Toimialakatsaus sisältää yksityiskohtaista tietoa eri toimialoilta. Se kattaa metalliteollisuuden, metsäteollisuuden, kemian- ja elintarviketeollisuuden, rakentamisen sekä suurimman osan palvelusektorista. Raporttiin sisältyvät toimialaennusteet tehtiin Etlan maaliskuussa julkaistun Suhdanne Kevät 2023 -makrotalouden ennusteen yhteydessä.
Suomen kokonaistuotannon kehitys on tänä vuonna kaksijakoinen. Jalostustoimialat teollisuus ja rakentaminen supistuvat keskimäärin 2,5 prosenttia. Palvelualat sen sijaan yltävät reilun prosentin kasvuun.
Monen teollisuuden toimialan tuotantoa päätyy pääasiassa vientiin, jolloin vientimarkkinoidemme heikko taloustilanne heijastuu suoraan kyseisen toimialan kysyntään ja siten tuotantoon. Teollisuuden päätoimialoista metsäteollisuus supistuu arvonlisäyksellä mitattuna jo toista ja kemianteollisuus neljättä vuotta peräkkäin, ja lasku vain syvenee kuluvana vuonna. Teollisuuden toimialoista suurin metalliteollisuuskin painuu tänä vuonna miinukselle. Lähes kaikkien alatoimialojen ja muiden pienempien toimialojen tuotanto jää viimevuotista pienemmäksi.
Metsäteollisuuden kehitystä painaa erityisesti paperiteollisuus, jonka tuotanto on romahtanut koko Euroopassa mm. korkeiden energiakustannusten takia. Paperiteollisuuden vientihinnat nousivat viime vuonna ennätyskorkealle, mutta ovat nyt jo kääntyneet laskuun. Vaikka EU:n Venäjälle asettamat sanktiot eivät estä toimialan vientiä Venäjälle, on paperiteollisuuden vienti Suomesta Venäjälle käytännössä loppunut jo kokonaan. Vienti Yhdysvaltoihin on sitä vastoin kasvanut ja osaltaan kompensoinut Venäjän viennin loppumista. Myös puutuoteteollisuuden tuotanto on laskussa lähes kaikissa Euroopan maissa, koska suhdannetilanteen heikentyessä rakentaminen hidastuu vähentäen puutavaratuotteiden kysyntää.
Suomen tavaraviennin arvosta viidennes oli viime vuonna kemianteollisuuden tuotteita. Toimialan tärkeimmän vientimaan Ruotsin talous supistuu muita EU-maita enemmän. Kemianteollisuuden vientikysyntä jää siksi viime vuottakin heikommaksi, ja tuotanto vähenee tänäkin vuonna.
Metalliteollisuuden tuotannosta valtaosa menee vientiin, ja alan tuotanto on kehittynyt varsin hyvin muihin EU-maihin verrattuna. Suomessa valmistettujen tuotteiden kilpailukyky näyttääkin olleen hyvä. Metalliteollisuuden tuotteita viedään enää vain vähän Venäjälle. Korvaavia markkinoita on löytynyt, sillä pudotus ei näy kokonaisviennissä. Tänä vuonna metalliteollisuuden tuotteiden kysyntä Suomen tärkeimmissä vientimaissa kuitenkin vähenee, mikä näkyy väistämättä tämän vuoden tuotannossa. Ensi vuonna suhdannenäkymien paraneminen vetää taas toimialan arvonlisäyksen kasvuun.
Toisin kuin metalliteollisuudessa, elintarviketeollisuuden tuotanto kehittyy EU-maita heikommin. Viime vuoteen vaikutti viennin väheneminen Venäjälle. Pääasiassa syyt löytyvät kuitenkin kotimaisesta kysynnästä, sillä suurin osa Suomessa valmistetuista elintarvikkeista jää kotimaahan.
Vuonna 2024 teollisuuden tuotanto kääntyy hienoiseen kasvuun maailmantalouden piristyessä. Kunnollista kasvua on silti odotettavissa vain metsäteollisuudessa. Muilla teollisuuden päätoimialoilla tuotannon määrä polkee paikallaan.
Rakentaminen on viime vuosina ollut vilkasta. Alan laskusuhdanne alkoi kuitenkin jo viime kesänä. Rakentamisen suhdanne oli siis jo valmiiksi hiipumassa, ja odotuksia enemmän nousseet korot vain syventävät ja pidentävät jo edessä ollutta laskusuhdannetta. Korkojen nousu hillitsee voimakkaasti asuntojen kysyntää, ja uusien asuntolainojen määrät ovat romahtaneet. Yleinen epävarmuus, heikot kansainväliset talousnäkymät ja korkotason nousu heikentävät investointihalukkuutta ja siten syventävät rakentamisen notkahdusta ja hidastavat palautumista kasvu-uralle. Rakennusala pääsee uudelleen kasvuun kiinni vasta vuodesta 2025 eteenpäin.
Palvelualat muodostavat lähes 70 prosenttia Suomen talouden arvonlisäyksestä. Siksi palvelualojen kehityksellä on suuri merkitys koko Suomen talouden kannalta. Näyttääkin siltä, että tänä vuonna palvelualoista erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kiinteistö- ja liike-elämän palvelut pitävät pintansa sen verran hyvin, että ne kompensoivat jalostustoimialojen supistumista. Kokonaisuudessaan arvonlisäys ei kuitenkaan kasva. Haasteena monilla aloilla on kuluttajien heikentynyt ostovoima ja talouskasvun hidastuminen, jotka vaikuttavat myös yritysten väliseen kysyntään. Kaupanala supistuu keskimäärin tänäkin vuonna. Muut toimialat kasvavat vain vähän. Kysyntä, ja siten palvelualojen tuotanto, kasvaa laajemmin vasta ensi vuonna.
Viime vuonna monet palvelualat vielä palautuivat pandemiasta ja kasvoivat siksi voimakkaasti. Kaupanala supistui, mutta majoitus- ja ravitsemisala, ulkomaanmatkailu sekä erilaiset kulttuurialat elpyivät voimakkaasti kysynnän palautuessa. Tänä vuonna majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu hidastuu, kun kysyntä normalisoituu ja kuluttajien ostovoima on heikkoa. Hotelliyöpymiset ovat ylittäneet pandemiaa edeltäneen tasonsa kotimaisin voimin. Ulkomaalaisten yöpymiset eivät ole vielä täysin palautuneet venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden aiempaa vähäisemmän määrän takia.
Kuljetusalan toipuminen on vielä selvästi kesken. Toimialan arvonlisäyksen määrä romahti pandemiassa vuonna 2020, mutta elpyi siitä kohtalaiseen kasvuun, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen lentokenttien ja satamien kautta kulkee aiempaa vähemmän matkustajia. Syynä on mm. lentolippujen huomattava kallistuminen sekä Venäjän ylilentokielto. Toimiala kasvaa kunnolla vasta ensi vuonna, kun talouden toimeliaisuus normalisoituu.
Kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta kasvoi vauhdikkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Tänä vuonna kasvuvauhti puolittuu, kun pandemiasta palautuminen ei enää auta ja yleinen talouskehitys on heikkoa. Informaatio- ja viestintäpalvelujen kasvu on yhä ripeää, kun taas kiinteistöalan kehitys hidastuu. Matkailun palautuminen elvytti myös hallinto- ja tukipalvelutoimintaa, johon lukeutuvat matkatoimistot ja matkanjärjestäjät. Matkailu ei ole vielä täysin palautunut, joten alalla on yhä kasvupotentiaalia, vaikka heikko ostovoima vähentääkin matkustamista.
Ostovoiman heikkeneminen rasittaa myös kaupan alan näkymiä. Kaupan alan arvonlisäyksen määrä aleni viime vuonna eniten sitten finanssikriisin ja alenee keskimäärin yhä tänä vuonna. Uusien autojen kauppa on vähäistä mm. hintojen nousun vuoksi. Vähittäiskauppa virkoaa vasta ensi vuonna, kun kuluttajien ostovoima taas paranee. Autojen, huonekalujen ja tietokoneiden kaltaisten kestokulutustavaroiden kysyntä elpyy viime vuoden romahduksesta hitaasti. Elintarvikkeiden ja muiden lyhytikäisten tavaroiden kysyntää puolestaan vähentävät ravintolakäyntien lisääntyminen ja etätyöskentelyn väheneminen. Rakentamisen hidastuminen ja varastojen purkaminen puolestaan painavat tukkukauppaa.
