Tutkimukset-pääsivu
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen eri näkökulmista. Hanke kokoaa tietoa globaaleista ja paikallisista ilmastoriskeistä ja täsmentää niiden vaikutuksia Suomeen ja sen kansantalouden sektoreihin. Ilmastopolitiikan riskejä julkiseen talouteen kartoitetaan alueellisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda kehikko, jolla ilmastopolitiikan
Työn ja pääoman tehokas allokaatio, eli resurssien kohdentuminen, on ollut taloustieteen keskeisimpiä kysymyksiä jo Adam Smithin Kansojen varallisuus -teoksesta lähtien. Viime vuosina tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. aikaisempaa kattavampien toimipaikkatason rekisteriaineistojen ja kehittyneempien
Hankkeen tavoitteena on arvioida Team Finland -toiminnan vaikuttavuutta, erityisesti vuodesta 2018 tehtyjen uudistusten tuloksellisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mikä on Team Finland -verkostomallin ja Team Finland -ydintoimijoiden yhteisen asiakkuustyön lisäarvo kansainvälistyville kasvuyrityksille. Tietoa hyödynnetään verkoston ja sen tarjoamien palveluiden
Hankkeessa selvitetään taloustieteellisen kirjallisuuden valossa työmarkkinajärjestelmän ja työllisyyden välistä yhteyttä. Hankkeessa kuvataan myös miten neuvottelujärjestelmät ovat hajautuneet Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Hanke vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tiedetään neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja työllisyyden välisestä yhteydestä? Miten neuvottelujärjestelmä vaikuttaa tuottavuuteen? Miten neuvottelujärjestelmä
Suomessa taloutta uudistavat investoinnit ja koko talouden t&k-panostukset suhteessa BKT:hen kääntyivät lasku-uralle jo 2010-luvulla, minkä seurauksena työn tuottavuus alkoi laskea. Koronapandemian aiheuttama markkinaepävarmuus on lisännyt tutkimus- ja kehitysinvestointien riskisyyttä ja vähentänyt entisestään yritysten halukkuutta investoida t&k-toimintaan. Kasvua edistämään tarvitaan
Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää Kiinan ja Yhdysvaltojen väliseen suurvaltakilpailuun liittyviä geoekonomisia uhkia ja mahdollisuuksia Euroopan Unionille ja eritoten Suomelle, sekä arvioida tähän liittyviä toimintavaihtoehtoja. Kilpailu teknologian strategisesta hallinnasta on kuumimmillaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös
Innovaatioekosysteemeillä tunnistetaan olevan yhä tärkeämpi merkitys kansallisen, alueellisen ja EU-tason innovaatio- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanossa. Ekosysteemien vaikutusten arviointi on kuitenkin mutkikasta ja erityyppisten ekosysteemien merkityksen ja vaikutusten arviointi sekä mittaaminen on kansainvälisestikin kehittymätöntä. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää TKI-toimintaa edistävien
Etla käynnisti vuoden 2017 lopulla monivuotisen kansainvälisen kaupan ja sijoitusten tutkimuksen. Tutkimustarvetta ovat lisänneet yhtäältä itse kaupassa tapahtuneet muutokset ja toisaalta sen sopimusperustaan liittyvät toimet ja poliittiset paineet. Tutkimusteemoja on useita: mm. globalisaation vaikutukset yritysten vientiin, ulkoisten kauppashokkien vaikutukset
Kansainvälisen kaupan toimivuus on tärkeää erityisesti Suomen kaltaisille pienille avotalouksille. Kansainvälisen kaupan muutokset voivat heiluttaa Suomen taloutta ja viennin rakenteemme takia heilahdukset voivat olla monia muita maita suurempia. Koronakriisi on myös tuonut esiin sen, miten riippuvainen Suomikin on globaaleista
Viimeisimmistä OECD:n PISA ja PIAAC raporteista käy ilmi, että monilla nuorilla ei ole riittävää talousosaamista ja tällä on yleensä negatiivisia vaikutuksia nuorten tulevaisuuteen. Talousosaamisen avulla nuori pystyy tekemään järkeviä taloudellisia ratkaisuja yksilön elinkaaren eri vaiheisiin kuuluvissa tärkeissä päätöstilanteissa, kuten
Hankkeessa laajennetaan ura- ja palkkadynamiikkaa koskevaa tutkimusta huomioimalla myös henkilöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä. Tämä on yksi merkittäviä avoimia kysymyksiä henkilöstön taloustieteen piirissä. Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkimme yritysten sisäisen urakehityksen ja yritysten välisen liikkuvuuden välistä yhteyttä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.
Maailmaa ja nykyistä talouskasvun paradigmaa koettelevat poikkeuksellinen yhdistelmä erilaisia terveys-, ympäristö- ja talouskriisejä. COVID-19 pandemia, kiihtyvä ilmastonmuutos ja pitkäaikainen talouden pysähtyminen muokkaavat uudelleen yhteiskunnallisia maisemia eikä Suomi ole tästä poikkeus. Jotta talouskasvu saataisiin kestävälle kasvu-uralle, edellyttää se innovatiivisuuden elvyttämistä
