Suomessa. Tarkoitus on mitata digitaalitalouden synnyttämä arvonlisä, jota voidaan verrata Suomen bruttokansantuotteeseen. Hankkeen toinen vaihe keskittyy digitalisaation verovaikutuksiin ja erityisesti
Suomessa yksityinen varautuminen hoivamenoriskien varalta on heikosti suunniteltua ja toteutettua. Syynä tähän ovat ennen kaikkea julkisen vallan toimet ja epäselvyys siitä, olisiko vapaaehtoisesti otettavilla, pitkäaikaista sitoutumista edellyttävillä hoivavakuutustuotteilla riittävästi kysyntää. Varautuminen hoivamenoriskien varalta tulee läheisesti eteen väestön ikääntyessä ja
Hankkeessa tehdään kattava vaikutustutkimus siitä, kuinka Business Finland on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa innovaatioihin, yritystukirahoitukseen ja globaaliin verkkopalveluun liittyen. Hankkeen pääkysymyksiä ovat, kuinka Business Finlandin toiminnalla on onnistuttu parantamaan suomalaisten yritysten globaalia kasvua, mikä on vientiä edistävien palveluiden merkitys globaalissa