Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa lähivuosiksi vain kituliasta talouskasvua. Etla on alentanut bkt-ennustettaan aiemmasta ja arvioi nyt Suomen bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna reilun prosentin. Tänä vuonna bkt supistuu 0,3 prosenttia. Suomi ajautui tekniseen taantumaan jo viime vuoden lopussa ja talouskasvua leikkaavat jatkossakin inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen sekä Venäjän hyökkäyssota välillisine vaikutuksineen. Yksityinen kulutus ja investoinnit supistuvat tänä vuonna, mutta työllisyysvaikutukset jäävät maltillisiksi.
Etlan ennuste tiivistettynä:
Suomen talouden suhdanne heikkeni odotetusti jo viime vuoden loppupuolella hintojen nousun kurittaessa kotitalouksia ja yksityisen kulutuksen käännyttyä laskuun. Suomen bkt kasvoi viime vuonna 2,1 prosenttia.
Tänä vuonna Etla ennustaa Suomen talouskasvun supistuvan 0,3 prosenttia, kun yksityinen kulutus ja investoinnit vähentyvät. Myös varastojen purkamisella on negatiivinen vaikutus kasvuun.
Etla on alentanut ennustettaan hieman viime syksystä ja ennakoi nyt ensi vuodelle lievää 1,2 prosentin kasvua. Vuonna 2025 kasvuennuste on 1,3 prosenttia.
– Laskukausi jää meillä lieväksi, mutta samalla sitä seuraava nousukausikin jää nyt Suomen taloudessa kokematta. Talouskasvu muodostuu pikemminkin kituliaaksi tänä ja ensi vuonna. Kun pandemianaikaiset säästöt on käytetty ja ostovoiman lasku köyhdyttänyt kotitalouksia, ovat samalla kasvun eväätkin käyneet kovin vähiin. Tämä voi tietysti olla kohtuullinen hinta siitä, että pahemminkin olisi voinut käydä, pohtii Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Pandemiasta yhä palautuva palveluvienti siivittää viennin tänä vuonna 1,2 prosentin kasvuun, vaikka tavaravienti supistuu samanaikaisesti. Ensi vuonna myös tavaravienti lähtee vetämään ja vienti kasvaa 5,5 prosenttia. Suureksi paisuneiden varastojen purkaminen kuitenkin heikentää kasvua.
Huonon talouskehityksen työllisyysvaikutukset jäävät kuitenkin maltillisiksi. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,1 prosenttiin, mutta laskee jälleen ensi vuonna. Työllisyysasteen odotetaan siten kohoavan taas ensi vuonna.
Inflaatio on odotettua sitkeämpää sorttia eikä korkopolitiikan vaikutus näy vielä. Kuluttajahintojen nousun Etla ennustaa olevan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Nousu on hieman edellisvuotta hitaampaa. Kokonaisinflaatiota nostavat edelleen asuntolainojen korot ja elintarvikkeiden hintojen nousu. Ensi vuodelle inflaation ennustetaan laskevan 2,2 prosenttiin.
Korkojen nousu iskee erityisen kovaa Pohjoismaihin, joissa omistusasuminen on monia muita maita yleisempää ja asuntolainat vaihtuvakorkoisia. Korkojen nopea nousu syventää ja pitkittää rakentamisen laskusuhdannetta ja supistaa investoinnit prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2024 investointien kasvua kertyy yhden prosentin verran.
Etla ennustaa yksityisen kulutuksen supistuvan puoli prosenttia, mutta loppuvuodesta kulutus voi jo elpyä ja kasvaa ensi vuonna keskimäärin prosentin. Suhteellisen hyvänä pysynyt työllisyystilanne tukee kulutuksen hitaasti alkavaa elpymistä.
Korkoja nostanut rahapolitiikka pysyy kireänä globaalisti. Suurista maista vain Japanissa ja Kiinassa kehitys on ollut poikkeavaa. Etla odottaa Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien nostavan ohjauskorkojaan vielä alkuvuonna. Koronlaskuja sen sijaan on luvassa ensi vuonna inflaation alkaessa hidastua jo kuluvan vuoden loppupuolella.
– Korkoja lasketaan kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin mitä niitä on nostettu. Asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että rahapolitiikka toimii. Epäilyksistä huolimatta keskuspankit pystyvät siis hillitsemään hintojen nousua ohjauskoron nostoilla. Arviot koronnoston vaikutuksen suuruudesta toki vaihtelevat, huomauttaa ennusteryhmän tutkija Sakari Lähdemäki.
Etlan ennusteessa on nyt ensimmäistä kertaa mukana rahapolitiikan erityisteema eli laajalla NiGEM-mallilla laskettu arvio EKP:n ohjauskoron 0,5 prosenttiyksikön noston vaikutuksista paitsi inflaatioon, myös kulutukseen, investointeihin ja bkt:hen.
Maailmantalouden kasvuvauhti vuosina 2022–2024 on muodostumassa koko 2000-luvun hitaimmaksi. Näkymät ovat syksyn jälkeen parantuneet, mutta kasvu on vielä tänä vuonna vain 2,5 prosenttia. Tulevina vuosina kasvu kiihtyy noin kolmeen prosenttiin. Talouskasvu on edelleen merkittävissä määrin kehittyvien talouksien varassa. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan 4–5 prosenttia kunakin ennustevuonna.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset vaikuttavat erityisesti Eurooppaan. Euroalueen talouskasvu hidastui selvästi viime vuoden lopulla, eikä kasva enää tänä vuonna. Sen jälkeen palataan 1,7 prosentin kasvuun.
Suurimmat riskit ennustetussa kehityksessä liittyvät edelleen inflaatioon, korkokehitykseen sekä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Lisäksi pankkijärjestelmän kestokyky ja Kiinan kehitys tuottavat ennusteeseen epävarmuutta.
Etla ennustaa Suomen julkisen velkasuhteen pysyvän 73 prosentin tuntumassa tänä vuonna, mutta kääntyvän ensi vuonna uudelleen nousuun. Vuonna 2025 velkasuhde on jo lähes 75 prosenttia. Velkaantumisen ohella Suomi kamppailee vähenevän väestön ja nollakasvun haasteissa. Ongelmien hoitaminen pelkästään lisävelalla ei ole mikään vaihtoehto, korostaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Toimivassa systeemissä päättäjät laatisivat jo täyttä päätä strategiaa pienenevän väestön maahan. Ikääntymisen kauhuskenaarioilta voitaisiin välttyä vaikkapa nopeuttamalla teknologista kehitystä. Suomi onkin jo ilahduttavasti luvannut lisätä julkisia t&k-panostuksia. Vaalilupauksista puuttuu kuitenkin se konkretia, millä yritysten t&k saadaan kasvuun ja talouden tuottavuuskehitys nopeutumaan. Myöskään rajoituksia maahanmuutolle emme ainakaan tarvitse, Kangasharju painottaa.
Kangasharju muistuttaa, että Euroopan keskuspankin tukitoimien loppuminen yhdessä korkotason nousun kanssa nostaa Suomen velan korkomenoja samalla, kun suuret ikäluokat ovat saavuttamassa suurimman hoivan tarpeen. Nousevat lainakorot syrjäyttävät muita menoja, nostavat veroastetta ja velkataakkaa tuleville sukupolville sekä tekevät jatkossa suhdanteiden tasauksesta paljon kalliimpaa.
Suhdanteen verkkoversio on luettavissa ja ladattavissa tiistaina 21.3. klo 9.00 osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata erikseen omalle koneelleen. Nopeasti muuttuvassa maailmassa Etla siirtyy julkaisemaan talousennusteitaan ainoastaan digitaalisessa muodossa ja lopettaa painetun Suhdannekirjan tämän kevään jälkeen.
Tiedotteessamme luki aiemmin virheellisesti, että “Etla ennustaa Suomen julkisen velkasuhteen pysyvän lähivuosinakin 73 prosentissa.” Etla kuitenkin arvioi Suomen julkisen velkasuhteen pysyvän 73 prosentin tuntumassa tänä vuonna, mutta kääntyvän ensi vuonna uudelleen nousuun. Vuonna 2025 velkasuhde on jo lähes 75 prosenttia.
Talvella/keväällä 2021 oli useita uutisia metsäteollisuuden kapasiteetin vähenemisestä, ja raporttia jouduttiin päivittämään useaan kertaan, virheellinen lause jäi näin myös tiedotteeseen. Pahoittelemme!
