• Työmarkkinoiden rakenne ja dynamiikka
  • Työmarkkinainstituutiot ja palkkajärjestelmät
  • Osaaminen ja koulutuspolitiikan vaikuttavuus

Työmarkkinoiden ja koulutuksen tutkimuksen painopisteinä ovat työmarkkinoiden rakenteiden ja dynamiikan kysymykset. Työmarkkinoiden voimakkaana jatkunut rakennemuutos heijastuu työmarkkinoiden instituutioihin ja palkkajärjestelmiin. Se näkyy työvoiman rakenteessa, liikkuvuudessa ja urakehityksessä, ja siten myös palkka- ja tuloerojen kehityksessä. Työmarkkinoiden murroksen vaikutuksia ja seurauksia tarkastellaan empiirisesti erityisesti osaamisen ja työelämän kytkentöjen näkökulmasta, painottaen koulutuksen joustavaa ja riittävää tarjontaa yli koko työuran. Politiikka-analyysissa korostuu koulutus- ja työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuuden arviointi.

Tutkimuskysymykset valaisevat ammattirakenteiden muutosta ja työmarkkinoiden toimivuutta erityisesti koulutus- ja työmarkkinainstituutioiden sekä palkkajärjestelmien kehitystarpeiden näkökulmasta katsottuna. Myös työttömyyden ja syrjäytymisriskin vähentäminen on keskeinen tutkimuksen kohde.

Kaikissa hankkeissa hyödynnetään Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja, joita täydennetään tarpeen mukaan muilla tilastoaineistoilla. Tutkimuskysymyksen mukaan voidaan tutkia myös yksittäisiä yrityksiä. Tutkimuksissa hyödynnetään alan viimeisimpiä menetelmiä ja lähestymistapoja.

Ohjelman tutkimukset

Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2020
Työehtosopimuksen Suomessa on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä työehtosopimusneuvotteluiden keskittyneisyydessä ja koordinaatiossa sekä työehtosopimusten sisällössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä tutkimus luo uutta tietoa työehtosopimusten vaikutuksista palkankorotusten jakaumaan, kohdistumiseen eri työntekijäryhmien välillä ja työhyvinvointiin. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tarkastellaan työehtosopimusten sisällön vaikutuksia
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2021
Urbaania kasvua - GSIP Vantaa (Growth and Social Investment Pacts (GSIP) for Local Companies in the City of Vantaa) on Vantaan kaupungin koordinoima EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -hanke. Hankkeessa kehitetään, testataan sekä levitetään aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtääviä käytäntöjä
Tutkimus alkoi 2019 Tutkimus päättyy 2019
Liikenneväyläinvestointien taloudelliset vaikutukset ovat ajankohtaisia ja keskusteltuja teemoja Suomessa ja useissa muissa maissa. Keskeinen kysymys on, tulevatko kaikki merkitykselliset vaikutukset otettua huomioon viranomaisten teettämissä vaikutusarvioinneissa ja lopulta päätöksenteossa. Suomessa keskustelu arviointien puutteista on syntynyt pääasiassa siksi, että raideinvestoinnit osoittautuvat
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyy 2019
Miten lukion ja ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus vaikuttaa peruskoulun päättävien nuorten koulutusvalintoihin, opintojen etenemiseen sekä työelämään siirtymiseen koulutuksen jälkeen? Toisen asteen koulutuksen järjestämistä on pyritty tehostamaan Suomessa 2000‐luvulla keskittämällä koulutusta suurempiin yksiköihin ja lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia. Koulutuksen heikko alueellinen
Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyi 2018
Työssä luotiin tiivis ja yleistajuinen katsaus kotimaiseen taloustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen, joka tarkastelee aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuutta Suomessa. Tarkastelut rajattiin pääsääntöisesti tutkimuksiin, jotka on julkaistu vuonna 2000 tai sen jälkeen. Aktiivitoimien tarkastelu perustuu seuraavaan ryhmittelyyn: palkkatuki, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kuntouttava työtoiminta
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyy 2021
Hankkeessa laajennetaan ura- ja palkkadynamiikkaa koskevaa tutkimusta huomioimalla myös henkilöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä. Tämä on yksi merkittäviä avoimia kysymyksiä henkilöstön taloustieteen piirissä. Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkimme yritysten sisäisen urakehityksen ja yritysten välisen liikkuvuuden välistä yhteyttä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyy 2019
Globaalit trendit, kuten teknologinen muutos ja tuotannon siirto ulkomaille, muokkaavat ammattirakenteita. Tästä on tänä päivänä paljon niin kansainvälistä kuin myös kotimaista tutkimustietoa. Ammattirakenteiden muutoksen osaamiseen liittyvät seuraukset ovat poliittisesti erittäin merkittäviä, mutta huonosti ymmärrettyjä. Ammattirakenteiden muutoksella on väistämättä vaikutuksia
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2018
Hankkeessa on arvioitu laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta työttömien työnhakijoiden palkkatukijakson jälkeiseen työllisyyteen ja ansiotason kehitykseen. Tarkastelun kohteena ovat olleet sekä 2010-luvun alussa voimassa ollut palkkatukijärjestelmä että yhtäältä vuoden 2015 alussa ja toisaalta vuoden 2017 alussa siihen tehdyt merkittävimmät muutokset. Arviointituloksien
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2017
Etla osallistui Talouspolitiikan arviointineuvostolle tehtävään selvitykseen, joka käsitteli oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutuksia Suomessa. Vaikutuksia arvioitiin tarkastelemalla välittömästi ensimmäisen asteen jälkeen opintonsa lopettaneiden tai tauottaneiden henkilöiden sijoittumista työelämään ja myöhempiin opintoihin, ja vertaamalla tätä vastaaviin opintojaan jatkaviin ryhmiin. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2019
Hanke Better late than never? School, training and work for late upper secondary school completers in the Nordic countries on pohjoismainen vertailututkimus nuorista, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa tavanomaisessa ajassa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on analysoida, millaisia seurauksia toisen
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulutukseen hakeutuminen ja pääsy ovat muuttuneet opiskelijavalintojen uudistusten ja muiden opintojen vauhdittamiseen liittyvien politiikkatoimien vaikutuksesta ja ovatko esitetyt tavoitteet nopean siirtymisen ja opintojen etenemisen suhteen toteutuneet; miten ja miltä osin tavoitteet ovat toteutuneet tai
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2017
Suomalaiset korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ovat vuoden 2016 alusta lukien saaneet periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu tuli pakolliseksi 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa
Tutkimus alkoi 2012 Tutkimus päättyi 2017
Taloustieteessä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota yritysten sisäisiin ilmiöihin. Yksi merkittävä tutkimusalue on ollut työntekijöiden urakehitys yrityksissä. Tässä hankkeessa aihetta lähestyttiin uudella tavalla, käyttäen yhdistettyä työntekijä-työnantaja -paneeliaineistoa. Hanke jakautui kolmeen aihealueeseen. Ensiksi, työntekijöiden urakehitykseen liittyvät tarkastelut laajennettiin käsittämään
Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2017
Tutkimushankkeen tarkoituksena oli arvioida työntekijöiden osallistumista korostavan johtamisen ja joustavien työnteon muotojen vaikutusta sekä tuottavuuteen että työntekijöiden subjektiiviseen kokemukseen työn palkitsevuudesta. Johtamismenetelmät vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn ja taloudelliseen suorituskykyyn. Viimeaikainen taloustieteellinen tutkimus korostaakin johtamisen tärkeyttä yritysten välisissä tuottavuuseroissa. Tutkimus toteutettiin