EU asettaa kauppapakotteita – mikä on vaikutus eri maiden vientiin?

Venäjän ja Ukrainan välinen tilanne on kärjistynyt entisestään, minkä seurauksena EU valmistelee uusia pakotteita. Sanktioiden taloudellisten vaikutusten arvioiminen tässä vaiheessa on hankalaa, koska emme tiedä vielä minkälaiset pakotteet asetetaan. Kauppapakotteiden vaikutuksia yleisellä tasolla voidaan kuitenkin pohtia vientitilastojen pohjalta ja miettiä pakotteiden mahdollisia vaikutuksia eri maiden vientiin, kirjoittaa Etla-kolumnissaan tutkija Birgitta Berg-Andersson.

Ukrainan kriisin takia Euroopan unionin neuvoston 31.7.2014 asettamat taloudelliset sanktiot Venäjää vastaan ovat edelleen voimassa. Käytettyjä sanktioita on useita erilaisia. Esimerkiksi suurten Venäjän valtion omistamien rahoituslaitosten pääsyä EU:n rahoitusmarkkinoille on rajattu. Lisäksi on asetettu puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja sekä vientirajoituksia kaksikäyttötuotteille, jotka voivat olla tarkoitettu sotilaalliseen käyttöön Venäjälle. Kaksikäyttötuotteita ovat esimerkiksi ydinaineet, elektroniikka, tietokonelaitteet, tietoliikenne- ja tiedon suojauslaitteet sekä anturit ja laserit, jotka soveltuvat sekä normaaliin siviilikäyttöön että sotilaallisiin tarkoituksiin tai joukkotuhoaseiden kehittämiseen.

Sellaisten teknologiatuotteiden ja palveluiden vienti EU:sta Venäjälle on myös rajoitettu, joita voidaan käyttää öljynporaukseen ja öljyn etsintään. Pakotteet perustuvat neuvoston päätöksiin ja asetuksiin, jotka tulivat voimaan 1.8.2014. Niitä laajennettiin vielä pian tämän jälkeen, uusi asetus astui voimaan 12.9.2014. EU:n vuonna 2014 asettamat kauppapakotteet koskevat kaikkiaan 44:ää CN-tuoteryhmää.

EU ei ole vielä tätä kirjoittaessa ilmoittanut tarkkaan, minkälaiset pakotteet tällä kertaa Venäjää vastaan asetetaan. Julkisuuteen on kuitenkin tullut tietoa, että EU on päättänyt henkilö- ja rahoituspakotteista, joilla EU vaikeuttaa Venäjän mahdollisuuksia saada rahoitusta eurooppalaisilta rahoitusmarkkinoilta. Sanktiolistaa ei vielä ole julkistettu.

Myös kauppapakotteita on ollut suunnitteilla. Sanktioiden taloudellisten vaikutusten arvioiminen tässä vaiheessa on hankalaa, koska emme tiedä, minkälaiset pakotteet asetetaan. Kauppapakotteiden vaikutuksia yleisellä tasolla voidaan kuitenkin pohtia vientitilastojen pohjalta ja miettiä niiden mahdollisia vaikutuksia eri maiden vientiin.

Venäjän näkökulmasta viisi tärkeintä viejämaata ovat Kiina, Saksa, USA, Valko-Venäjä ja Ukraina, kun tarkastelun pohjana on eri maiden yhteenlaskettu vienti vuosina 2001-2020 (kuvio 1). Ukrainan merkitys on tosin viime vuosina selvästi vähentynyt. Huomionarvoista on, että kymmenen tärkeimmän viejämaan joukossa on vain kolme EU-maata, eli Saksa, Italia ja Ranska.

Jos tarkastellaan viidentoista tärkeimmän viejämaan joukkoa, selviää, että näistä EU-maita on kuusi, eli Saksan, Italian ja Ranskan lisäksi Puola, Suomi ja Alankomaat. Useiden tärkeimpien vientimaiden tavaravienti Venäjälle on kehittynyt suurin piirtein samalla tavalla kuin koko maailman vienti Venäjälle. Maiden vientikäyrien profiilit ovat siten melko samannäköisiä, vaikka vientimäärät vaihtelevat maiden välillä. Tämä on luonnollista, koska maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat eri maihin samalla tavalla.

Kiina vie ylivoimaisesti eniten tavaroita Venäjälle, sen osuus koko maailman tavaraviennistä Venäjälle vuosina 2001–2020 oli peräti 16,7 prosenttia ja vuonna 2020 osuus oli 23,6 prosenttia.

Toiseksi suurin viejämaa oli Saksa vajaan 10 prosentin osuudellaan. Kolmannella sijalla vuosina 2001-2020 oli Yhdysvallat 5,3 prosentin osuudella. Valko-Venäjän osuus oli 5 prosenttia ja Ukrainan osuus oli 4,6 prosenttia. Vuonna 2020 Ukrainan osuus oli kuitenkin enää 1,5 prosenttia. Emme tässä tarkastele, mitä tavaroita eri maat vievät Venäjälle, koska kiinnostuksen kohteena on ensisijaisesti kartoittaa, mitkä ovat ne maat, jotka tällä vuosituhannella ovat toimittaneet arvoltaan eniten tavaroita Venäjälle. Nämä tiedot ovat hyödyllistä tausta-aineistoa, jos myöhemmin haluamme analysoida uusien suunnitteilla olevien pakotteiden vaikutuksia eri maiden vientiin.

Italian ja Japanin osuus tavaraviennistä Venäjälle vuosina 2001–2020 oli 4,4 prosenttia ja Ranskan 3,9 prosenttia (kuvio 2). Kymmenen tärkeimmän viejämaan joukkoon mahtuvat myös Etelä-Korea (osuus 3,3 %) ja Kazakstan (osuus 2,5 %).

Suomi vei tavaroita 59 miljardin euron edestä, mikä vastasi 1,9 prosentin osuutta. Viidentoista tärkeimmän viejämaan osuus koko viennistä Venäjälle oli 70,1 prosenttia ajanjaksolla 2001–2020. Vuonna 2020 osuus oli puoli prosenttiyksikköä suurempi. Jo pelkästään näiden maiden tarkastelu kattaa siis valtaosan tavaraviennistä Venäjälle (taulukko 1).

Suomen tavaravienti Venäjälle oli huipussaan vuonna 2008, jolloin sen osuus Suomen koko tavaraviennistä oli 11,6 prosenttia (kuvio 3). Finanssikriisin yhteydessä vienti putosi rajusti, ja vaikka viennin elpyminen alkoi vuonna 2010, paluu huippulukemiin ei enää ollut mahdollista.

Ennen finanssikriisiä matkapuhelinten vienti ja jälleenvienti (joka sisältyi normaalin tavaraviennin lukuihin) Venäjälle oli erittäin vahvaa, mutta kun Nokian huippuvuodet olivat ohi, se näkyi myös viennissämme Venäjälle. Samanaikaisesti henkilöautojen voimakas jälleenvienti loppui lähes kokonaan. Ust-Lugan satamaa Venäjällä laajennettiin, joten tarve kuljettaa autoja (ml. jälleenvienti) Suomen kautta väheni.

Vuosina 2011–2012 useiden muiden maiden vienti Venäjälle lisääntyi, mutta Suomen vienti jäi vuoden 2010 tasolle. Vuonna 2012 Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä oli vielä 10 prosenttia, mutta vuonna 2017 vain 5,7 prosenttia ja vuonna 2018 enää 5,2 prosenttia. Vuonna 2019 osuus nousi 5,6 prosenttiin ja vuonna 2020 se oli 5,3 prosenttia.

EU:n vuonna 2014 asettamat pakotteet vaikuttivat melko vähän Suomen viennin vähenemiseen. Venäjän vastapakotteiden vaikutus oli selvästi suurempi.

EU-maiden lisäksi Venäjän vastaisia kauppapakotteita ovat vuonna 2014 tukeneet Yhdysvallat, Japani, Kanada, Australia, Norja ja Islanti. Ukraina asetti sanktioita muun muassa venäläisille yrityksille ja henkilöille, jotka ovat olleet osallisina rakentamiseen ja muihin aktiviteetteihin Krimillä. Ukraina asetti myös kauppapakotteita ja erityisiä tullimaksuja tietyille tuotteille, joita venäläiset yritykset ovat valmistaneet. Myös Yhdysvallat on nyt ilmoittanut uusista Venäjän vastaisista pakotteista. Niitä suunnataan muun muassa Venäjän kehityspankkiin ja venäläiseliitin jäseniin.

Kiina on pysytellyt kansainvälisten pakotteiden ulkopuolella. Maa on investoinut paljon Venäjälle ja on todennäköisesti hyötynyt Venäjän vastaisista taloudellisista pakotteista. Toisaalta Kiina on tehnyt kauppoja myös mustalla listalla olevien venäläisten tahojen kanssa ja on sen takia joutunut Yhdysvaltojen sanktioiden piiriin. Etelä-Korea ei myöskään ole asettanut kauppapakotteita Venäjälle.

Mahdollisten uusien EU-sanktioiden seurauksena tiettyjen sektoreiden yritysten vientimahdollisuudet heikkenevät ja vientituloja jää saamatta. Emme kuitenkaan vielä tiedä mitkä sektorit nämä ovat.

Ne yritykset, jotka ovat myyneet eniten pakotteiden alaisia tuotteita Venäjälle tulevat luonnollisesti kärsimään eniten. Jää nähtäväksi, mihin maihin tämä osuu eniten. Korvaavien vientimarkkinoiden löytäminen voi kestää kauan. EU-maiden tytäryritykset, jotka toimivat EU:n rajojen ulkopuolella, eivät myöskään voi viedä sanktionalaisia tuotteita Venäjälle.

Yritysten toiminta EU-maissa voi myös häiriintyä pankkisektorin kautta, jos maksujen välityksessä tulee ongelmia. Omistussuhteet voivat lisäksi aiheuttaa ongelmia liiketoiminnalle EU-maissa, jos EU-maassa toimivan yrityksen venäläinen omistaja joutuu sanktioiden piiriin.

EU:n vuonna 2014 asettamat pakotteet ovat siinä mielessä olleet tehokkaat, että ne ovat pysäyttäneet tai ainakin hidastaneet Venäjän pohjoisten öljylähteiden kehittämistä vuosiksi eteenpäin.

Vaarana on, että Venäjä myös tällä kertaa asettaa vastapakotteita. Jos vielä arvioimme uusien kauppapakotteiden vaikutuksia eri maiden vientiin, voimme todeta, että vaikka joidenkin maiden vienti Venäjälle kokonaisuutena tarkasteltuna ei vähene paljoa, niin vaikutus johonkin tiettyyn toimialaan voi olla erittäin suuri. Pahimmassa tapauksessa pakotteet voivat iskeä rajusti yksittäiseen vientiyritykseenkin, kuten Valion ja Helsinki Shipyardin tapauksissa. Kauppapakotteiden vaikutusmekanismi on suoraviivainen, mutta rahoitusmarkkinoihin ja henkilöihin kohdistuvien sanktioiden vaikutusmekanismi voi olla hyvinkin monimutkainen ja ennalta arvaamaton.

 

Kolumnin kuviot löytyvät myös alta: