Tutkimukset-pääsivu
Tässä hankkeessa keskitytään innovaatiovetoisen talouskasvun uusiin lähteisiin, painottuen kestävään kehitykseen ja kansainvälisen kaupan mekanismeihin. Hanke tarjoaa tutkimusperusteista tietoa siitä, miten sääntely ja politiikatoimet voivat edistää tällaista kasvua Suomessa. Tutkimus lisää ymmärrystä innovaatiovetoisen talouskasvun uusista lähteistä sekä siitä, miten uusien
Viime vuosina globaali toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja jännitteet eri alueiden välillä ovat kasvaneet. Tässä tutkimushankkeessa vastataan kysymykseen, mitä tämä tarkoittaa Suomen harjoittaman elinkeino- ja yhteiskunta- politiikan kannalta. Hankkeen tavoitteena on hyödyttää päätöksentekijöitä ratkaisuissa, joihin liittyy globaalin toimintaympäristön muutos
Tässä tutkimushankkeessa selvitetään sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia tarkastelujaksolla 2019–2021, ja työkyvyn tuen toimenpiteiden yhteyksiä sairauspoissaolojen ja niiden kustannusten kehittymiseen. Työpakettiin kuuluu kaksi eri osaa, joita tarkastellaan kirjallisuuden ja aineistoanalyysin kautta. Työpaketti 1: Kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään sairauspoissaolojen kustannuksia, niiden kohdentumista
Määrällisesti riittävän ja laadullisesti oikeanlaisen rahoituksen saatavuus on välttämätön ehto sille, että tuottavuuskehityksen edellyttämiä aineellisia ja aineettomia investointeja voidaan tehdä. Toisaalta tuottavuus- ja kannattavuuskehitys vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevia sijoituskohteita yritykset ovat ulkoisen rahoituksen tarjoajien näkökulmasta. Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan yritysten
Pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa kaikissa Suomen kunnissa. Tämä on herättänyt huolta, sillä opetuksen laadulla tiedetään olevan kauaskantoiset vaikutukset, ja varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys on olennainen osa varhaiskasvatuksen laatua. Tässä tutkimushankkeessa selvitetään tekijöitä, jotka auttavat mahdollisen ratkaisun löytämisessä varhaiskasvatuksen tilanteeseen.
Hanke tuo uutta tietoa koulutusinstituutioiden kyvystä tukea osallistavan kasvun tavoitetta työn murroksen edetessä. Hanke keskittyy kahteen erilliseen teemaan koulutuksen roolista tulevaisuuden yhteiskunnan muokkaajana: kuinka erilaiset koulutusmuodot ja -alat pystyvät tarjoamaan taitoja, jotka vastaavat työmarkkinoiden muuttuvia vaatimuksia ja mikä on
Yksityinen palvelusektori on keskeinen tekijä Suomen taloudessa, sillä ala edistää merkittävästi sekä talouskasvua että työllisyyttä. Tällä hetkellä toimiala on merkittävässä murroksessa ja siihen vaikuttavat yrityssektorin ajankohtaiset muutosvoimat, joista yksi on nopeasti etenevä digitalisaatio. Muutokset muokkaavat alaa ja tarjoavat uusia
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien yleisessä hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärrys aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Tämä tutkimushanke täydentää tietämystä aineettomien tuotannontekijöiden synnystä, kertymisestä,
Etla ja Labore arvioivat kaksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan rahoittamaa kokeilua jatkuvan oppimisen edistämisestä. Kokeilujen tavoitteena on selvittää, miten koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen voitaisiin lisätä ja miten koulutukseen osallistuminen vaikuttaa työllisyyteen ja tuloihin. Ensimmäinen kokeilu
Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamiin hyvinvointivaltion kestävyysongelmiin liittyviä syitä, seurauksia ja ratkaisuja. Hankkeessa keskitytään yksilön elämänkaaren eri vaiheisiin, eli perheenmuodostukseen, työelämään sekä terveyteen ja hoivan tarpeeseen elämän loppupuolella. Lisäksi tarkastellaan, miten väestömuutokset vaikuttavat makrotalouteen ja julkiseen
Hankkeessa tarkastellaan perintö- ja lahjaveron aiheuttamia käyttäytymisvaikutuksia taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella. Lisäksi raportissa tehdään katsaus muiden maiden perintö- ja lahjaverokäytäntöihin, sekä Ruotsin ja Norjan perintö- ja lahjaveron poistamisiin johtaneisiin syihin.
Tässä hankkeessa analysoidaan elintarvikealaa ja sen toimintaympäristöä, sekä elintarvikealalla tehtävän työn tulevaisuutta. Hankkeen tavoitteena on luoda käsitys siitä, millainen on Suomen elintarvikealan nykytila ja viimeaikainen kehitys. Lisäksi tarkastellaan, kuinka Suomen elintarvikeala vertautuu kilpailijamaihin sekä tuotetaan näkemys elintarvikealan tulevasta kehityksestä.