Suhdanne Kevät 2023

Sisällysluettelo:

Talouspolitiikka
Talouspolitiikan linja, kevät 2023 (Aki Kangasharju)

Suhdannekatsaus
Suhdannekatsauksen tiivistelmä (Päivi Puonti)
Kansainvälinen suhdannekehitys (Sakari Lähdemäki)
Ulkomaankauppa (Birgitta Berg-Andersson)
Investoinnit (Sakari Lähdemäki)
Yksityinen kulutus (Ville Kaitila)
Julkinen talous (Päivi Puonti)
Tuotanto (Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Sakari Lähdemäki, Päivi Puonti)
Työllisyys (Sakari Lähdemäki)
Hinnat ja kustannukset (Ville Kaitila)

Erityisteemat
Rahapolitiikka toimii (Sakari Lähdemäki)
Energian tuonti Venäjältä (Birgitta Berg-Andersson)

Suhdanne-julkaisun verkkoversio on vapaasti luettavissa osoitteessa www.suhdanne.fi.

Suhdannekirjan tekstiä ja taulukkoa on korjattu 24.3.2023 klo 16:

Suhdanteen yhteenvedossa on oikaistu tarkistuslaskennan jälkeen seuraavat kohdat:

TIIVISTELMÄ (s. 7):

Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee tänä ja ensi vuonna -2 prosenttiin bkt:sta.

Kiihtyneen hintojen nousun seurauksena julkinen velkasuhde laskee tänä vuonna 72,6 prosenttiin. Inflaation hidastuessa ja talouskasvun vaimentuessa velkasuhde kääntyy ensi vuonna uudelleen nousuun. Vuonna 2025 velkasuhde on jo lähes 75 prosenttia.

YHTEENVETOTEKSTI (s. 11):

Ennusteessamme Suomen julkinen velkasuhde nousee lähes 75 prosenttiin, josta suunta on ylöspäin.

Lisäksi Suhdanteen julkista taloutta koskevassa osiossa on oikaistu seuraava tekstikohta:

(s. 26): Tänä vuonna julkisen rahoitusaseman ennustetaan heikkenevän -2 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

(s. 27): Julkinen velka on ollut 60 prosenttia yläpuolella jo vuodesta 2013 lähtien, ja pysyy 73 prosentin tuntumassa tänä vuonna. Viime vuonna julkinen velka kasvoi 12,9 mrd. eurolla. Lähes 8 mrd. euroa on muusta kuin valtion ja kuntien alijäämästä johtuvaa. Kyse on mm. hyvinvointialueiden ennakkorahoitukseen liittyvistä ajoituseroista, ARA-korkotukilainoista sekä valtion velanhallintaan liittyvistä vakuusvaateista. Velkasuhteen kehitys on siksi tällä hetkellä normaalia vaikeammin ennakoitavissa. Kiihtyneen hintojen nousun seurauksena nimellinen bruttokansantuote kasvaa vielä tänä vuonna siinä määrin, että julkinen velkasuhde laskee. Inflaation hidastuessa ja talouskasvun vaimentuessa velkasuhde palaa taas ensi vuonna nousevalle uralle. Vuonna 2025 velkasuhde on jo lähes 75 prosenttia.

Pdf-tiedoston julkaisusta voi ladata alla olevasta linkistä.