Tutkimukset-pääsivu
Suomessa yksityinen varautuminen hoivamenoriskien varalta on heikosti suunniteltua ja toteutettua. Syynä tähän ovat ennen kaikkea julkisen vallan toimet ja epäselvyys siitä, olisiko vapaaehtoisesti otettavilla, pitkäaikaista sitoutumista edellyttävillä hoivavakuutustuotteilla riittävästi kysyntää. Varautuminen hoivamenoriskien varalta tulee läheisesti eteen väestön ikääntyessä ja
Hankkeessa tehdään kattava vaikutustutkimus siitä, kuinka Business Finland on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa innovaatioihin, yritystukirahoitukseen ja globaaliin verkkopalveluun liittyen. Hankkeen pääkysymyksiä ovat, kuinka Business Finlandin toiminnalla on onnistuttu parantamaan suomalaisten yritysten globaalia kasvua, mikä on vientiä edistävien palveluiden merkitys globaalissa
Hankkeen tavoitteena on avata ja selittää niitä kysymyksiä, joita maanpuolustuksen kustannusten arvioimiseen liittyy. Tutkimuksessa tarkastellaan maanpuolustuksen arvioimista käsittelevää aikaisempaa taloustieteellistä tutkimusta sekä selitetään ja havainnollistetaan yksinkertaistettujen esimerkkilaskelmien avulla vaikutusmekanismeja, jotka aiemman kirjallisuuden perusteella vaikuttavat maanpuolustuksen kustannuksiin. Vaihtoehtoisten oletusten avulla
Yritysten ja yrittäjien tuloa markkinoille säännellään suorasti tai epäsuorasti useilla toimialoilla. Markkinoille tuloa koskeva sääntely voi aiheuttaa yrittäjälle niin korkeat kustannukset, ettei markkinoille tulo ole kannattavaa (Djankov et al. 2002 ja Ryan 2012). Joillakin toimialoilla viranomainen voi merkittävästi hidastaa
Tarkoituksena on tuottaa asiantuntijalausunto, jossa arvioidaan, ”AI White paper” -dokumentin pohjalta Euroopan Unionin tekoälypolitiikan ja -sääntelyn vaikutuksia suomalaisten yritysten kilpailukyvylle ja kestävälle kasvulle. Asiantuntijalausunto laaditaan 19.2.2020 julkaistun komission AI White Paper -dokumentin pohjalta. Se sisältää analyysin/tutkijan näkemyksen alan asiantuntijana
Rakentaminen vaikuttaa monin tavoin kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Huolimatta rakennusalan merkityksellisyydestä, tietämys alan yritys- ja markkinatilanteesta on vajavaista, eikä alan kustannus- ja kasvukilpailukykyä tiedetä. Tutkimushanke antaa ajantasaisen kuvauksen alan tilanteesta ja kehityskaaresta suosituksineen poliittisen päätöksenteon tueksi sekä rakennusalan eri toimijoiden
Englanninkielinen Digital disruption of Industry -hanke (lyhenne: DDI; http://ddi.aalto.fi/fi/) tutkii digitalisaation vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan teollisuuden kautta. Teollisuus on kehittynyt nopeasti digitalisaation vaikutuksesta. Sen teknologiat sensoreista pilvilaskentaan ja mallintamiseen ovat synnyttämässä uusia mahdollisuuksia merkittävän lisäarvon tuottamiseen älykkäiden ja verkottuneiden tuotteiden
Hankkeessa tutkitaan bisnesenkelitoiminnan kansantaloudellista merkitystä ja tuotetaan uutta tietoa Business Finlandin ja enkelisijoittajien välisestä suhteesta. Hankkeessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mikä on bisnesenkeleiden rooli suomalaisessa rahoituskentässä? Mikä on Business Finlandin ja bisnesenkeleiden keskinäinen suhde? Mikä on bisnesenkelirahoituksen ja Business Finlandin
Hankkeessa selvitetään Tekesin T&K-rahoituksen vaikuttavuutta vastaamalla viiteen keskeiseen tutkimuskysymykseen: Ovatko tukea saaneet yritykset lisänneet t&k-panoksiaan tuen seurauksena – ja missä määrin? (panosadditionaliteetti) Ovatko yritykset tuottaneet saamansa tuen seurauksena enemmän innovaatioita – ja missä määrin? Parantavatko yritykset taloudellista suoriutumistaan julkisen
TRIGGER-hankkeen tavoitteena on luoda EU-instituutioille osaamista ja työkaluja globaalien haasteiden hallintaan kansainvälisen yhteistyön ja ohjausjärjestelmän kautta. Hankkeen yhtenä osana tarkastellaan uusien mullistavien teknologioiden mahdollisuuksia ja haasteita kansainvälisen ohjauksen näkökulmasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on mukana tässä hankeosiossa kartoittamassa tekoälyn sekä lohkoketjuteknologian
Hankkeessa luodaan rakenteellisen kilpailukyvyn kehikko ja mittaristo, jota pystytään hyödyntämään Suomen kasvuedellytysten seurannassa. Kehikkona käytetään niin sa-nottua kilpailukykypyramidia. Tämä pyramidi purkaa kilpailukyvyn sen eri osatekijöihin. Nyt toteutettavassa hankkeessa määritellään näille osatekijöille kvantitatiiviset mittarit ja niiden laskentatavat. Mittarit tulevat pääosin
Euroopan unioni (EU) on 2010-luvulla yhä voimakkaammin ottanut käyttöön pakotteet poliittisena työkaluna, joita on suunnattu myös naapurisuurvaltaa ja keskeistä kauppakumppania Venäjää vastaan. Globaalin kilpailun kiristyessä sekä geopolitiikan ja -ekonomian korostuessa maailmanpolitiikassa, EU:n pakotepolitiikan mahdollisuuksia raamittaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
