Tutkimukset-pääsivu
Hankkeessa tutkitaan suomalaisten yritysten ympäristötuotteiden ja -palveluiden tarjoamaa. Lisäksi kartoitetaan kaupanesteitä, joilla voi olla vaikutusta suomalaisten tuotteiden ja ratkaisujen markkinamenestykselle vientimaissa. Hankkeessa myös arvioidaan, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä uudistuvien tuotteiden luokitteluihin ja niiden kategorioihin voi liittyä. Politiikkavalmistelun ja investointien
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää paremmin päästöintensiteetin (kasvihuonekaasupäästöt/arvonlisäys) kehitystä eri toimialoilla, tarkastella Suomen hiilikilpailukykyä eurooppalaisessa kontekstissa sekä hyödyntää hankkeessa kerättyä informaatiota tarkempien ennusteiden laatimisessa. Erityisesti hankkeessa kiinnitetään huomiota päästöintensiteetin kehityksen tarkempaan arvioimiseen. Kansainvälinen vertailu antaa siihen tärkeää perspektiiviä ja
Datan hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia arvonluontiin- ja tuottavuuskasvuun yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Uusia dataperusteisia yrityksiä ja tuotteita, (liike)toimintamalleja, arvoketjuja ja julkisia palveluita syntyy, mutta niiden kontribuutiosta sektori- ja koko talouden tasolla tiedetään varsin vähän. Lisäksi datan ja datatalouden arvon määrittäminen on
Suomessa toisen asteen opiskelijoiden on mahdollista suorittaa sekä yleissivistävä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto. Ne voidaan suorittaa joko peräkkäin tai rinnakkain yhdistelmätutkintona. Yhdistelmätutkinnon suorittamisen vaikutukset opiskelijoiden koulutus- ja työmarkkinatulemiin sekä julkiseen talouteen ovat kuitenkin epäselvät. Yksilötason vaikutukset voivat riippua myös
Kestävä kehitys ja hiilineutraali yhteiskunta rakentuvat kiertotalouden uusien tuotteiden ja ratkaisujen varaan. Lisäksi kiertotalouden ratkaisujen odotetaan luovan myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kiertotalouteen nojaavien markkinoiden syntyminen edellyttää kuitenkin ennakoitavia ja pitkäjänteisiä ohjauskeinoja, jotka mahdollistavat yritysten panostukset kiertotalouden investointeihin ja
Samaan aikaan kun palvelualojen merkitys kehittyneissä talouksissa on kasvanut, palveluyritykset ja palvelutoiminnot ovat enenevässä määrin tulleet alttiiksi kansainväliselle kilpailulle. Vaikka edelleen osa palvelutoiminnoista edellyttää paikallista läsnäoloa, osa palveluista voidaan tuottaa eri paikassa kuin ne kulutetaan. Keskeisenä mahdollistajana on ollut
Tutkimushanke kartoittaa yrityksille suunnattujen koronapandemian seurauksena myönnettyjen yritystukien onnistumista suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutuksia kansantalouteen, pitkän aikavälin tuottavuuteen, markkinoihin ja kilpailuun. Hanke tarkastelee eri tukiohjelmien vaikuttavuutta sekä rahoitusinstrumenttien että avustusmuotoisten tukien osalta. Rahoitusmuotoisten tukien osalta tutkimus
Tutkimushankkeen tavoitteena on analysoida erilaisten yritysten ja alojen resilienssiä eli kriisinkestävyyttä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä yritysten toipumiskykyä kriisistä. Lisäksi tarkastellaan, millä keinoin yritykset ovat viime aikoina pyrkineet parantamaan erityisesti arvoketjujensa toimintavarmuutta. Hankkeessa saaduilla tuloksilla tulee olemaan erityinen merkitys nimenomaan
Euroopassa työsuhteiden ehdoista sopimisen suunta on ollut keskitetyistä järjestelmistä kohti hajautuneempia neuvottelujärjestelmiä, jolla tarkoitetaan neuvotteluiden siirtymistä lähemmäksi yritystasolla tapahtuvaa yrityskohtaista sopimista. Suomen neuvottelujärjestelmä on kuitenkin pysynyt huomattavan vakaana verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Metsäteollisuuden siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä
Tämä tutkimushanke tutkii Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien ja yritysten näkökulmista. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää vankkaa talouskasvua, joka vaatii t&k-panostusten kasvattamista sekä osaavan työvoiman ja yritysten houkuttelemista Suomeen. Hallituksen 4 prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen edellyttää, että Suomi näyttäytyy houkuttelevana sijaintina sekä yritysten
Suomen talous on kasvanut hitaasti 2000-luvun lopun finanssikriisin jälkeen. Yritysten liiketoimintaympäristö ja innovaatiotoiminta ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuvien uusien kestävyystavoitteiden ja ammattitaitoisista työntekijöistä käytävän kilpailun kiristymisen myötä. Uusia talouskasvun lähteitä on ilmaantunut, mutta ymmärrys on
Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa monipuolista ja yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa kehysjärjestelmästä. Hankkeessa laaditaan näkemys siitä, millaisia kehitystarpeita Suomen kehysjärjestelmässä voidaan nähdä ja millaisin konkreettisin toimin näihin voitaisiin vastata. Suomen julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa ohjaavat hallitusten vapaaehtoisesti käyttöönottama valtion budjettitaloutta
