Tekoäly, robotiikka ja lohkoketjut

Tekoäly, robotiikka ja lohkoketjut

Tekoäly, robotiikka ja lohkoketjut tutkimusteemalle on muodostettu konsortio, jonka jäsenillä on toisiaan täydentävää vankkaa osaamista, laaja näkemys tekoälyteknologioista ja niiden soveltamisesta sekä erittäin vahvat verkostot alan toimijoihin. Konsortion muodostavat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Etla, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Lisäksi konsortioon kuuluvat alihankkijoina Silo.AI ja TMikko. Kuhunkin osaan osallistuvat sen tekemiseen tarpeelliset tahot.

Etla on mukana teemojen osatutkimuksissa 5.2A-5.2C, joista viimeisessä Etla on vetäjänä.

5.2A Tekoälyn kokonaiskuva ja kansallinen osaamiskartoitus
Tekoäly toimii keskeisenä teknologisena ajurina, joka johtaa paitsi tuottavuuden parantumiseen eri sektoreilla myös uusiin työtapoihin, prosesseihin ja liiketoimintamalleihin. Suomella on hyvät edellytykset menestyä muutoksessa.
Keskeinen kysymys on, miten voimme kansakuntana parhaiten hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet lisäarvon luomisessa ja tuottavuuden kasvattamisessa.
Kysymys koskee sekä yksityisen sektorin kilpailukykyä että julkisten palveluiden ja hallinnon tehokkuutta. Jotta julkinen sektori voi hyödyntää tekoälyn tuomat mahdollisuudet, tehdä onnistunutta strategista suunnittelua ja käynnistää sovelluskohtaisia hankkeita, sen toimijoilla on oltava hyvä ymmärrys ja tietopohja aiheesta.
Tämä selvitys palvelee tätä tarkoitusta luomalla tekoälyn kokonaiskuvan ja kansallisen osaamiskartoituksen.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa
• kartoitus ja käsitteellinen jäsennys tekoälyn eri osa-alueista, kansainvälisestä huippuosaamisesta sekä osa-alueiden kehittymisestä;
• tilanneselvitys tieteellisestä ja teknologisesta osaamisesta Suomessa verrattuna kansainväliseen tasoon (tutkimus ja yritykset),
• uvauksen koulutus- ja tutkimusjärjestelmistä peilaten niitä muiden maiden vastaaviin sekä jatkuvasti päivitettävissä olevan osaamiskartan;
• Suomen vahvuuksien ja osaamisvajeiden tunnistaminen sekä
• toimenpide- suosituksia osaamisen kehittämiseksi ja varmistamiseksi.

Vastuuorganisaatio: VTT

5.2B, OSA 1 Algoritmi päätöksentekijänä? Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet kansallisessa sääntely-ympäristössä.
Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa julkishallinnon johtamista, nopeuttaa käsittelyaikoja sekä helpottaa oikeusturvan saatavuutta, mutta hyödyntämiseen liittyy mm. perusoikeuksiin, hallintomenettelyyn sekä tietosuojaan liittyviä haasteita ja riskejä. Tekoälyn hyödyntämistä julkishallinnossa on arvioitu sekä kansainvälisesti että kansallisesti vähän, vaikka asialla on korostuneesti yhteiskunnallista merkitystä. Hyödyntämismahdollisuuksien ja -esteiden kartoittaminen ja hyödyntämisen toteuttaminen kestävällä tavalla edellyttää tarkempaa analyysiä sääntely-ympäristöstä.

Hankkeessa selvitetään lainsäädännöstä seuraavat mahdollisuudet ja haasteet ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn (eli algoritmisen päätöksenteon ja tukitoimintojen) hyödyntämisessä viranomaistoiminnassa. Hankkeessa muodostetaan kokonaiskuva kansainvälisistä vertailukohdista ja niiden käyttökokemuksista sekä algoritmisen päätöksenteon sääntely-ympäristöstä, minkä jälkeen arvioidaan kansallisia soveltamiskohteita erityisesti hallintomenettelyn, sosiaalietuuksia koskevan päätöksenteon ja lainkäytön näkökulmasta. Kokonaiskuvan, soveltamiskohteiden paikantamisen sekä lainsäädäntöanalyysin pohjalta hankkeen lopputuloksena esitetään suosituksia olemassaolevan lainsäädännön tulkinnan sekä mahdollisesti säädettävän lain näkökulmasta.

Vastuuorganisaatio: Legal Tech Lab (oikeuden digitalisaation tutkimuslaitos), Oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

5.2B, OSA 2, Julkisen hallinnon datan hyödyntämisedellytykset – Robottien ja teko-älyn kehitysvaateet tietoinfrastruktuurille – RoboÄly
Päätavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi siitä mitä ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen edellyttää julkishallinnon tietovarannoilta ja käytännöiltä sekä esittää arviointimalli, valintakriteeristö ja kehittämistoimenpide-ehdotuksia.
Tavoitteeseen pääsemiseksi hankkeessa tuotetaan ensimmäisenä välituloksena alustava selvitys ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämisestä sekä alustavista teknisistä edellytyksistä ja mahdollisista kehittämiskohteista. Tämä tuotetaan tehtävissä 1 ja 2.
Seuraavana tuloksena tuotetaan kriteeristön ja mallin kuvaus sekä kuvataan potentiaaliset keskeiset viranomaisprosessit ja arvio vaikutuksista toiminta-arkkitehtuuriin (arkkitehtuuri- ja prosessikuvaukset ja vaihtoehtojen vertailu). Tämä tehdään tehtävissä 3 ja 4.
Hankkeen lopputuloksena syntyy koostava raportti hankkeen tuloksista kuvaten mitä ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen edellyttää julkishallinnon tietovarannoilta ja käytännöiltä sekä esittää arviointimallin ja valintakriteeristön. Lisäksi esitetään ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi.

Hankkeessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
• Miten ja millä teknisillä edellytyksillä robotteja ja tekoälyä on hyödynnetty kansallisesti ja kansainvälisesti organisaatioiden päätöksenteko- ja tukiprosesseissa?
• Millä kriteereillä tulisi valita robotiikkaa ja tekoälyä hyödyntävät viranomaisprosessit?
• Minkälaisilla arviointimalleilla robotiikka- ja tekoälyhankkeiden taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä (erityisesti asiakasvaikutukset) voitaisiin arvioida?
• Mitkä ovat ne keskeiset viranomaisprosessit, joissa valituilla kriteereillä ja arviointimalleilla saataisiin välittömiä ja merkittäviä säästöjä, toiminnan laadun parantumista ja positiivisia asiakasvaikutuksia?
• Millaisia toiminta-arkkitehtuurivaihtoehtoja robotiikka ja tekoälyn hyödyntäminen mahdollistavat julkishallinnossa?
• Millä yleisillä teknisillä edellytyksillä tiedot tulisivat olla järjestetty ja saatettu käyttöön, jotta robotti- ja tekoälytekniikkaa voidaan hyödyntää tehokkaasti.
• Mitkä ovat konkreettiset kehittämistoimenpiteet, joilla julkisen hallinnon tietovarantoja, -palveluita ja tietojen välitystä tulisi kehittää, jotta tietojen robottien ja tekoälyn käyttö on teknisesti mahdollista.
• Mitä tietoturvallisuus ja tietosuojanäkökulmia on huomioitava robotti- ja tekoälytekniikan hyödyntämisessä?

Vastuuorganisaatio: VTT

5.2 C, Lohkoketjuteknologian ja ohjelmoitavan rahan hyödyntämismahdollisuudet palkkatulojen verotuksessa
Verotuksen kehittämiseksi on tarpeen selvittää, voidaanko lohkoketjuteknologiaa — sekä ohjelmoitavaa rahaa ja älykkäitä sopimuksia sen sovelluksina — hyödyntää yksityishenkilöiden palkkatulojen verotuksen toteuttamisessa. Lohkoketjuteknologian avulla saattaisi esimerkiksi olla mahdollista tehostaa verotuksen auditoitavuutta, reaaliaikaisuutta ja automaatiota, sekä samanaikaisesti mm. parantaa verotettavan henkilön yksityisyyden suojaa. Näiden potentiaalisten hyötyjen kartoittaminen edellyttää tutkimustiedon hankintaa.
Hankkeessa selvitetään voidaanko lohkoketjuteknologiaan perustuvia älykkäitä sopimuksia hyödyntää verotuksen prosessiin liittyvän työnkulun automatisoimisessa. Lisäksi hankeosiossa tuotetaan politiikkatoimenpidesuosituksia vastaamalla mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Voidaanko lohkoketjuteknologiaa ja keskuspankin liikkeelle laskemaa ohjelmoitavaa rahaa hyödyntäen luoda henkilökohtainen verotili, joka hoitaisi tuloverotukseen liittyvät maksut ilman työnantajan erillisiä maksuprosesseja?
• Voidaanko älykkäisiin sopimuksiin perustuvalla työnkulun automatisoimisella säästää yksityishenkilöiden palkkatulojen verotusprosessin kokonaiskustannuksissa, huomioiden myös verotuslainsäädännön kehittämiskustannukset?
• Millaisia toiminnallisia arkkitehtuurivaihtoehtoja verotusprosessin työnkulun automatisoimiseksi voidaan hahmotella ja mitkä ovat niiden keskeiset erot, heikkoudet ja vahvuudet?

Vastuuorganisaatio: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Tutkimuksesta vastaavat: