ICT-toimialan hiilijalanjäljestä toimitusketjujen hiilijalanjälkeen

Toimialojen ympäristöhyödyistä ja -haitoista on Suomessa käyty laajaakin keskustelua. Toisaalta keskitytään yksinomaan yrityksen tai toimialan kasvihuonepäästöihin, mikä voi johtaa harhaanjohtaviin johtopäätöksiin, kirjoittaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä kolumnissaan. Kolumni on julkaistu alunperin Fingrid-lehdessä.

Tutkimukset Kiinasta ja Suomesta osoittavat toimialan ympäristövaikutukset moninkertaisiksi, kun hiili-intensiivisten materiaalien, komponenttien ja välituotepanosten käyttö huomioidaan osana yrityksen ja toimialan hiilijalanjälkilaskentaa.

Eri toimialojen kasvihuonekaasupäästöjen hallinnassa tulisikin kiinnittää huomiota toimitusketjuihin, mutta myös lopputuotteiden ja palveluiden käytönaikaiseen, kokonaisvaltaiseen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja optimointiin.

ICT-sektorilla raaka-aineista, laitteistojen ja palveluiden tuotannosta ja niiden elinkaaren aikaisesta käytöstä aiheutuu negatiivisia ympäristövaikutuksia. Toisaalta sektori auttaa ennustamaan ja optimoimaan eri toimialojen työn tehokkuutta, laitteiden energiankulutusta sekä päästöjä monilla eri teknologioilla ja sovelluksilla. Ovatko hyödyt haittoja suuremmat?

ICT-sektorin haitat ja hyödyt muodostuvat hankinnoista, omasta hiilijalanjäljestä ja käytönaikaisista vaikutuksista talouden muihin sektoreihin.

Toisaalta mittaamiseen liittyy ongelmia, kuten saatavilla olevan datan luotettavuus ja ajantasaisuus, toimialan määrittely sekä toimitusketjujen hiilijalanjäljen ja tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisen käytön huomioiminen. Nämä voivat johtaa ICT-sektorin hiilijalanjäljen aliarvioimiseen. Erityisiä vaikeuksia tuottaa tuotosten toimialakohtainen käytön kulutuksen arviointi.

Vuonna 2020 ja 2022 ETLAssa tekemiemme tutkimusten mukaan ICT-sektorin kokonaishankinnoista ulkomaisten panosten osuus on yli 60 prosenttia. Hankinnat tulevat toimialoilta, joiden kasvihuonepäästöt ovat 77-kertaiset verrattuna ICT-sektorin vuoden 2018 omiin kasvihuonekaasupäästöihin. Suomen ICT-sektorin hankinnat ovat pääsääntöisesti lähtöisin Aasiasta – lähinnä Kiinasta – Yhdysvalloista ja joistakin Euroopan maista.

Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti (tonnia/€, eli hiili-intensiteetti) on mittari, jota on suositeltu hyödynnettävän yritysten omien kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa, käytettäväksi arvioidessa toimittajien kasvihuonekaasupäästöjä ja yritysten sekä toimialojen väliseen vertailuun maailmanlaajuisesti. On myös tärkeää ymmärtää eri maiden energiatuotantomenetelmiä, koska ne mahdollistavat tarkemmat kasvihuonekaasupäästölaskelmat.

 

Kolumnin lähde: 

Timo Seppälä (2022), ICT­ toimialan hiilijalanjäljestä toimitusketjujen hiilijalanjälkeen; Fingrid – Kantaverkkoyhtiön lehti, nro. 3, s. 25 

Timo Seppälä (2022), From the carbon footprint of the ICT sector to the carbonfootprint of supply chains; Fingrid – TRANSMISSION SYSTEM OPERATOR’S MAGAZINE, No. 3, s. 25