Euroopan komission valmistelemat hiilitullit leikkaisivat tuontia Suomeen yhteensä neljänneksellä tullien alaisissa tuotteissa, joita tuodaan hiilitullien takaisista maista. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta. Merkittävimmät tullien vaikutukset osuisivat raudan ja teräksen sekä lannoitteiden tuontiin, erityisesti Venäjältä ja Kiinasta. Suomen kansantaloudelle hiilitullien vaikutukset jäisivät kuitenkin vähäisiksi. Tutkijat ehdottavat vero- ja tukipolitiikkaa kompensoimaan lähivuosina tiukentuvan ilmastopolitiikan vaikutuksia.
Euroopan komission ehdottamat hiilitullit on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain vuonna 2023 koskemaan aluksi rajoitettua määrää päästöintensiivisiä tuotteita. Tällaisia ovat sementti, rauta ja teräs, alumiini, sähkö sekä lannoitteet. Tullien tarkoitus on vastata EU:n tiukemman ilmastopolitiikan mahdollisesti synnyttämään hiilivuoto-ongelmaan. Tullien vaikutuksista EU:n talouteen ja vientiin ei kuitenkaan ole vielä selvää näkemystä.
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan hiilitullien vaikutukset tuontiin olisivat merkittäviä tullin piirissä olevissa tuotteissa, joita tuodaan hiilitullimuurin ulkopuolella olevista maista. Tullin alaisissa tuotteissa EU:n ulkopuolelta tuleva tuonti Suomeen vähenisi yhteensä noin 25 prosenttia olettaen, että maailmantalous on palautunut muuten normaalioloihin tullien käyttöönottoon mennessä. Etlan ja Suomen ympäristökeskuksen työ- ja elinkeinoministeriölle laatimassa raportissa ”Euroopan komission ehdottaman hiilirajamekanismin vaikutuksia Suomessa ja EU:ssa” (Etla Raportti 128) arvioidaan hiilitullien vaikutuksia keskeisillä teollisuussektoreilla (pois lukien sähkö). Tänään julkaistu raportti täydentää vuonna 2020 valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjaan laadittua laajaa tutkimusta hiilitulleista.
Selvimmät vaikutukset Suomessa näkyisivät Venäjältä ja Kiinasta tulevassa tuonnissa, erityisesti raudan, teräksen ja lannoitteiden Venäjän-tuonnissa. Suurin vaikutus syntyy raudan ja teräksen tuonnin vähenemisen kautta. Toiseksi suurin tekijä on lannoitteiden tuonnin väheneminen. Euromääräisesti pudotus tuonnissa näistä maista olisi noin 300 miljoonaa euroa.
Kansantalouden tasolla komission ehdottaman hiilitullin vaikutukset Suomeen jäävät kuitenkin tutkimuksen mukaan pieniksi, perustapauksessa bkt kasvaisi vajaat 0,01 prosenttia. Hiilitullit vaikuttavat paitsi kansantalouteen, myös kilpailuasetelmiin. Hiilitullit hyödyttäisivät teollisuussektoreita, jotka valmistavat tullin alaisia tuotteita sekä niitä, jotka tuottavat merkittävässä määrin välituotteita tulleista hyötyville sektoreille. Muu teollisuus sen sijaan kärsisi hiilitulleista kohonneiden tuotantokustannusten seurauksena.
– Vaikutuksissa on tietenkin eroja maittain sekä EU-alueella että unionin ulkopuolella. Tullien asettaminen vähentää tullien alaisten tuotteiden kilpailua EU:n sisällä, mutta kiristää kilpailua EU:n ulkopuolella, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
EU:n alueella ulkotuonnin osuus koko tuonnista on noin neljäsosa sementissä, rauta- ja terästuotteissa sekä alumiinituotteissa. Lannoitteissa ulkotuonnin osuus nousee yli 40 prosentin. Lisäksi koko EU:n alueelle tuovat maat ovat keskimäärin jonkin verran enemmän saastuttavia kuin Suomeen tuovat maat, siksi tuontivaikutukset EU:n alueella ovat myös jonkin verran suurempia.
EU:n tasolla suurimmat tullien vaikutukset kohdistuisivat Venäjältä, Kiinasta ja Intiasta tulevaan tuontiin sekä EU:n ulkopuolisista Euroopan maista tulevaan tuontiin.
Hiilitullit otetaan unionin alueella käyttöön samalla, kun EU:n ilmastopolitiikka kiristyy. Nyt julkistetun tutkimuksen perusteella tullien vaikutukset sen alaisten tuotteiden tuontiin ovat merkittäviä. Tutkijat varoittavatkin, että nykyinen ehdotettu tuoterajaus ei ole täysin ongelmaton.
– Mikäli hiilirajamekanismia ei uloteta mekanismin piirissä olevia tuotteita hyödyntäviin lopputuotteisiin, voi ympäristösääntely luoda kilpailuedun saastuttavalle tuonnille EU:hun, huomauttaa Etlan Tero Kuusi.
Täydentäviä veroinstrumentteja tai suoria teknologiatukia on Kuusen mukaan syytä harkita täydentävänä ratkaisuna ilmaisjaollisille päästöoikeuksille. Näin erityisesti tilanteissa, joissa EU:ssa tuotettu päästöiltään puhtaampi tuote korvautuu kansainvälisillä markkinoilla päästöintensiivisemmällä tuotteella EU:n kireämmän ilmastopolitiikan seurauksena.
Tutkijoiden mukaan EU:n pitäisi suunnitella mekanismi myös niin, että se vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä ilmastonmuutosta vastaan vahingoittamatta kehitystä YK:n ilmastokonferenssissa ja ottamatta käyttöön menetelmiä, jotka vaikuttavat olevan kansainvälisten velvoitteiden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vastaisia.
