Toimialakatsaus sisältää yksityiskohtaista tietoa eri toimialoilta. Se kattaa teknologiateollisuuden, metsäteollisuuden, kemian- ja elintarviketeollisuuden, rakentamisen sekä yksityisen palvelusektorin. Raporttiin sisältyvät toimialaennusteet tehtiin Etlan syyskuussa julkaistun Suhdanne Syksy 2022 -makrotalouden ennusteen yhteydessä.
Koko teollisuuden tuotos kasvaa 3,8 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2023 syyskuussa julkaistun ennusteemme mukaan. Arvonlisäyksen määrä kasvaa tänä vuonna vain runsaan prosentin ja supistuu ensi vuonna noin 3 prosenttia maailmantalouden kasvun hidastuessa. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan koko teollisuuden tuotanto kasvoi kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 4,6 prosenttia viimevuotisesta, mikä on linjassa tuotoksen ennusteen kanssa.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto EU-maissa väheni tammi-elokuussa keskimäärin 4,1 prosenttia vuoden takaisesta. Suomessa tuotanto laski runsaat 2 prosenttia. Venäjän osuus tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden viennistä laski viime vuoden 7,3 prosentista 2,3 prosenttiin tammi-elokuussa. Sähkölaitteiden osalta vastaavat luvut olivat 3,9 prosenttia ja 1,4 prosenttia. Toimialan vienti Etelä-Koreaan ja Vietnamiin lisääntyi merkittävästi. Metallien jalostuksen tuotanto kohosi tammi-elokuussa Suomessa 15 prosenttia vuoden takaisesta. EU:ssa tuotanto supistui keskimäärin runsaat 2 prosenttia. Vientihinnat kääntyivät laskuun kesäkuussa. Vientimäärä vähenee tänä vuonna 4 prosenttia ja jää ensi vuonna tämän vuoden lukemiin.
Koneiden ja laitteiden valmistus nousi EU27-maissa tammi-elokuussa 2022 kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna keskimäärin 4,6 prosenttia vuoden takaisesta. Suomessa alan tuotanto nousi huomattavasti enemmän, 11 prosenttia. Ruotsissa tuotanto oli 5 prosentin ja Italiassa 3 prosentin kasvussa. Ranskassa ja Saksassa tuotanto väheni. Vienti Venäjälle laski tammi-elokuussa arvoltaan 27 prosenttia viimevuotisesta, ja osuus toimialan viennistä putosi vuoden 2021 8,1 prosentista 5,5 prosenttiin. Arvioimme syyskuun ennusteessamme, että alan tuotanto Suomessa supistuu vajaan prosentin vuonna 2023 ja vienti kasvaa noin prosentin. Työn tuottavuus on nousussa. Metallituotteiden tuotanto lisääntyi EU27-maissa keskimäärin 1,2 prosenttia tammi-elokuussa. Liettuassa ja Puolassa oli edelleen kovimmat kasvuluvut, 19 prosenttia. Bulgariassa kasvua kertyi 16 prosenttia ja Suomessa 14 prosenttia. Kulkuneuvojen viennin määrä kasvaa 5 prosentin tahtia vuosina 2023–2024. Moottoriajoneuvojen valmistus ja vienti vähenee tänä vuonna tilapäisesti mallien vaihtuessa. EU:ssa yli puolet uusista henkilöautoista on edelleen bensiini- ja dieselautoja. Telakoiden tilauskantatilanne on hyvä, vaikka EU:n Venäjän vastaiset pakotteet pysäyttävät yhden tilauksen.
Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä supistuu tänä vuonna noin 13 prosenttia lakon ja Venäjän sodan takia. Toimialan työpanos vähenee hieman ennustejaksolla ja työn tuottavuus on nousussa. EU27-maissa paperiteollisuuden tuotanto lisääntyi tammi-elokuussa keskimäärin 1,6 prosenttia. Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa tuotantomäärä oli laskussa. Euroopassa graafisten paperien toimitukset vähenivät 11 prosenttia. Puutavarateollisuuden tuotanto lisääntyi Suomessa 12 prosenttia vuoden takaisesta tammi-elokuussa. Useissa EU-maissa tuotantomäärät kääntyivät keväällä laskusuuntaan. Euroopassa rakentaminen kasvaa hitaasti lähivuosina, mikä selvästi heikentää sahatavaran kysyntää. Puutuoteteollisuuden ennennäkemättömän korkeat vientihinnat kääntyivät heinäkuussa laskuun, mutta olivat siitä huolimatta tammi-elokuussa keskimäärin 36 prosenttia viimevuotista korkeammat.
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vientihinnat kohosivat tammi-elokuussa keskimäärin 46 prosenttia vuoden takaisesta. Viennin määrä (ml. lääkeaineet) supistuu tänä vuonna 4,5 prosenttia, mutta kääntyy runsaan prosentin kasvuun vuonna 2023. Tanskassa ja Ruotsissa kemikaalien tuotanto lisääntyi merkittävästi tammi-elokuussa, mutta euroalueella tuotanto väheni prosentin. Öljytuotteiden valmistus lisääntyi EU27-maissa tammi-elokuussa keskimäärin 7,4 prosenttia edellisvuodesta. Itävallassa, Alankomaissa ja Belgiassa tuotanto väheni. Suomessa öljytuotteiden viennin määrä nousi samalla ajanjaksolla laskelmiemme mukaan 4 prosenttia. Vientinäkymiä heikentää Venäjän sotatilanne. Voitelussa käytettävien maaöljyjen osalta Venäjä pysyi kuitenkin toiseksi tärkeimpänä vientimaana, ja sen osuus viennin arvosta oli 21 prosenttia. Kumi- ja muovituotteiden vientimäärä kääntyy noin prosentin kasvuun ensi vuonna.
Venäjän osuus elintarviketeollisuuden viennistämme on tänä vuonna pienentynyt tuntuvasti. Toimialan viennin määrä kokonaisuudessaan kasvaa prosentin ensi vuonna.
Rakennusalalla oli viime vuonna hyvä kehitys vahvan asuinrakentamisen ansiosta, joka kantaa vielä kuluvalle vuodelle. Rakentamisen näkymiä varjostavat erityisesti materiaalien saatavuusongelmat ja kasvavat kustannukset.
Tässä raportissa tarkasteltujen yksityisten palvelualojen tuotannon (arvonlisäyksen) määrä kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna keskimäärin 3,2 prosenttia, eli vähemmän kuin viime vuoden 4,5 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu 1,7 prosenttiin ennen uutta vahvistumista reiluun kahteen prosenttiin vuonna 2024.
Kaupan ala on kokonaisuutena ottaen sopeutunut alaspäin tänä vuonna osana pandemian jälkeistä kulutuskysynnän rakenteen normalisoitumista sekä muun muassa hintojen nousun ja monien kestokulutustavaroiden saatavuusongelmien vuoksi. Uuteen kasvuun päästään ennusteen mukaan vuositasolla vasta vuonna 2024.
Majoitus- ja ravitsemisalan elpyminen pandemiasta on keskimäärin tullut päätökseen tämän vuoden aikana, vaikka kansainvälinen matkustaminen Suomeen ei olekaan vielä täysin elpynyt. Tässä suhteessa palautuminen kestänee vielä hyvinkin vuoteen 2024 asti. Muun muassa kustannuspaineet ja kuluttajien ostovoiman kehitys varjostavat toimialan näkymiä.
Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla palautuminen pandemiasta on tilastojen mukaan edelleen kesken. Arvonlisäyksen määrä on selvästi alempi kuin aiemmin, liikevaihdon määrä on tänä vuonna alentunut ja kansainvälisen ilma- ja vesiliikenteen matkustajamäärät ovat edelleen noin 30 prosenttia alemmat kuin ennen pandemiaa.
Rahoitus- ja vakuutusalan toimintaympäristössä palattiin tänä vuonna positiivisten nimelliskorkojen maailmaan, mutta toisaalta reaalikorot ovat edelleen selvästi negatiiviset. Rahapolitiikka kiristyy, talouskehitys hidastuu ja asuntolainamarkkinat jäähtyvät.
Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan kasvu on ollut tänä vuonna ripeää. Osittain kehitys johtuu pandemiasta palautumisesta, osittain muuten hyvästä kehityksestä. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu normaalimmaksi, noin kolmeen prosenttiin.
Informaatio- ja viestintäpalvelujen kasvu on kokonaisuutena ottaen ollut viime ja tänä vuonna hyvin voimakasta, yli seitsemän prosenttia vuodessa. Ensi vuonna kasvu hidastuu ennusteemme mukaan noin puoleen tästä yleisen talouskehityksen jäähtyessä.
Kiinteistöalalla kasvu on ollut viime ja tänä vuonna keskimääräistä nopeampaa eli yli kolmessa prosentissa. Tälläkin toimialalla arvioimme kasvutahdin hidastuvan ensi vuonna ja jäävän reiluun prosenttiin ennen uutta vahvistumista vuonna 2024.
