Tutkimukset-pääsivu
Hankkeessa tarkastellaan erityisesti kahden sijoittajatahon, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) jäsenyritysten ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin, rooleja Suomessa toimivien yritysten kasvun rahoittajina ja ”kasvun nälän” synnyttäjinä. Erityisesti selvitetään innovaatio- ja pääomarahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentumista Suomessa toimiviin yrityksiin vuosina 2007–2015.
Hankkeessa selvitetään Suomen kansantalouden hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta olennaista kysymystä: mitä tekijät vaikuttavat kansantalouden toimialojen tuottavuuskehitykseen? Analyysissä tarkastellaan yritys- ja henkilötason mekanismeja, joiden kautta innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät toimialojen tuottavuutta vahvistavalla tavalla. Erityisesti keskitytään työntekijävirtoihin, koska ne ovat kiinnostavia sekä
Suomessa on kasvava yksimielisyys siitä, että Suomen teollisuudella on kustannuskilpailukykyongelma. Noin puolet siitä johtuu kilpailijamaita nopeammasta työvoimakustannusten kasvusta ja toinen puoli kilpailijoita hitaammasta tuottavuuskasvusta. Ongelma on vaikea. Maltilliset palkkaratkaisut auttavat, mutta hitaasti. Maailman talouden suhdanteistakaan ei ole apua luvassa.
Hankkeessa selvitetään massadatan käyttöä ja arvioidaan sen liiketoimintapotentiaalia eri toimialoilla sekä kartoitetaan massa- ja omadatan sovelluspotentiaalia julkisen sektorin palveluissa sekä näihin palveluihin liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Tutkimushanke tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseen tähtäävän hallituksen kärkihankkeen toimissa. Kärkihankkeen
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten avoimen datan ja keskeisten julkisen hallinnon perustietovarantojen (tai perusrekisterien) tietojen hyödyntämistä ja vaikuttavuutta edistetään kustannustehokkaasti. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on määritellä seuranta- ja arviointimittaristo sekä –malli, jonka avulla tiedon avaamisen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta
Hankkeessa tutkitaan yrittäjien ja heidän perustamisensa yritysten eli startupien määrää, laatua ja kansantaloudellista merkitystä. Vaikka vanhat, vakiintuneet ja jo isoiksi kasvaneet yritykset ovatkin Suomen kansantalouden kulmakivi, startupit ovat rakennemuutosten kautta tapahtuvan pitkän aikavälin talouskasvun syöte. Suomessa startup-innostus on jatkunut
Englanninkielinen Integrating platform competences toward network effects -hanke (lyhenne: iPlate) pyrkii selvittämään alustoihin liittyviä osaamisalueita eli niitä aineksia, joilla syntyy alustatalouden menestysresepti. Alustoja lähestytään hankkeessa interaktiivisina, monen osapuolen yhteistyöhön perustuvina markkinapaikkoina, joilla mahdollista saavuttaa verkostovaikutuksia. Tämä projekti keskittyy yrityksiin,
Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää
Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja kehittää politiikkasuosituksia ja strategioita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tulevaisuudessa. Hankkeessa kehitetään näyttöön perustuvia, eri kohderyhmiä puhuttelevia ja kustannusvaikuttavia menetelmiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimus kohdistuu
Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulutukseen hakeutuminen ja pääsy ovat muuttuneet opiskelijavalintojen uudistusten ja muiden opintojen vauhdittamiseen liittyvien politiikkatoimien vaikutuksesta ja ovatko esitetyt tavoitteet nopean siirtymisen ja opintojen etenemisen suhteen toteutuneet; miten ja miltä osin tavoitteet ovat toteutuneet tai
Euroopan unionin jäsenmailleen asettamia finanssipoliittisia sääntöjä on eurokriisin kuluessa uudistettu. ETLAn johtamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa selvitetään uudistusten tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia uusia keinoja edesauttaa vakaata talouskehitystä EU:n jäsenmaissa. Hankkeen nimi on “Fiscal Rules and Strategies under Externalities and Uncertainties” eli lyhyesti
Suomalaiset korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ovat vuoden 2016 alusta lukien saaneet periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu tuli pakolliseksi 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa
