Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset

Tiivistelmä

Suomen väestö ikääntyy matalan syntyvyyden vuoksi odotettua nopeammin. Pieni lasten lukumäärä näyttäytyy ensimmäisen parinkymmenen vuoden aikana kansantalouden ja julkisen talouden kannalta positiivisena, mutta se kumuloi samanaikaisesti tulevaa vajetta työvoimaan ja verotuloihin. Työvoima ja väestön määrä kääntyvät laskuun vuosisadan puolivälissä ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisääntymistä. Hyvinvointivaltio ei ole varautunut väestörakenteen muutokseen ja sen aiheuttamaan talouskasvun hidastumiseen, jotka heikentävät mahdollisuuksia pitää yllä luvattuja julkisia palveluja ja haluttua tulonjakoa jatkossa. Tulevien sukupolvien asema heikkenee, jos veroasteen nousu ja velkaantuminen jatkuvat. Olemme tarkastelleet työurien pidentämistä alku- ja loppupäästä opintoaikaa lyhentämällä ja eläkeikää myöhentämällä ja eläkevarojen sijoituspolitiikan tehostamista. Näillä kaikilla toimilla voitaisiin vahvistaa julkistaa taloutta. Lisäksi tutkimme sukupolvien välisen tulonjaon tasaamista sitomalla eläkerahastointia syntyvyyteen.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:36.

The Economic Effects of Population Ageing

Abstract

Due to the low birth rate, the Finnish population is aging faster than expected. The small number of children appears positive for the national economy and public finances in the first twenty years, but it accumulates at the same time future shortages in labor force and tax revenues. The labor force and population will start to decline in the middle of the century without a significant increase in labor migration. The welfare state is not prepared for the demographic change and the resulting slowdown in economic growth, which will weaken the chances of maintaining the promised public services and the desired income distribution in the future. The position of future generations will deteriorate if the tax rate and indebtedness continue to rise. We have studied extension of careers from the beginning and end by shortening study periods and postponing the retirement age and streamlining the investment policy for pension assets. All these measures could strengthen public finances. In addition, we investigated whether the intergenerational income distribution can be balanced by linking pension funding to birth rates.

Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 2021:36.

Julkaisun tietoja

Tuloksia tutkimuksesta
Väestörakenteen muutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset
Tutkimusryhmä
Makrotalous ja julkistalous
Päiväys
19.05.2021
Avainsanat
Väestöennuste, Ikääntyminen, Makrotalous, Tutkimus, Tutkimustoiminta
Keywords
Population projections, Ageing, Macroeconomy, Public finances, Research, Research activities
Sivuja
119
Kieli
Suomi
Julkaisu muissa palveluissa
urn.fi