Tutkimukset-pääsivu
Koronakriisi on paljastanut haavoittuvuuksia, joita ei aiemmin ole tunnistettu tai ainakaan niihin ei ole reagoitu. Yksi näistä koskee riippuvuutta äärimmilleen viritetyistä globaaleista arvoketjuista. Suomessakin on suljettu tilapäisesti tehtaita, koska joitain komponetteja ei ole saatu ostettua maailmalta. Koronakriisin aikana yritykset
Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ulkomaisilla institutionaalisilla sijoittajilla on havaittu olevan positiivinen vaikutus yritysten innovaatioihin. Suomalaisella aineistolla on havaittu, että yritysten patentointi on positiivisesti yhteydessä ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi joutumisen kanssa. Suomessa toimivien ulkomaisten tytäryritysten tuottavuuden tason on todettu olevan korkeampi kuin ei-monikansallisissa
Elektronisten laitteiden valmistus ja digitaalisten sovellusten palveluinfrastruktuurit sijaitsevat pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Ajan saatossa on muodostunut käsitys esimerkiksi siitä, miten elektronisten laitteiden valmistuksen arvo jakautuu globaalisti eri toimitusketjuissa. Toisaalta on kuitenkin vähän tietoa, minkälaista ja kuinka paljon energian- ja
Uusimmat tilastot Suomen ja muiden EU-maiden sekä eksplisiittisestä että piilotetusta valtionvelasta antavat aihetta suhtautua vakavasti korkean julkisen velan tasoon. Aihe on erityisen relevantti tänä päivänä Suomessa, koska EU:n verosääntöjä tarkistetaan pian ja Suomen on otettava virallinen kanta julkisen velkasuhteen
Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa huolellinen kuvaus perheen huoltajan kuoleman aiheuttamasta tulojen menetyksestä, sosiaaliturvan antamasta suojasta tulojen menetystä vastaan ja näiden erotuksena syntyvästä henkivakuutustarpeesta. Tarpeen mittaamisessa otetaan huomioon lisäksi perheen nettovarallisuus ja arvioitu menojen väheneminen puolison kuoleman vuoksi. Tuloksia
Tuottavuuskasvu Suomessa on pysynyt matalana yli vuosikymmenen. Sen takana olevat syyt ovat kuitenkin edelleen hämärän peitossa. Yritysten perustamista ja poistumista markkinoilta pidetään yleensä tärkeinä tuottavuuden kasvun lähteinä. Näiden hyvin tutkittujen lähteiden lisäksi uudistuminen tapahtuu myös yritysten sisällä. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään laaja-alaisesti, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa harjoitetun tuotannon vientimenestykseen. Hankkeessa hyödynnetään yhdistettyä yritys- ja hyödykeaineistoa sekä Suomesta että Ruotsista. Ruotsi on mielenkiintoinen vertailukohde, koska Suomi kilpailee osittain samoilla hyödykkeillä ja toimialoilla kuin Ruotsi ja etenkin EU-jäsenyyden
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen eri näkökulmista. Hanke kokoaa tietoa globaaleista ja paikallisista ilmastoriskeistä ja täsmentää niiden vaikutuksia Suomeen ja sen kansantalouden sektoreihin. Ilmastopolitiikan riskejä julkiseen talouteen kartoitetaan alueellisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda kehikko, jolla ilmastopolitiikan
Työn ja pääoman tehokas allokaatio, eli resurssien kohdentuminen, on ollut taloustieteen keskeisimpiä kysymyksiä jo Adam Smithin Kansojen varallisuus -teoksesta lähtien. Viime vuosina tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. aikaisempaa kattavampien toimipaikkatason rekisteriaineistojen ja kehittyneempien
Hankkeen tavoitteena on arvioida Team Finland -toiminnan vaikuttavuutta, erityisesti vuodesta 2018 tehtyjen uudistusten tuloksellisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mikä on Team Finland -verkostomallin ja Team Finland -ydintoimijoiden yhteisen asiakkuustyön lisäarvo kansainvälistyville kasvuyrityksille. Tietoa hyödynnetään verkoston ja sen tarjoamien palveluiden
Hankkeessa selvitetään taloustieteellisen kirjallisuuden valossa työmarkkinajärjestelmän ja työllisyyden välistä yhteyttä. Hankkeessa kuvataan myös miten neuvottelujärjestelmät ovat hajautuneet Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Hanke vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tiedetään neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja työllisyyden välisestä yhteydestä? Miten neuvottelujärjestelmä vaikuttaa tuottavuuteen? Miten neuvottelujärjestelmä
Suomessa taloutta uudistavat investoinnit ja koko talouden t&k-panostukset suhteessa BKT:hen kääntyivät lasku-uralle jo 2010-luvulla, minkä seurauksena työn tuottavuus alkoi laskea. Koronapandemian aiheuttama markkinaepävarmuus on lisännyt tutkimus- ja kehitysinvestointien riskisyyttä ja vähentänyt entisestään yritysten halukkuutta investoida t&k-toimintaan. Kasvua edistämään tarvitaan