Tutkimukset-pääsivu
Globaalit trendit, kuten teknologinen muutos ja tuotannon siirto ulkomaille, muokkaavat ammattirakenteita. Tästä on tänä päivänä paljon niin kansainvälistä kuin myös kotimaista tutkimustietoa. Ammattirakenteiden muutoksen osaamiseen liittyvät seuraukset ovat poliittisesti erittäin merkittäviä, mutta huonosti ymmärrettyjä. Ammattirakenteiden muutoksella on väistämättä vaikutuksia
Tulevaisuudessa lähes kaikki henkilöstöpalveluyrityksen toiminnot ovat todennäköisesti digitaalisia. Digitaalisessa taloudessa kilpailu yleensä ottaen kovenee, ja sen tuloksena toimialat saattavat keskittyä johtavien alustojen ympärille. Suomenkin henkilöstöpalveluihin varmasti nousee yksi tai muutama johtava teknologia-alusta joko suomalaisella tai ulkomaisella osaamisella. Toimialan rakenne
Hanke tarjoaa kattavaa tietoa yksin asuvien eri osaryhmien tilanteista eri puolilla Suomea. Selvitämme yksinelämisen esiintyvyyttä maantieteellisesti ja yhdyskuntarakenteessa, yksilöiden elinkaaren eri vaiheissa sekä eri elämän käännekohtien ja kriisien yhteydessä. Identifioimme niitä yksinelävien ryhmiä, joiden kohdalla esiintyy merkittäviä puutteita hyvinvoinnissa
Hankkeessa on arvioitu laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta työttömien työnhakijoiden palkkatukijakson jälkeiseen työllisyyteen ja ansiotason kehitykseen. Tarkastelun kohteena ovat olleet sekä 2010-luvun alussa voimassa ollut palkkatukijärjestelmä että yhtäältä vuoden 2015 alussa ja toisaalta vuoden 2017 alussa siihen tehdyt merkittävimmät muutokset. Arviointituloksien
Hankkeessa tutkitaan, mikä on maahanmuuttajien merkitys Suomen yritysdynamiikalle ja talouskasvulle sekä työllisyyden että tuottavuuden kasvun näkökulmasta. Talouden kasvu pohjautuu viime kädessä ja ennen kaikkea uusille ideoille, jotka muuntuvat kansantalouden tuottavuuden kasvuksi, jos talouden yritysdynamiikka on kunnossa. Maahanmuuttajilla voi olla
Tutkimuksen tavoitteena on laatia ajantasainen selvitys Kiinan taloudesta, sen kansainvälisestä roolista ja erityisesti Suomen ja Kiinan taloudellisista suhteista. ETLAn tutkijaryhmä on aiemmin tehnyt useita tutkimuksia mm. Suomen EU- ja EMU-jäsenyyden eri ulottuvuuksista, Suomen ja Venäjän taloussuhteista sekä Suomen ja
Etlan osuudessa hankkeessa keskitytään ensinnäkin henkilötietojen hyödyntämiseen liittyviin hypesykleihin ja innovaatioihin kolmella alueella, joilla on arvioitu olevan poikkeuksellisen suuri potentiaali luoda lisäarvoa datasta lähitulevaisuudessa. Tällaisiin tietointensiivisiin alueisiin kuuluu rahoituspalveluala, jonka hallussa on keskimäärin suurimmat digitaaliset tietovarannot yritystä kohden. Terveydenhuoltoalan
Etla osallistui Talouspolitiikan arviointineuvostolle tehtävään selvitykseen, joka käsitteli oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutuksia Suomessa. Vaikutuksia arvioitiin tarkastelemalla välittömästi ensimmäisen asteen jälkeen opintonsa lopettaneiden tai tauottaneiden henkilöiden sijoittumista työelämään ja myöhempiin opintoihin, ja vertaamalla tätä vastaaviin opintojaan jatkaviin ryhmiin. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös
Tutkimuksessa analysoidaan työeläke-etuuksiin ja niiden rahoitukseen liittyvien riskien jakoa. Riskien jakoa tarkastellaan sekä teoreettisissa järjestelmätyypeissä (julkiset/yksityiset, pakolliset/vapaaehtoiset, etuusperusteiset/maksuperusteiset, rahastoidut/jakojärjestelmät) että muutamien edustavien maiden järjestelmissä, jotka ovat yhdistelmiä erilaisista teoreettisista tyypeistä. Tutkimuksessa tehdään kvantitatiivinen analyysi TyEL-järjestelmän riskienjako-ominaisuuksista. Erityisesti tarkastellaan rahastojen
Ison-Britannian vireillä oleva ero EU:n sisämarkkinoilta nostaa kaupankäynnin esteitä ja vaikuttaa yritysten toimintaan. Yritystoiminnan kustannukset nousevat, mikä heikentää Ison-Britannian ja EU-maiden välisen vaihdannan edellytyksiä. Projektin tavoitteena on laatia perusselvitys Suomen ja Ison-Britannian taloussuhteista. Selvitys painottuu tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppaan
Hanke Better late than never? School, training and work for late upper secondary school completers in the Nordic countries on pohjoismainen vertailututkimus nuorista, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa tavanomaisessa ajassa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on analysoida, millaisia seurauksia toisen
Hankkeessa vertaillaan työn tuottavuuden, palkkojen ja kannattavuuden kehitystä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Analyysissä keskitytään erityisesti yritystason dynamiikkaan ja yritysten väliseen hajontaan. Analyysit tehdään vertailukelpoisilla mikroaineistoilla. Vaikka nämä maat ovat monessa suhteessa sangen samanlaisia, niiden välillä on myös merkittäviä
