22.1.2014 Kolumni Omistajuus, johtaminen ja talouskasvu Maliranta Mika Kansantaloutemme ja julkinen taloutemme tarvitsevat ennen kaikkea vahvaa pitkän aikavälin talouskasvua. Sen tekijöitä ja mekanismeja tarkastellaan taloustieteen alaan kuuluvassa
14.1.2014 Kolumni Työn iloa ICT:stä Kulvik Martti Kiireinen päivä tiedossa, on mentävä kaasu pohjassa koko päivä. Aloitan aamun katsomalla uusimmat potilastiedot. Odotellessani tietokoneen käynnistymistä silmäilen ikkunalaudalla
28.11.2013 Kolumni Kenelle valta työeläkeyhtiöissä? Valkonen Tarmo Eläkeyhtiöiden hallinto on eksoottinen yhdistelmä työmarkkinapolitiikkaa ja yhtiön suurimpien asiakasyritysten vallankäyttöä. Työmarkkinajärjestöillä on yhteensä puolet hallituspaikoista ja loput ovat
8.10.2013 Kolumni Toimeenpano ratkaisee rakenneuudistuksen onnistumisen Vihriälä Vesa Hallituksen syyskuun alussa ilmoittamat rakenneuudistuspäätökset ovat merkittävä linjaus. Yhdistyneenä keväällä tehtyyn yhteisöveron alentamispäätökseen ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimukseen maltillisista palkankorotuksista
30.8.2013 Kolumni Tehtävärakenteen muutoksen seurauksista niukasti tietoa Asplund Rita Työtehtävien rakenne on muuttumassa nopeaa vauhtia. Korkeapalkkaiset tehtävät lisääntyvät, mutta nyt toisin kuin aiemmin, keskipalkkaisten työtehtävien kustannuksella. Muutosten vaikutuksista
28.6.2013 Kolumni Saksan työmarkkinamallin kielteisiä vaikutuksia on liioiteltu Kauhanen Antti Saksalainen työmarkkinamalli herättää kiinnostusta myös Suomessa, koska työttömyys on laskenut Saksassa huomattavasti vuoden 2005 jälkeen. (Katso esimerkiksi Kansan Uutiset,
6.6.2013 Kolumni Suomi elää palveluista… ihan oikeasti. Pajarinen Mika Tiesitkö, että (oikein mitattuna) yli puolet Suomen viennistä on palveluita? Ehkä vielä hämmentävämpää on, että teollisuustoimialojen yritykset vastaavat 80
18.4.2013 Kolumni Alkuräjähdyksen jälkeinen talouskasvu Maliranta Mika Valtioneuvosto valmistelee tulevaisuusselontekoa teemasta "Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvointi 2030". Sitä varten etsitään kiihkeästi ratkaisuja, joilla parhaiten edistettäisiin
8.4.2013 Kolumni Mitkä ovat kehysriihen päätösten kokonaistaloudelliset vaikutukset? Markku Kotilainen Hallitus päätti kehysriihessään 21.3.2013 valtiontalouden vuosia 2014–2017 koskevien kehysten päälinjoista. Koska suunnitelma osinkoverouudistuksesta herätti kovaa kritiikkiä, siihen tehtiin 4.4.2013
1.3.2013 Kolumni Eläkeuudistus Barrin tapaan Lassila Jukka Suomen eläkejärjestelmää arvioinut professori Nicholas Barr teki useita mielenkiintoisia parannusehdotuksia1. Ne voi tiivistää neljäksi pääkohdaksi. Ensinnäkin, eläkkeen noston lykkäämisestä
4.10.2012 Kolumni Markkinakuria vai poliittista kontrollia? Vihriälä Vesa Rahaliittoa perustettaessa tunnistettiin vaara, että yhteinen raha saattaa tehdä julkisen sektorin velkaantumisen liian houkuttelevaksi maissa, joissa ei ole perinnettä
10.4.2012 Kolumni Kehysriihen päätökset alentavat ETLAn bkt-ennustetta Markku Kotilainen Maaliskuun 21. päivänä julkaistussa ETLAn Suhdanteessa arvioitiin hallitusohjelman mukaista valtiontalouden sopeuttamistarvetta. Valtiontalouden alijäämän ja velan bkt-suhteen kehityksestä tehtiin skenaarioita
22.3.2012 Kolumni Työurasopimus on oikean suuntainen Lassila Jukka Työmarkkinajärjestöt sopivat 22.3. toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Työurien kannalta keskeiset uudistukset ovat varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen, osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostaminen yhdellä vuodella
15.3.2012 Kolumni Rakenneuudistukset purevat kestävyysvajeeseen Lassila Jukka Suomen julkisessa taloudessa on kiistatta ns. kestävyysvaje. Sillä viitataan välittömään julkisten menojen leikkaamis- ja/tai verojen korottamistarpeeseen, jotta räjähtävä velkaura
17.11.2011 Kolumni Miksi Suomen ja Saksan korkoero kasvaa? Määttänen Niku Viime päivien markkinamyllerrys on nostanut myös Suomen valtionlainojen korkoja suhteessa Saksaan valtionlainoihin. Esimerkiksi korkoero kymmenen vuoden lainan osalta on
6.4.2011 Kolumni Arvonlisäveron kielteisiä vaikutuksia tulonjakoon liioitellaan Määttänen Niku Suhtautuminen arvonlisäveron korottamiseen jakaa puolueita. Puolueet, jotka vastustavat arvonlisäveron korottamista, perustelevat kantaansa usein toteamalla, että arvonlisäveron korottaminen kiristäisi pienituloisten
