Mikä on ChatGPT:n tosiasiallinen merkitys ja sen käytännön sovellukset, kysyy Etlan johtava tutkija Timo Seppälä tuoreessa kolumnissaan.
Jos Internetistä on tulossa sosiaalinen media, pitäisikö meidän sitten poistaa kaikki muu kuin sosiaalinen media jonnekin muualle? Ehkä uuteen yrityksen Internetiin? Tarvitaanko siis teolliselle tiedonvälitykselle ja sisällölle tulevaisuudessa uusi ”TCP/IP protokolla”?
Sosiaalisen median ja erityisesti Twitterin käytön yhteydessä olemme usein päätyneet keskustelemaan automaattisesti luodusta puutteellisesta ja sisällöltään usein harhaanjohtavasta tiedosta, kuten esimerkiksi valeuutisista. Twitterin osalta keskustelua on käyty paljon lisäksi väärennetyistä tileistä.
Viimeisen kuukauden aikana sama keskustelu on myös laajentunut kattamaan suuria kielimalleja käyttäviä järjestelmiä. Onko meillä Galactica ja ChatGPT kaltaisten järjestelmien yleistyessä käsillä uusi sisällön ja vaikuttamisen levittämisen työkalu Internetin, kuten esimerkiksi sosiaalisen median toimijoille? Toisaalta esimerkiksi koodareille aikaisemmin julkaistu Copilothan on ollut suuri hämmästys kyvykkyydellään.
Viimeaikaisista suurten kielimallien sovelluksista erityisesti ChatGPT on kiinnittänyt monen huomion viime viikolla. ChatGPT hurmaa erinomaisuudellaan. Monet testaajat ovat vakuuttuneita ChatGPT:n kyvykkyydestä. Toiset testaajat ovat vähemmän vakuuttuneita. Toiset taas kritisoivat pintapuolisia tuloksia. Toistaiseksi ChatGPT on kuitenkin uuden teknologian esittelyä, tutkimuskokeilu.
Suurten kielimallien järjestelmäkäytön yleistyessä on hyvä kysyä, että syntyykö suurten kielimallien järjestelmäkäytöstä laajempaa hyötyä vai haittaa. Kapeissa käyttötapauksissa hyötyä syntyy, mutta laajempien käyttötapausten osalta tilanne on toistaiseksi vielä avoin. Asiasta ei ole vielä tarpeeksi tutkimustietoa. Koodareille Copilotin käytöstä on ollut merkittävää hyötyä, tosin senkin käyttöön liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä, kuten tekijänoikeuskiistat.
Teknologiapragmaatikkona voinen kysyä, että onko tämä kakku vain ”päältä kaunis, kuoresta kovin sileä, vaan on silkkaa sisässä, akanoita alla kuoren?” Onko keskeneräisten tutkimustulosten julkaisussa kyse teknologiayritysten isosta puhalluksesta?
On selvää, että ChatGPT nopeuttaa uuden tiedon haltuunottoa ja omaksumista aivan samalla tavalla, kuten verkkoselain ja hakukone viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Erona näillä kahdella haku- ja kirjoituskoneella on toistaiseksi se, että toinen ei aina kerro tiedon alkuperää, kun taas toinen sen kertoo. Toinen plagioi ja toinen ei.
Onko siis löytämäsi tieto ChatGPT:n kaltaisissa järjestelmissä oikeaa? Toisaalta, jos ChatGPT:n kaltaisten järjestelmien tieto on kerätty Internetistä, kuinka puolueellista se on? Toistaiseksi suurten kielimallien järjestelmäkehityksen osalta tulisikin edetä pienin askelin ja suhtautua niiden kehitykseen terveellä pragmaattisuudella.
Jos ei muuta, niin ChatGPT kaltaisten haamukirjoittajien käyttäminen kirjoitusten luomiseen on yleisesti katsottu epäeettiseksi.
Jos sallimme ChatGPT:n kaltaisten järjestelmien julkaisemisen avoimesti Internetissä, meidän tulee kiinnittää erityistä huomioita, mikä on oikeaa ja mikä väärää tietoa. Onko koko Internetistä tulossa vastaavanlainen tiedon kaatopaikka kuten sosiaalinen media on ollut pitkään?
Ehkä Elon Musk onkin oikeassa. Ehkä meidän tulisikin siirtyä vahvemman tunnistamisen ja maksullisten järjestelmien laajempaan käyttöön, jotta Internetin tiedon luotettavuus palautuu tasolle, että sitä kannattaa hyödyntää johonkin muuhunkin kuin sen alkuperäiseen tarkoitukseen. Aluksi Internet olikin vain tyhmä tiedonsiirron putki.
Laajemmin ajateltuna yhteiskunnan tulee varautua väärän tiedon avulla toteutettaviin vaikuttamisen yrityksiin. Miten yhteiskunta vastaa tähän haasteeseen? Ja siirtyykö tiedon valta yhä enemmän Digijäteille?
Tätä kolumnia ei ole ollut kirjoittamassa ChatGPT vaan tunnistettu henkilö.
