Väestörakenteen muutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset
Tutkimusryhmä: Makrotalous ja julkistalous Tutkimus alkoi: 2020 Tutkimus päättyy: 2021 Tutkimusta sponsoroi: Valtioneuvoston kanslia (TEAS-rahoitus)

Tutkimuksesta vastaa:

Väestörakenteen muutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset

Väestörakenteen muutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset

Väestö ikääntyy parhaillaan Suomessa, koska lapsia syntyy vähän ja elinajat pitenevät. Nettomaahanmuutto on riittämätöntä kompensoimaan matalaa syntyvyyttä, minkä vuoksi työikäisten määrä supistuu. Vaikka ikääntymisen jatkuminen on hyvin todennäköistä lähivuosikymmeninä, syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja maahanmuuttoon liittyy merkittävää epävarmuutta. Väestörakenteen muutoksella on merkittäviä vaikutuksia kokonaistaloudellisiin muuttujiin, kuten talouskasvuun ja investointeihin. Ikäsuhteen muutos heikentää julkista taloutta ja hyvinvointivaltion nykyisellä rahoitusrakenteella myös tulevien sukupolvien asemaa suhteessa nykyisiin. Samalla työtulojen ja pääomatulojen suhde muuttuu.

Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa tulevan väestökehityksen ja erilaisten työvoiman tarjontaa kasvattavien politiikkatoimien vaikutuksista kansantalouteen ja julkiseen talouteen. Tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa väestörakenteen muutoksen kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen tuloksista tuotetaan loppuraportti, joka valmistuu huhtikuuhun 2021 mennessä.

Tutkimuksessa käytetään Etlan numeerista sukupolvimallia väestörakenteen ennustetun muutoksen kokonaistaloudellisten vaikutusten kuvaamiseen. Raportoinnissa painotetaan erityisesti työvoiman tarjontaa ja talouskasvua. Malli tuottaa samalla väestömuutosten vaikutukset julkisiin menoihin, tuloihin ja tasapainoon pitkälle tulevaisuuteen, ja tuloksista lasketaan kestävyysvaje eri aikahorisonteilla.

Tutkimuksen kulku on jaettavissa neljään osatehtävään.

Ensimmäisessä vaiheessa tehdään valmistelevaa työtä. Suomelle laaditaan stokastinen väestöennuste, päivitetään FOG-malli eläkejärjestelmän sääntöjen, työllisyysasteiden ja ikäriippuvaisten menojen osalta, luodaan katsaus uuteen keskeiseen kirjallisuuteen väestön ikääntymisen vaikutuksista ja tehdään arvio työuran alun aikaistamisen ja vanhempainvapaiden lyhentämisen vaikutuksista julkiseen talouteen ja ikäryhmittäiseen osallistumisasteeseen.

Toisessa vaiheessa tuotetaan simulaatiot väestön ikääntymisen vaikutuksista kansantalouteen, julkiseen talouteen ja sukupolvien väliseen tulonjakoon.

Kolmannessa vaiheessa työurien alkupäätä pidentävien politiikkatoimien arvioituja työllisyysastevaikutuksia käytetään syötteenä FOG-mallissa kuvaamaan politiikkamuutosten vaikutuksia työvoiman tarjontaan relevanteissa ikäryhmissä.

Neljännessä vaiheessa esitellään tulokset ohjausryhmälle ja tuotetaan raportti VNTEAS-sarjaan ja FOG-malliraportti. Tulokset julkistetaan perinteisen median ja sosiaalisen median kautta, sekä osallistutaan tuloksiin liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tutkimuksesta vastaa: