Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna reilun prosentin. Laskukausi on siis jäämässä lieväksi, mutta samalla tavoin lieväksi jää myös sitä seuraava nousukausikin. Etlan laajan talousennusteen lukuja käytiin läpi ensin julkistuswebinaarissa ja sen jälkeen lounasseminaarissa Kämpissä, jossa erityisteemana oli Venäjän kauppa.
Vuoden ensimmäinen Etlan talousennuste, kevään 2023 Suhdanne, julkaistiin tiistaina 21. maaliskuuta. Lukuja ja arvioita esiteltiin yleisölle aamun Teams-webinaarissa, joka käynnistyi Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun katsauksella vaalienjälkeisen talouspolitiikan linjaan. Tämän jälkeen ennustepäällikkö Päivi Puonti kävi läpi tuoreen ennusteen.
Läsnä tilaisuudessa oli myös koko ennustetiimi eli tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila ja Sakari Lähdemäki. Tilaisuuden “Etlan etästudiolta” eli kokoushuoneesta veti viestintäjohtaja Tytti Sulander.
Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia palveluviennin siivittämänä, vaikka tavaravienti supistuukin. Ensi vuodelle Etla ennustaa viennille 5,5 prosentin kasvua, vaikkakin suureksi paisuneiden varastojen purkaminen heikentää kasvua.
Huonon talouskehityksen työllisyysvaikutukset jäävät maltillisiksi, mutta inflaatio on odotettua sitkeämpää sorttia eikä korkopolitiikan vaikutus näy vielä. Kuluttajahintojen nousun Etla ennustaa olevan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuodelle inflaation ennustetaan laskevan 2,2 prosenttiin.
Etlan ennusteessa on nyt ensimmäistä kertaa mukana myös rahapolitiikan erityisteema eli laajalla NiGEM-mallilla laskettu arvio EKP:n ohjauskoron 0,5 prosenttiyksikön noston vaikutuksista paitsi inflaatioon, myös kulutukseen, investointeihin ja bkt:hen. Sakari Lähdemäen laatiman arvon mukaan rahapolitiikka toimii.
Hotelli Kämpin Peilisalissa järjestetyssä lounnasseminaarissa ennusteen lukuja ja arvioita käytiin iltapäivällä läpi asiantuntijayleisön kanssa. Paneelikeskustelun erityisteemana oli tällä kertaa Venäjän kaupan päättyminen, ja mitä vaikutuksia sillä on Suomelle.
Panelisteina keskustelivat elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), vanhempi ekonomisti Heli Simola Suomen Pankista, johtaja Petri Vuorio EK:sta sekä tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta. Paneelia moderoi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Heli Simola korosti, että muutos Suomen kaupassa Venäjän hyökkäyssodan ja pakotteiden johdosta on ollut dramaattinen, joskaan ei kuitenkaan niin dramaattinen kuin äkkiä voisi kuvitella.
– Viimeksi Venäjän osuus Suomen viennistä on ollut näin pieni 1930-luvulla. Suuntaus on kuitenkin ollut jo pitkään laskeva eli Venäjän merkitys viennissämme on vähentynyt pitkään. Emme ole samassa tilanteessa kuin esimerkiksi 1990-luvulla , Simola muistutti.
Neuvostoliiton hajoaminen 1991 romahdutti idänkaupan. Suomen Pankin Simola totesi myös, että suomalaisyritykset ovat poistuneet Venäjän markkinoilta selkeästi aktiivisemmin kuin moni keskieurooppalainen yritys. Samaa korosti EK:n Petri Vuorio.
– Maailman mittakaavassa suomalaisyritykset ovat reagoineet ehkä kaikkein voimakkaimmin. Yli 90 prosenttia yrityksistä on jo poistunut Venäjältä, vaikka Venäjä on kaikin tavoin pyrkinyt vaikeuttamaan markkinoilta poistumista, Vuorio kertoi.
Etlan Jyrki Ali-Yrkkö korosti kuitenkin, ettei mielikuva Venäjän-kaupan kokonaan loppumisesta pidä paikkaansa. Kauppa on vähentynyt, mutta ei kokonaan loppunut. Ali-Yrkkö pohti myös globaalien arvoketjujen muuttumista jatkossa.
– Globaaleissa arvoketjuissa mennään jatkossa alueelliseen suuntaan. Alueellistuminen koskee siis eri mantereita, siten että arvoketjut siirtyvät mantereen sisällä alueellisiksi, ei enää mannerten välisiksi. Silti pitää muistaa, että kehitys on hidasta. Pelkästään toimittajayrityksen vaihtaminen voi viedä yritykseltä vuosia, hän sanoi.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä muistutti, että Suomen vientiyritykset kiinnostavat juuri nyt maailmalla valtavasti. Uusia markkinoita siis on.
– Investointeja tehdään juuri nyt paitsi ilmaston, myös turvallisuuden johdosta. Kun viimeksi puhuttiin akuista, nyt puhutaan vedystä. Miten me hyödynnämme vetyä? Suomen on saatava ankkuri kiinni meneillään olevaan energiamurrokseen, siitä meille tulee viennin syömähammas, Lintilä tiivisti.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa Etla siirtyy julkaisemaan talousennusteitaan ainoastaan digitaalisessa muodossa ja lopettaa painetun Suhdannekirjan tämän kevään jälkeen. Painoaikataulu ei näin enää viivästytä tuoreiden talouslukujen ja ajankohtaisen tilannekuvan välittämistä laajalle yleisölle.
Jatkossakin Etlan vapaasti ladattavat ennusteet löytyvät verkkosivuiltamme sekä verkkosuhdanne-sivustoltamme suhdanne.fi.
