Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutukset koko kansantalouteen ja julkiseen talouteen ovat todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Suomessa vähäisemmät kuin valtaosassa muita maita. Talouden kannalta vihreä siirtymä ja sen eteneminen ovat lähivuosikymmeninä Suomessa tärkeämmässä roolissa kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutusketjut julkiseen talouteen ovat pitkät, monimuotoiset ja täynnä epävarmuuksia, joten vaikutusten arviointi edellyttää pitkäjänteistä ja monitieteistä mallinnustyötä. Tiedot ilmenevät Etlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin valtioneuvostolle laatimasta tutkimuksesta “Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen”, (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:17).
Ilmastonmuutoksen ja siihen varautumisen vaikutuksista julkiseen talouteen on vasta vähän tutkimusta. Tieto on myös hyvin epävarmaa, koska ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen pidemmän aikavälin vaikutuksia muun muassa ekosysteemien tilaan ja sään ääri-ilmiöiden voimakkuuteen ei vielä tunneta varmasti.
Myöskään siirtymän kustannuksia ei voi tarkoin arvioida, koska uusien teknologioiden tai energiaratkaisujen kehitystä ei tunneta, minkä lisäksi valitut politiikkakeinot vaikuttavat myös merkittävästi siirtymän kustannuksiin.
Maanantaina 27. maaliskuuta julkaistu tutkimus arvioi, että ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset, kuten muuttuvat sään ääri-ilmiöt, vaikuttavat Suomen kansan- ja julkistalouteen vähemmän kuin valtaosassa muita maita – varsinkin jos onnistumme hillintä- ja sopeutumispolitiikassa.
Tutkimuksen keskeisiä viestejä on, että lähivuosikymmeninä vihreän siirtymän vaikutukset ovat Suomen talouden kannalta merkittävämpiä kuin ennakoitavissa oleva ilmastonmuutos. Tämä kuitenkin edellyttää, että maapallon lämpeneminen pysyy kohtuullisissa rajoissa ilmastotoimien tukemana, muistuttaa hankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
– Suomen taloudessa tulee varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin heijastevaikutuksiin muista maista, kun esimerkiksi vientimaiden talouskasvu hidastuu. Toisaalta Suomi voi myös houkutella kansainvälisiä investointeja, kun suhteellinen asemamme parantuu. Panostamalla vihreään siirtymään parannamme myös Suomen kilpailukykyä ja investointeja samalla, kun edesautamme ongelman globaalia ratkaisemista, Kuusi painottaa.
Vihreää siirtymää edistävä politiikka ratkaisee, millaisia vaikutuksia julkiselle taloudelle lopulta koituu. Siirtymää kohti kestävää taloutta ja talouskasvua ohjaavat paitsi Suomen ja EU:n politiikkatoimet, myös globaali teknologia ja muutokset ihmisten käyttäytymisessä.
Tutkijat korostavat, että ilmastonmuutoksen julkistaloudellisten vaikutusten mallintamisessa suurin haaste on mittava epävarmuus. Riittävän laajojen mallikehikoiden rakentaminen on monitieteinen ja mittava työ, joka vaatii pitkäaikaista sitoutumista. Julkistalousvaikutusten osalta nykyisten mallien keskeisiä puutteita ovat tuottavuus-, ja varallisuusvaikutusten kuvaaminen sekä vaikeus kuvata teknologiaan, elinkeinorakenteeseen ja yritysten markkinoille tuloon liittyviä jäykkyyksiä tai loikkia.
Yksi tämän tutkimushankeen tavoitteista onkin myös ollut tarkastella mallintamisen haasteita eri mallikehikoilla.
Tutkimuksessa toteutettu kuntatason analyysi toi päivänvaloon myös kuntien heikon varautumisen ilmastonmuutoksen talousvaikutuksiin. Osa kunnista on tehnyt riskikartoituksia ja alueellista energiavarmuutta on paikka paikoin pyritty parantamaan, mutta useilta kunnilta puuttuu kokonaiskuva ja sen myötä myös varautumiskeinot ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin.
Tähän varautumattomuuteen liittyy tutkijoiden mukaan merkittävä alueellinen riski.
Ilmastopolitiikka vaikuttaa kuntien talouteen myös epäsuorasti. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kehittäminen vihreämmäksi ovat nyt julkaistun tutkimuksen mukaan keinoja parantaa kilpailukykyä ja vahvistaa ilmastopolitiikan positiivisia talousvaikutuksia. Aktiivinen politiikka ratkaisee, minkä suuruisia taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen syntyy siirtymävaiheen aikana.
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Etlasta tutkimukseen ovat osallistuneet Tero Kuusen lisäksi tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen ja tutkija Olli-Pekka Kuusela.
Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-165-0
Katso julkistustilaisuuden tallenne
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla, p. 041 444 8144, tero.kuusi@etla.fi,
Erikoistutkija Johanna Pohjola, SYKE, p. 0295 251 518, johanna.pohjola@syke.fi
Asiantuntija Otso Sillanaukee, Demos Helsinki, p. 050 544 5922, otso.sillanaukee@demoshelsinki.fi
