Ukrainan sodan talousvaikutuksia Suomelle voi vasta arvailla. Kasvu hiipuu viime vuodesta, mutta talouden pysähtymiseen vaadittaisiin sodan merkittävä eskaloituminen ja Venäjän täydellinen eristäminen. Siihen en vielä tällä hetkellä usko, kirjoittaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. ETLA julkistaa varsinaisen ennusteensa talouden kehityksestä ja sodan vaikutuksista 17.3.2022.
Suomen talous on palautunut pandemiasta ripeästi Ukrainan sotaan saakka. Etlassa viime vuonna tehty ennuste Suomen tämän vuoden talouskasvulle on kolme prosenttia (kuvio 1). Sota hidastaa ennustettua kasvua, mutta ei estä koronan väistymisestä seuraavaa maailmanlaajuista palveluiden avautumista tai tavaratuotannon ja -kaupan jatkumista. Vaikka kasvua ei syntyisi loppuvuonna enää lainkaan, Suomen bkt olisi lähes kaksi prosenttia viime vuotta suurempi.
Koko maailman pysäyttänyt koronakriisi hidasti Suomen bkt-kasvua yli kolme prosenttiyksikköä (reilusta prosentista vuonna 2019 yli 2 prosentin laskuun vuonna 2020). Suomen kasvu jää tänä vuonna nollaan vain, jos kolmelle jäljellä olevalle neljännekselle piirretään koronan kaltainen, koko maailman pysäyttänyt, syöksy alas ja vastaava nousu ylös. Näin massiivista kasvun käännettä ei ole nyt näköpiirissä, vaikka Yhdysvaltojen presidentti lupasikin juuri liittovaltion tilaa käsitelleessä puheessaan Putinin lähipiirille ”massiivisempia pakotteita kuin koskaan ennen”.
Kriisistä voi tulla pitkä, mutta shokki alas ei ole yhtä jyrkkä kuin koronakriisissä. Venäjä ei ole korona, vaan vasta 11. suurin talous maailmassa. Sen vientipanos keskittyy raaka-aineisiin, jotka ovat korvattavissa maailmanmarkkinoilta, joskin selvästi korkeampaan hintaan.
Venäjä ja Ukraina vastaavat neljänneksestä globaalista viljanviennistä (International Grains Council) ja Venäjä vajaasta kymmeneksestä öljynviennistä. Näiden merkittävä väheneminen tai kokonaan poistuminen markkinoilta nostaa väistämättä hintatasoa.
Suomi tuo Venäjältä etenkin öljyjä ja muita energiatuotteita – Tullin tilastojen mukaan viime vuonna viidellä miljardilla eurolla. Tuonnin loppuminen vaikeuttaisi öljyjalosteiden tuotantoa ja kauppaa kotimaassa sekä vientiä muihin maihin, jos raaka-ainetta ei löytyisi muualta.
Venäjän tuontia voidaan ainakin jossain määrin korvata tuomalla muualta. Onkin arvioitu, että Venäjän tuottaman öljyn kokonaan poistuminen maailmanmarkkinoilta nostaisi öljyn maailmanmarkkinahintaa kolmanneksella (Numera Analytics 28.2.2022). Suomen 95-oktaanisen bensiinin hinnassa se tarkoittaisi noin 50 sentin nousua nykyiseen 2 euron litrahintaan.
Raakaöljyn ja erilaisten kemiallisten yhdisteiden lisäksi Suomi tuo Venäjältä eniten nikkeliä sekä puuta ja haketta – viime vuonna 1,5 miljardilla eurolla. Näiden tuonnin loppumisella olisi seuraavaksi merkittävimmät vaikutukset Suomelle.
Inflaation kiihtymisen ja tuonnin vähenemisen lisäksi Suomen kasvu hidastuu Venäjä-viennin supistumisen myötä. Jos vienti loppuu totaalisesti, sen vaikutus Suomen talouden kokoon suhteutettuna on prosentin suuruusluokkaa (Ali-Yrkkö ja Kuusi 2021). Sen verran Suomeen syntyy arvonlisää noin 2 100 Venäjän vientiä harjoittavassa yrityksessä.
Sanktiosodankäynnin eskaloituminen totaaliseen ulkomaankaupan loppumiseen Venäjän kanssa johtaisi todennäköisesti muihinkin seurauksiin. Venäjällä toimii noin 300 Suomeen rekisteröidyn yrityksen tytäryritystä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan näissä yrityksissä oli yhteensä 32 000 työntekijää ja liikevaihtoa syntyi noin 6 miljardia euroa ennen koronakriisiä vuonna 2019. Etla julkaisee pian tarkemman analyysin Suomen ja Venäjän kaupasta ja suomalaisyritysten toiminnasta Venäjällä.
Yritysten markkina-arvo on luonnollisesti moninkertainen liikevaihtoon verrattuna, ja pelkästään Fortumin viimeaikaiset investoinnit ovat olleet lukuisia miljardeja. Näiden yritysten pakkomyynti ja jääminen rajan taakse olisi kova isku Suomen elinkeinoelämän vauraudelle.
Miten suuren vaikutuksen inflaatio, epävarmuus ja ulkomaankaupan vaikeudet synnyttävät talouteen on tässä vaiheessa mahdotonta kovin tarkkaan arvioida. Totaaliseen ulkomaankaupan blokkiin ja yritysten pakkomyyntiin on kuitenkin vielä matkaa, koska se tarkoittaisi yhdessä rahoitusmarkkinoiden pakotteiden kanssa Venäjän vielä suurempaa arvaamattomuutta ja lopulta romahtamista.
Näistä syistä arvelen tässä vaiheessa, että Suomen talouskasvu ei pysähdy tänä vuonna.
Viitteet
Ali-Yrkkö, J. ja Kuusi, T. (2021). Korona-sokki talouteen missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? Kansantaloudellinen aikakauskirja, 116, 279–291.
