Tutkimukset-pääsivu
Vapaalla poisto-oikeudella tarkoitetaan yritysten mahdollisuutta poistaa investoinnin hankintameno yhteisöverotuksessa haluamassaan aikataulussa. Hanke käy läpi kansainvälisen yritysverotusta koskevan talousteoreettisen tutkimuskirjallisuuden vapaata poisto-oikeutta koskevat keskeiset johtopäätökset. Hankkeessa tehdään myös katsaus aiheen empiiriseen tutkimuskirjallisuuteen. Hankkeessa arvioidaan miten vapaa poisto-oikeus vaikuttaisi investointien tuoton
Tieto- ja viestintätekniikkaa (ICT) on jo pitkään tutkittu yhtenä yritystoiminnan muotona. Tiedon jakaminen on hiljattain noussut tärkeäksi yhteistyömuodoksi teollisuusyritysten välillä. Tässä tutkimushankkeessa keskitytään ensimmäistä kertaa tiedon jakamisen vaikutuksiin yrityksen tuloksille ja kasvulle. Tutkimuksen tarkoituksena on saada uutta tietoa datan
Etlalla on käynnissä projekteja big datan – suurien tietomassojen – hyödyntämisessä ennustekäytössä ETLAnow työttömyys tuottaa ennusteen työttömyysasteesta jokaisessa 28:ssa EU-maassa käyttäen reaaliaikaisia tietoja työttömyyteen liittyvistä Google-hauista ja tuoreimpia Eurostatin tietoja työttömyysasteesta. ETLAnow tuottaa ennusteet automaattisesti päivittäin. ETLAnow on kehitetty
Iso-Britannian lähtö EU:sta eli Brexit on herättänyt kysymyksiä lähdön vaikutuksista. Niin Ruotsissa, Irlannissa kuin Tanskassakin on tehty arvioita Brexitin seurauksista. Vaikutukset kansainväliseen kauppaan eivät rajoitu vain kahden maan välisiin kauppavirtoihin. Globaalit arvoketjut nivovat eri maat yhteen paljon monimutkaisemmalla tavalla
Valtion omistajapolitiikassa ja omistajaohjauksessa tapahtui merkittäviä muutoksia noin 10 vuotta sitten, kun markkinaehtoisesti toimivien yritysten omistajaohjaus keskitettiin valtioneuvoston kansliaan. Uudistuksen keskeinen motiivi oli omistajaohjauksen eriyttäminen sääntely- ja viranomaistehtävistä. Tavoitteena oli myös yhdenmukaistaa omistajaohjauksen valmistelua ja toteuttamista. Tietotarpeena on tuottaa
Tekoäly, robotiikka ja lohkoketjut tutkimusteemalle on muodostettu konsortio, jonka jäsenillä on toisiaan täydentävää vankkaa osaamista, laaja näkemys tekoälyteknologioista ja niiden soveltamisesta sekä erittäin vahvat verkostot alan toimijoihin. Konsortion muodostavat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Etla, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto ja
Miten lukion ja ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus vaikuttaa peruskoulun päättävien nuorten koulutusvalintoihin, opintojen etenemiseen sekä työelämään siirtymiseen koulutuksen jälkeen? Toisen asteen koulutuksen järjestämistä on pyritty tehostamaan Suomessa 2000‐luvulla keskittämällä koulutusta suurempiin yksiköihin ja lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia. Koulutuksen heikko alueellinen
Työssä luotiin tiivis ja yleistajuinen katsaus kotimaiseen taloustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen, joka tarkastelee aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuutta Suomessa. Tarkastelut rajattiin pääsääntöisesti tutkimuksiin, jotka on julkaistu vuonna 2000 tai sen jälkeen. Aktiivitoimien tarkastelu perustuu seuraavaan ryhmittelyyn: palkkatuki, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kuntouttava työtoiminta
Hankkeessa kehitetään ns. potentiaalisen tuotannon mittaamisen metodologiaa ja arvioidaan Suomen talouden keskipitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ennustamalla potentiaalista tuotantoa. Potentiaalisella tuotannolla tarkoitetaan sitä kansantalouden tuotannon tasoa, joka voidaan saavuttaa pysyvästi ilman inflaation merkittävää kiihtymistä. Nykyisiä menetelmiä luotettavampi tapa arvioida potentiaalista tuotantoa
Hankkeen tavoitteena on edesauttaa hyvää veropolitiikka arvioimalla ja ennakoimalla verotukseen liittyviä muutospaineita ja esittämällä tutkimustietoon perustuvia suosituksia siitä, miten niihin tulisi reagoida. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti digitalisaation, robotisaation, globalisaation, väestön ikääntymisen ja ilmastopolitiikan aiheuttamia muutospaineita Suomen verojärjestelmää kohtaan. Nämä trendit
Hankkeen tarkoituksena on selvittää yritystukien vaikutuksia globaaliin kilpailukykyyn siten, että tarkastelussa tehdään selvä ero kilpailukyvyn kahden eri näkökulman välillä. Ne ovat: 1) lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyky ja 2) pitkän aikavälin rakenteellinen kilpailukyky. Tavoitteena on hahmottaa nykyistä paremmin talouspolitiikan erilaisten keinojen
Englanninkielinen Smart Work in Platform Economy (lyhenne: SWiPE) on Suomen Akatemian ja Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke, jossa tutkitaan digitaalisuuden tuoreimpien ilmenemismuotojen vaikutusta ihmistyön sisältöön, laatuun ja määrään sekä näiden implikaatiota koulutusjärjestelmälle, organisaatiorakenteille ja yrittäjyydelle. Työn sisältö, muodot sekä työn
