Kasvun uudistaminen innovaatioiden avulla
Tutkimusryhmä: Makrotalous ja julkistalous Tutkimus alkoi: 2020 Tutkimus päättyy: 2023 Tutkimusta sponsoroi: Business Finland

Tutkimuksesta vastaa:

Kasvun uudistaminen innovaatioiden avulla

Kasvun uudistaminen innovaatioiden avulla

Maailmaa ja nykyistä talouskasvun paradigmaa koettelevat poikkeuksellinen yhdistelmä erilaisia terveys-, ympäristö- ja talouskriisejä. COVID-19 pandemia, kiihtyvä ilmastonmuutos ja pitkäaikainen talouden pysähtyminen muokkaavat uudelleen yhteiskunnallisia maisemia eikä Suomi ole tästä poikkeus. Jotta talouskasvu saataisiin kestävälle kasvu-uralle, edellyttää se innovatiivisuuden elvyttämistä sekä investointeja yhteiskuntien sietokykyyn.

Tässä hankkeessa hyödynnetään laadukkaita aineistoja ja menetelmiä, joiden avulla pyritään vastaamaan nykyisen talouskasvun paradigman kohtaamiin haasteisiin. Tämän lisäksi etsitään uusia politiikan vipuja, joiden avulla innovaatioiden tuottavuutta pandemian aiheuttamassa globaalissa myllerryksessä voitaisiin kasvattaa.

Hankkeen tutkimussuunnitelmaa tullaan päivittämään koko hankkeen ajan, koska koronapandemia on aiheuttanut huomattavaa epävarmuutta innovaatiotoiminnalle sekä työpaikoille. Tutkimussuunnitelman päivittämisellä taataan se, että hanke tukee mahdollisimman hyvin suomalaisia yrityksiä ja poliittisia päättäjiä niiden yrittäessä samanaikaisesti selvitä koronan aiheuttamista haasteista, että hyödyntää kriisin luomat mahdollisuudet.

Hankkeen aikana tuotetaan lukuisia tutkimuspapereita, joita esitellään vuorovaikutteisissa tapahtumissa ja kokouksissa hankkeeseen osallistuville yrityksille, tutkimuslaitoksille sekä eri ministeriöille ja muille julkisille tahoille.

Hankkeen puitteissa pyritään järjestämään kaksi suurta tapahtumaa Suomessa, ensimmäinen vuonna 2021 ja toinen vuonna 2023.

Työpaketit

Tämä hanke jakautuu neljään työpakettiin:

Ensimmäinen työpaketti: Ideoiden uutuus

Ensimmäisessä työpaketissa käytetään uutta tekstianalyysimenetelmää, jolla pyritään selvittämään rajat ylittävien innovaatioiden laajuutta eri maissa ja eri sektoreilla. Tämän lisäksi tarkastellaan missä määrin innovaatioiden laajuuden vaihtelu selittää eroavaisuuksia eri maiden ja eri sektorien tuottavuuden kasvussa sekä kokonaistuottavuuden kasvun pysähtymisessä. Erityisesti keskitytään investoijien toimiin Suomessa. Työpaketissa hahmotellaan etuja ja esteitä, jotka vaikuttavat investoijien kykyyn tehdä rajainnovaatioita. Lisäksi tutkitaan, miten kilpailu vaikuttaa menestyksekkäiden T&K-sijoitusten edistämiseen Suomessa.

Toinen työpaketti: Innovaatiot, yritykset ja työn uudet muodot

Yritykset ulkoistavat yhä suuremman osan ydintoiminnoistaan perinteisten yritysrajojen ulkopuolelle. Tämä trendi on globaali, mutta se on kasvanut huomattavasti joissakin maissa muutamien viime vuosien aikana. Yksi esimerkki tästä trendistä on yksityisyrittäjien määrän kasvu Suomessa. Ulkoistaminen on myös selvästi johtanut toisinaan kestämättömien yritysten perustamiseen. Yksi tämän työpaketin keskeisistä kysymyksistä on, kuinka tällainen trendi voidaan kääntää takaisin positiiviselle kehitysuralle ja tukea kestävää kasvua.

Kolmas työpaketti: Tiedon leviäminen

Tässä työpaketissa tarkastellaan, a) missä määrin yritykset hyötyvät uudesta tiedosta, jota ne saavat palkatessaan uusia työntekijöitä muista yrityksistä, b) toimialoja, jotka ovat palkanneet entisiä Nokian työntekijöitä, ja millaisten työtehtävien parissa entiset nokialaiset parhaillaan työskentelevät, ja c) vaikuttiko entisten nokialaisten palkkaaminen yritysten saamien julkisten T&K-tukien määrään.

Neljäs työpaketti: Teknologian standardointi

Tässä työpaketissa tarkastellaan, 1) miten suomalaiset yritykset osallistuivat standardointi- ja innovaatioekosysteemeihin, 2) miten standardoinnit ovat edistäneet innovaatioita ja muokanneet arvonmuodostusta ja 3) mitä suomalaisia yrityksiä koskevia johtopäätöksiä voidaan tehdä siitä, miten menestyä tulevaisuuden dataintensiivisessä alustataloudessa.

 

Etla toteuttaa tutkimushankkeen yhteistyössä Turun yliopiston, Stanfordin yliopiston, Waterloon yliopiston, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Oxfordin yliopiston kanssa.

Tutkimuksesta vastaa: