Tuore tutkimus: Yrityskohtainen sopiminen ja hajautunut neuvottelujärjestelmä johtavat korkeampiin palkankorotuksiin

Etlan tänään julkistaman muistion mukaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja yrityskohtaiset erät ovat johtaneet suurempiin palkankorotuksiin kuin puhtaasti keskitetty sopiminen. Muistio perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan tuoreeseen tutkimukseen. Tutkimustulosten mukaan palkankorotukset ovat olleet Suomessa suurempia silloin, kun sopimuksessa on ollut mukana yrityskohtainen erä. Hajautuminen on siis nostanut ansioita, mutta vaikutus palkkahajontaan jää epäselväksi.

Työehdoista sopiminen on siirtynyt Euroopassa viime vuosikymmeninä yhä enemmän kohti yritystasoa. Eurooppalaiset tutkimukset ovat jo osoittaneet, että hajautunut sopimusjärjestelmä johtaa korkeampiin ansioihin ja usein, mutta ei aina, suurempaan palkkahajontaan. Hajautuneessa neuvottelujärjestelmässä palkankorotukset ovat siis nousseet korkeammiksi kuin keskitetyssä järjestelmässä. Tällaisia tuloksia on löydetty esimerkiksi Espanjasta, Saksasta, Tanskasta, Belgiasta ja Portugalista.

Suomessa on perinteisesti ollut hyvin keskitetty neuvottelujärjestelmä tupoineen, eikä Suomi ole seurannut hajautumisen trendiä Euroopassa. Neuvottelujärjestelmän hajautumisen esimerkkinä voidaan Suomessa pitää yrityskohtaisia eriä, jotka yleistyivät 2000-luvun liittokierrosten aikana. Tänään julkistettujen tutkimustulosten (ETLA Muistio 92) mukaan yrityskohtaiset erät ovat meilläkin johtaneet korkeampiin palkankorotuksiin. Yrityskohtaisiin eriin on meillä liittynyt myös ns. perälauta, joka määrittelee, mitä tapahtuu, jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopuun.

Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa “Heterogeneous Impacts of Decentralization of Collective Bargaining” (Etla Working Papers 83) Etla on selvittänyt, miten yrityskohtaiset erät ovat vaikuttaneet Suomessa palkankorotusten tasoon ja niiden hajontaan. Nyt julkistettujen tulosten mukaan toimihenkilöillä palkankorotukset ovat olleet 1,6 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja kun kannustin sopimiseen on ollut suurempi eli perälauta on ollut pienempi kuin yrityskohtainen erä. Silloin kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 0,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.

Työntekijöillä palkankorotukset ovat olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja perälauta on pienempi kuin yrityskohtainen erä. Kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 1,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.

– Tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien eurooppalaisten tulosten kanssa. Palkankorotukset ovat siis suurempia neuvotteluiden ollessa lähempänä yritystasoa. Tähän tulokseen päätyvät kaikki aihetta koskevat tutkimukset, toteaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.

Yrityskohtaiset erät ovat siis Suomessa kasvattaneet palkankorotusten hajontaa toimihenkilöillä, kun taas työntekijöillä ne ovat vähentäneet sitä. Ero johtuu tutkijoiden mukaan todennäköisesti toimihenkilöiden ja työntekijöiden erilaisesta suhtautumisesta palkkahajontaan ja paikalliseen sopimiseen.

 

Kauhanen, Antti – Maczulskij, Terhi – Riukula, Krista: Isommat palkankorotukset paikallisesti sopien? Sopimusjärjestelmän hajautumisen vaikutukset palkkojen tasoon ja niiden hajontaan (ETLA Muistio 92).

Muistio perustuu raporttiin: Kauhanen, A., Maczulskij, T. ja Riukula, K., Heterogeneous Impacts of Decentralization of Collective Bargaining, Etla Working Papers No. 83. Muistio on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta ”Työehtosopimusten vaikutukset henkilöiden palkankorotuksiin ja työkykyyn” (no. 190161).