Toimialat-julkaisu sisältää yksityiskohtaista tietoa eri toimialoilta. Se kattaa metalliteollisuuden, metsäteollisuuden, kemian- ja elintarviketeollisuuden, rakentamisen sekä suurimman osan palvelusektorista. Raporttiin sisältyvät toimialaennusteet tehtiin Etlan syyskuussa julkaistun Suhdanne Ennuste Syksy 2023 -makrotalouden ennusteen yhteydessä.
Suomen kokonaistuotannon kehitys on vielä ensi vuonnakin kaksijakoinen. Teollisuus supistuu keskimäärin 2,2 prosenttia, ja rakentaminen kääntyy vain varovaiseen kasvuun. Palvelualojen kasvu pysyy vajaassa kahdessa prosentissa, vaikka jalostustoimialojen heikkous heijastuu erityisesti kuljetukseen ja varastointiin sekä tukkukauppaan.
Tehdasteollisuuden suurten toimialojen tuotantoa päätyy pääasiassa vientiin, jolloin päävientimarkkinamme Euroopan heikko taloustilanne tänä vuonna heijastuu suoraan kyseisen toimialan kysyntään ja siten tuotantoon.
Teollisuuden päätoimialoista metsäteollisuus supistuu arvonlisäyksellä mitattuna jo toista ja kemianteollisuus neljättä vuotta peräkkäin, ja lasku vain syvenee kuluvana vuonna. Vielä tänä vuonna metsäteollisuuden kehitystä painaa erityisesti paperiteollisuus, jonka tuotanto on romahtanut koko Euroopassa mm. korkeiden energiakustannusten ja varastojen purkamisen takia. Vienti Kiinaan ja Belgiaan on kuitenkin kasvanut jo tänä vuonna merkittävästi, ja toimialan odotetaan elpyvän ensi vuonna. Kemianteollisuuden tuotanto puolestaan vähenee sen tärkeimmän vientimaan Ruotsin talouden supistuessa.
Teollisuuden toimialoista suurin metalliteollisuuskin painuu tänä vuonna lievästi miinukselle, vaikka alan tuotanto on kehittynyt erittäin hyvin muihin EU-maihin verrattuna. Rakentamisen väheneminen on kuitenkin jo näkyvissä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, jonka tuotteita käytetään rakennusteollisuudessa. Vaikka elintarviketeollisuuden tuotteita tuotetaan pääasiassa kotimaisille markkinoille, näkyy alan heikoissa tuotantoluvuissa myös Venäjän viennin merkittävä väheneminen. Pääasialliset syyt löytyvät kuitenkin kotimaisen kysynnän heikkoudesta.
Lähes kaikkien teollisuuden alatoimialojen ja muiden pienempien toimialojen tuotanto jää sekä tänä että ensi vuonna edellisvuotista pienemmäksi. Päätoimialoista vain metsäteollisuus kasvaa ensi vuonna.
Rakentaminen oli viime vuosina vilkasta. Alan laskusuhdanne alkoi kuitenkin viime kesänä. Rakentamisen suhdanne oli muutenkin hiipumassa, mutta nopeasti nousseet korot syventävät ja pidentävät jo edessä ollutta laskusuhdannetta. Korkojen nousu hillitsee voimakkaasti asuntojen kysyntää, ja uusien asuntolainojen määrät ovat romahtaneet. Yleinen epävarmuus, heikot kansainväliset talousnäkymät ja korkotason nousu heikentävät investointihalukkuutta ja siten syventävät rakentamisen notkahdusta ja hidastavat palautumista kasvu-uralle. Rakennusala kääntyy varovaiseen kasvuun ensi vuoden aikana. Vuodesta 2025 eteenpäin kasvu on jo nopeampaa.
Palvelualojen kasvu jää vuosina 2023–2025 keskimäärin kahden prosentin alapuolelle. Palveluiden osuus koko talouden arvonlisäyksestä on kuitenkin niin suuri, että ne kompensoivat jalostustoimialojen supistumista. Kokonaisuudessaan arvonlisäys ei kuitenkaan tänä vuonna kasva.
Tänä vuonna palvelualoista kasvavat erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminta, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Haasteena monilla aloilla on kuluttajien heikentynyt ostovoima ja jalostustoimialojen supistuminen, joka vaikuttaa yritysten väliseen kysyntään. Kaupanala sekä kuljetus ja varastointi supistuvat tänäkin vuonna. Muut toimialat kasvavat vain vähän. Kysyntä, ja siten palvelualojen tuotanto, kasvaa laajemmin vasta ensi vuonna.
Viime vuonna monet palvelualat vielä palautuivat pandemiasta ja kasvoivat siksi voimakkaasti. Kaupan-ala supistui, mutta majoitus- ja ravitsemisala, ulkomaanmatkailu sekä erilaiset kulttuurialat elpyivät voimakkaasti kysynnän palautuessa. Kuluttajien heikosta ostovoimasta huolimatta majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvaa reippaasti vielä tänäkin vuonna ja normalisoituu sitten pariin prosenttiin. Hotelliyöpymiset ovat palautuneet pandemiaa edeltäneelle tasolle kotimaisin ja länsimaisten matkailijoiden voimin. Venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden paluuta ei puolestaan ole näköpiirissä, joten toimiala jää pandemiaa edeltäneestä kasvustaan.
Rahoitus- ja vakuutustoiminta kasvaa nyt poikkeuksellisen vahvasti kolmatta vuotta peräkkäin. Ala on hyötynyt korkojen noususta, ja korkotason vakiintuessa kehitys tasaantuu lähivuosina. Myös kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta kasvoi vauhdikkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Tänä vuonna kasvuvauhti hidastuu, kun pandemiasta palautuminen ei enää auta ja yleinen talouskehitys on heikkoa. Informaatio- ja viestintäpalvelut on ollut yksi viimeisen viiden vuoden aikana vahvimmin kasvaneista aloista, ja sen kasvu on yhä ripeää. Kiinteistöalan kehitys sen sijaan hidastuu. Matkailun palautuminen elvytti myös hallinto- ja tukipalvelutoimintaa, johon lukeutuvat matkatoimistot ja matkanjärjestäjät. Alalla on yhä kasvupotentiaalia pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna.
Kuljetus- ja varastointialan toipuminen pandemiasta on vielä selvästi kesken. Erityisesti ilmaliikenteeseen vaikuttaa Venäjän ylilentokielto, kun taas teollisuuden ja vientimarkkinoiden heikko suhdanne näkyy maa- ja merikuljetuksissa. Toimiala kasvaa taas ensi vuonna, kun talouden toimeliaisuus normalisoituu. Arvonlisäys ei silti saavuta pandemiaa edeltänyttä tasoaan ennustevuosina.
Kaupan alan arvonlisäys alenee vielä hieman tänä vuonna tukkukaupan painamana, johon puolestaan vaikuttaa erityisesti rakentamisen hidastuminen ja varastojen purkaminen. Kotitalouksien ostovoima on kuitenkin jo alkanut vahvistua, mikä tukee vähittäiskauppaa. Kaupan alan arvonlisäys kasvaa ennustevuosina suhteellisen hitaasti.
