Pohjois-Savon yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli lähes 10 miljardia euroa, josta teollisuuden osuus oli vajaa kolmannes. Maakunnan teollinen rakenne ei ole vahva, mutta ei toisaalta huolestuttavan ohkainenkaan, koska maakunnalla on menestyneitä kapeita vahvuusaloja. Pohjois-Savon tuotannon ja viennin kasvu on ollut maakuntien keskitasoa. Maakunta on erikoistunut metsä- ja koneteollisuuteen sekä elintarviketuotantoon. Metsä- ja koneteollisuus ovat vientisuuntautuneita. Lupaava kasvuala on biologisten lääkkeiden tutkimus, testaus ja tuotanto. Nämä ovat maakunnan teollisuuden veturit tulevaisuudessa. Metsäteollisuudessa puutuoteteollisuus on vahva ja sen erikoistuotteet, kuten lämpöpuu, liimapuupalkit ja parketit, käyvät kaupaksi. Sellun ja paperin tuotanto ovat kärsineet menetyksiä, mutta kartongeilla on kysyntää. Koneteollisuudessa voimalaitoskattilat, metsätraktorit ja kaivoskoneet ovat globaaleja menestystuotteita. Niiden tuotantoverkostoissa on mukana huomattava joukko paikallisia alihankintayrityksiä. Vastavirtastrategia on avainsana tulevaisuuden kehityksessä. Metsäteollisuudesta tulee bioteollisuutta, jossa hajautetulla paikallisella bioöljyn tuotannolla suurten laitosten sijaan on keskeinen rooli. Puukerrostalojen ympärille voidaan kerätä oma klusterinsa. Koneteollisuudessa keskeinen osaaminen on syytä pitää Savon salaisuutena, mutta palveluverkoista ja osasta tuotantoa kannattaa tehdä globaaleja. Maito on puun ohella maakunnan raaka-ainerikkaus, johon perustuvan tuotannosta pidetään huolta jatkossakin. Tutkimuksella maidon ja puun sisältö jalostetaan entistä arvokkaammiksi lisäarvotuotteiksi. Tuore-, lähi- ja luomuelintarviketuotantoa edistetään yrittäjien koulutuksella, tuotekehityksellä ja julkisten laitosten tuore-elintarvikkeiden kilpailutetuilla ostoilla. Lääketeollisuuden kehityksessä on duaalistrategia : Biolääketeollisuutta kehitetään synergioilla ja panostamalla tutkimukseen, yrittäjyyteen sekä hankkimalla riskisijoituksia. Lähinaapuri Venäjän investoi lääketeollisuutensa kehittämiseen. Kuopion lääketieteen keskittymä voi saada osansa kehityksestä auttamalla lääkkeiden kehittämisessä, hyväksyntäprosessissa, valmistamisessa ja pakkaamisessa sekä länsimarkkinoille saattamisessa. Teollisuuden kehitys vaatii saumatonta yhteistyötä julkisen vallan yksiköiden kanssa. Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, ammatilliset oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja laboratoriot, KYS ja FIMEA sekä yrityskehityksestä ja rahoituksesta vastaavat yksiköt ovat keskeisiä kehityksen työrukkasia.
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
Vaihde ja vastaanotto avoinna arkisin klo 8.30–15:30.
+358 (09) 609 900