• Verotus ja sen muutospaineet
  • Väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kestävyys
  • Sosiaaliturva ja elinkaaritarkastelu
  • Julkisen ja yksityisen sektorin työnjako
  • Kansainvälisen talouden kehitys ja talousennusteet

Julkisen talouden tutkimuksen painopisteinä ovat verotuksen ja sosiaaliturvan rahoituksen rakenteelliset kysymykset. Talouspolitiikan pitkän ajan ongelmia tarkastellaan erityisesti väestön ikääntymisen näkökulmasta, painottaen talous- ja väestökehitykseen liittyvää epävarmuutta ja riskejä. Politiikka-analyysissa korostuu julkisen talouden kestävyys ja siihen liittyvien toimintastrategioiden luominen ja arviointi. Pitkän aikavälin kestävyystarkasteluihin yhdistetään myös suhdannekysymyksiä, mm. finanssipolitiikan kireyden mittaaminen.

Tutkimuskysymyksiä liittyy säästämiseen ja varallisuuteen, eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan, verotukseen ja sen kannustinvaikutuksiin, sukupolvien väliseen tulonjakoon sekä julkiseen velkaan. Sosiaaliturvaa ja tulonjakoa tarkastellaan erityisesti elinkaarinäkökulmasta.

Makrotalouden tutkimuskohteina ovat Suomen ja maailman kokonaistalouden kehitys ja sen vaikutukset suomalaiselle elinkeinoelämälle. Tältä pohjalta arvioidaan myös kotimaisia ja kansainvälisiä talouspoliittisia linjauksia. Kansainvälisen talouden tutkimuksessa apuvälineenä on maailmantalouden makromalli, NiGEM.

Suomen talouden analyysin apuna ovat makrotaloudellinen malli, kansantalouden tilinpidon pohjalle rakennettu laskentakehikko, panos-tuotos -malli sekä eri sektoreita kuvaavat mallit ja kehikot. Ennusteiden laadinnassa kehitetään myös nowcasting-menetelmiä sekä selvitetään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia.

Keskeisiä ennustetyön verkostoja ovat eurooppalaisten tutkimuslaitosten Euroframe sekä laaja eurooppalaisten suhdannetutkimuslaitosten AIECE.

Ohjelman tutkimukset

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Euroopan unioni (EU) on 2010-luvulla yhä voimakkaammin ottanut käyttöön pakotteet poliittisena työkaluna, joita on suunnattu myös naapurisuurvaltaa ja keskeistä kauppakumppania Venäjää vastaan. Globaalin kilpailun kiristyessä sekä geopolitiikan ja -ekonomian korostuessa maailmanpolitiikassa, EU:n pakotepolitiikan mahdollisuuksia raamittaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2019
This study focuses on the interaction of global trends and taxation. It aims to identify drivers of change, to analyse their impact on level and structure of tax revenues and to develop future scenarios and their implications for tax
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2019
Vapaalla poisto-oikeudella tarkoitetaan yritysten mahdollisuutta poistaa investoinnin hankintameno yhteisöverotuksessa haluamassaan aikataulussa. Hanke käy läpi kansainvälisen yritysverotusta koskevan talousteoreettisen tutkimuskirjallisuuden vapaata poisto-oikeutta koskevat keskeiset johtopäätökset. Hankkeessa tehdään myös katsaus aiheen empiiriseen tutkimuskirjallisuuteen. Hankkeessa arvioidaan miten vapaa poisto-oikeus vaikuttaisi investointien tuoton
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2019
Hankkeessa kehitetään ns. potentiaalisen tuotannon mittaamisen metodologiaa ja arvioidaan Suomen talouden keskipitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ennustamalla potentiaalista tuotantoa. Potentiaalisella tuotannolla tarkoitetaan sitä kansantalouden tuotannon tasoa, joka voidaan saavuttaa pysyvästi ilman inflaation merkittävää kiihtymistä. Nykyisiä menetelmiä luotettavampi tapa arvioida potentiaalista tuotantoa
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyy 2019
Hankkeen tavoitteena on edesauttaa hyvää veropolitiikka arvioimalla ja ennakoimalla verotukseen liittyviä muutospaineita ja esittämällä tutkimustietoon perustuvia suosituksia siitä, miten niihin tulisi reagoida. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti digitalisaation, robotisaation, globalisaation, väestön ikääntymisen ja ilmastopolitiikan aiheuttamia muutospaineita Suomen verojärjestelmää kohtaan. Nämä trendit
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018
Hanke tarjoaa kattavaa tietoa yksin asuvien eri osaryhmien tilanteista eri puolilla Suomea. Selvitämme yksinelämisen esiintyvyyttä maantieteellisesti ja yhdyskuntarakenteessa, yksilöiden elinkaaren eri vaiheissa sekä eri elämän käännekohtien ja kriisien yhteydessä. Identifioimme niitä yksinelävien ryhmiä, joiden kohdalla esiintyy merkittäviä puutteita hyvinvoinnissa
Tutkimus alkoi 2015
Etlalla on käynnissä projekteja big datan – suurien tietomassojen – hyödyntämisessä ennustekäytössä ETLAnow työttömyys tuottaa ennusteen työttömyysasteesta jokaisessa 28:ssa EU-maassa käyttäen reaaliaikaisia tietoja työttömyyteen liittyvistä Google-hauista ja tuoreimpia Eurostatin tietoja työttömyysasteesta. ETLAnow tuottaa ennusteet automaattisesti päivittäin. ETLAnow on kehitetty
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2018
Tutkimuksessa analysoidaan työeläke-etuuksiin ja niiden rahoitukseen liittyvien riskien jakoa. Riskien jakoa tarkastellaan sekä teoreettisissa järjestelmätyypeissä (julkiset/yksityiset, pakolliset/vapaaehtoiset, etuusperusteiset/maksuperusteiset, rahastoidut/jakojärjestelmät) että muutamien edustavien maiden järjestelmissä, jotka ovat yhdistelmiä erilaisista teoreettisista tyypeistä. Tutkimuksessa tehdään kvantitatiivinen analyysi TyEL-järjestelmän riskienjako-ominaisuuksista. Erityisesti tarkastellaan rahastojen
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyy 2019
Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja kehittää politiikkasuosituksia ja strategioita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tulevaisuudessa. Hankkeessa kehitetään näyttöön perustuvia, eri kohderyhmiä puhuttelevia ja kustannusvaikuttavia menetelmiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimus kohdistuu
Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2018
Euroopan unionin jäsenmailleen asettamia finanssipoliittisia sääntöjä on eurokriisin kuluessa uudistettu. ETLAn johtamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa selvitetään uudistusten tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia uusia keinoja edesauttaa vakaata talouskehitystä EU:n jäsenmaissa. Hankkeen nimi on “Fiscal Rules and Strategies under Externalities and Uncertainties” eli lyhyesti
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Tutkimus koostui neljästä osasta. Ensimmäisen osan tavoitteena oli koota keskeiset tulokset tutkimuksista, jotka arvioivat työttömyysturvaan ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan rakennettujen työllistymiskannusteiden vaikutuksia, sekä pohtia niiden perusteella annettavia yleisiä politiikkasuosituksia näiden kannusteiden rakenteiden parantamiseksi ja niiden implementoinnin tehostamiseksi. Toisessa vaiheessa selvitettiin
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018
Hankkeen lähtökohtana on Mario Montin ryhmän tekemän EU:n omien varojen järjestelmää koskevan arvion ja sen seurauksena mahdollisen EU:n rahoitusjärjestelmän muuttamisen vaikutukset. On todennäköistä, että komissio tulee esittämään uusia omia varoja nykyisten rinnalle. Uusien varojen tarkoituksena on budjettirahoituksen saamisen lisäksi
Tavoitteena on laatia ETLAlle uusi Suomen kansantaloutta kuvaava makrotaloudellinen ennuste- ja simulointimalli, joka korvaa entisen mallin. ETLA käyttää ennuste- ja tutkimustoiminnassaan useita taloudellisia malleja ja laskentakehikoita. Näitä ovat mm. maailmantalouden ekonometrinen malli NiGEM, Suomen makrotaloudellinen malli ja panos-tuotosmalli. Projektin
Tutkimus alkoi 2013 Tutkimus päättyi 2017
Tutkimuksessa tarkastellaan yksilön ja julkisen sektorin velkoja ja velkasuhteita hyvinvointivaltiossa. Se pohtii yksityisen ja julkisen velan suhdetta ja velan luonteisia julkisia vastuita. Kotitalouksien velkaa käsitellään elinkaarinäkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan myös eri maiden julkisten talouksien sopeutumiskykyä ja julkisen velan riskipreemion määräytymistä.
Tutkimus alkoi 2014 Tutkimus päättyi 2017
Projektin (MoPAct) tavoitteena on päivittää tietämys väestön ikääntymisen taloudellisista vaikutuksista ja tuottaa uutta tietoa tarkemmin rajatuista temaattisista alueista talous- ja väestötieteilijöiden yhteistyönä. Vastauksia haetaan seuraavanlaisiin kysymyksiin: Kuinka väestön ikääntyminen vaikuttaa yksilöiden taloudelliseen asemaan? Kuinka kannusteet aktiiviseen ikääntymiseen vaikuttavat ihmisten