Toimialat-julkaisu sisältää yksityiskohtaista tietoa eri toimialoilta. Se kattaa metalliteollisuuden, metsäteollisuuden, kemian- ja elintarviketeollisuuden, rakentamisen sekä suurimman osan yksityisestä palvelusektorista. Raporttiin sisältyvät toimialaennusteet tehtiin Etlan maaliskuussa julkaistun Suhdanne Kevät 2024 -makrotalouden ennusteen yhteydessä.
Kotitalouksien ostovoiman vahvistuminen auttoi yksityisiä palvelualoja pysymään lievässä kasvussa viime vuonna, ja sama suunta jatkuu tänäkin vuonna. Teollisuuden ja rakentamisen heikkous kuitenkin heijastuu tänä vuonna myös osaan yksityisistä palvelualoista. Teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäys supistuu vielä tänä vuonna, ja palvelut kasvavat hitaasti jo toista vuotta peräkkäin. Ensi vuonna teollisuus kasvaa lähes prosentin, palvelualat pääsevät noin kahden prosentin kasvuun, ja rakentaminen yltää 2,5 prosenttiin. Koko talouden arvonlisäys yltää tänä vuonna lähes viime vuoden tasolle, ja kasvaa noin 1,5 prosenttia seuraavana kahtena vuotena.
Tehdasteollisuuden suurten toimialojen tuotantoa päätyy pääasiassa vientiin, jolloin päävientimarkkinamme Euroopan heikko taloustilanne tänä vuonna heijastuu suoraan kyseisen toimialan kysyntään ja siten tuotantoon. Ensi vuonna teollisuustuotanto kääntyy kasvuun kansainvälisen vientikysynnän vetämänä.
Teollisuuden päätoimialoista metsäteollisuus supistuu arvonlisäyksellä mitattuna jo kolmatta vuotta, ja kemianteollisuuden alamäki jatkuu koko ennustehorisontin eli vuoteen 2026 saakka. Teollisuuden toimialoista suurin metalliteollisuuskin painuu tänä vuonna lähes 5 prosenttia miinukselle. Elintarviketeollisuuden vienti on ollut heikkoa, mutta pääsyy arvonlisäyksen supistumiselle on heikossa kotimaisessa kysynnässä.
Alatoimialoista paperiteollisuuden tilanne on ollut heikko koko Euroopassa. Korkeiden energiakustannusten takia monet tehtaat joutuivat tilapäisesti pysäyttämään koneensa, ja myös varastojen purku alensi toimitusmääriä. Suomessa metsäteollisuus on kärsinyt kaikista eniten kevään pitkästä poliittisesta lakosta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus puolestaan kärsii heikosta viennistä Aasiaan ja kääntyi jyrkkään laskuun viime vuonna. Alan arvonlisäys kasvaa vasta ensi vuonna.
Rakentamisen arvonlisäys supistui viime vuonna runsaat 8 prosenttia ja lasku jatkuu lievänä vielä tänäkin vuonna. Rakentaminen lähti hiipumaan jo vuoden 2022 alkupuolella, ja korkealla pysynyt korkotaso syventää ja pidentää rakentamisen laskusuhdannetta merkittävästi. Erityisesti uusien asuntojen rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti edellisvuosista, jolloin asuntotuotanto oli vauhdikasta. Voimakas korkotason nousu on näkynyt uusien asuntolainojen määrän romahduksena huippuvuosista. Maa- ja vesirakentaminen ei ole laskenut yhtä voimakkaasti, ja viime kuukausina maa- ja vesirakentamisessa näyttää tapahtuneen varovainen käänne.
Vuosina 2025 ja 2026 rakennusala kasvaa taas selvästi. Korkojen lasku kesäkuussa näyttää yhä todennäköisemmältä, ja rakennuskustannusten kasvu näyttää pysähtyneen. Myös rakentamiseen myönnettyjen lupien määrä näyttää viimeisimpien tietojen perusteella kääntyvän hiljalleen kasvuun. Rakentaminen ei kuitenkaan palaudu aiemmalle korkealle tasolleen, vaan palautuminen on hidasta. Tähän vaikuttaa esimerkiksi reaalikorko, jonka odotetaan pysyvän aiempaa korkeampana.
Palveluala kokonaisuudessaan on pysynyt kasvussa suhdanteen heiketessä, mutta arvonlisäyksen kasvu jää puoleen prosenttiin jo toisena peräkkäisenä vuotena. Palveluiden osuus koko talouden arvonlisäyksestä on kuitenkin niin suuri, että ne kompensoivat jalostustoimialojen supistumisen lähes kokonaan.
Viime vuonna palveluiden kasvua jarruttivat kauppa, kuljetus ja varastointi sekä rahoitus- ja vakuutusala. Tänä vuonna yksityisten palvelualojen näkymät ovat hieman valoisammat, kun kysyntä elpyy vuoden mittaan. Kaupan alalla näkymät ovat heikoimmat tukkukaupassa, jota painaa jalostuksen, erityisesti rakentamisen heikko tilanne ja riski elpymisen viivästymisestä. Vähittäiskaupan näkymiä parantaa kotitalouksien yhä vahvistuva ostovoima, jota tosin hieman heikentää tänä vuonna voimaan astuva arvonlisäveron kiristys. Ensi vuonna kotitalouksien lisääntyvä kulutus tukee vähittäiskauppaa, ja talouden yleinen elpyminen tukkukauppaa.
Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehitys on päinvastainen kuin kaupan alalla. Viime vuoden alkupuolella arvonlisäys kasvoi reippaasti, mutta kehitys heikkeni vuoden loppua kohti. Kehitys jatkuu vielä kuluvana vuonna siten, että toimialan arvonlisäys vähenee viime vuodesta. Ravintolapalvelujen kysyntää on vähentänyt yleinen hintojen nousu, kun taas Suomeen suuntautuvan matkailun hidas palautuminen näkyy majoituspalveluiden heikkona kysyntänä.
Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan arvonlisäys aleni viime vuonna, mutta kääntyi loppuvuodesta kasvuun. Teollisuuden heikko tilanne painaa kuitenkin alaa, ja kasvu jää hitaaksi. Yleinen suhdanteen paraneminen kiihdyttää kasvua ensi vuonna.
Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys kääntyi jyrkkään laskuun parin poikkeuksellisen vahvan vuoden jälkeen. Ala hyötyi korkojen noususta, ja vastaavasti korkojen laskeva suunta antaa aihetta odottaa tasaisempaa arvonlisäyksen kehitystä lähivuosina.
Liike-elämän palveluissa on nähtävissä hienoisia käänteen merkkejä. Liike-elämän palveluista informaatio ja viestintä, kiinteistöala, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta kehittyivät rahoitus- ja vakuutustoimintaa paremmin viime vuonna, ja arvioimme niiden jatkavan kasvussa myös kuluvana vuonna.
Julkiset palvelut (hallinto, sote ja opetusala) kasvoivat viime vuonna hieman yksityisiä nopeammin, mutta viimeistään ensi vuonna tilanne kääntyy päinvastaiseksi.
