Suomen väestö ikääntyy muita EU-maita nopeammin vähäisen syntyvyyden ja elinaikojen pitenemisen vuoksi. Ennustettu maahanmuutto ei riitä alkuunkaan kompensoimaan matalan syntyvyyden vaikutuksia. LIFECON-hankkeen keskustelutilaisuudessa 17. tammikuuta pohdittiin, miten Suomen talous kestää väestörakenteemme muutoksen.
Väestörakenteen muutos vaatii päättäjien erityistä huomiota ja muutos pitäisi huomioida seuraavissa hallitusohjelmissa, kuului pääviesti LIFECON-hankkeen 17.1.2023 järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen?”. Jotta ikääntymisen taloutta heikentäviä vaikutuksia saataisiin vaimennettua, tarvitaan maahanmuuton kasvattamisen lisäksi sekä kantaväestön että maahanmuuttajien työllisyysasteen nostoa.
– Suomessa työelämästä jäädään pois varhain verrattuna muihin Pohjoismaihin. Myös osatyökykyisten eli alentuneen työkyvyn omaavien työllistämisessä olisi parantamisen varaa. Lisäksi opiskeluajat ja pienten lasten äitien kotiin jäämisen jaksot ovat melko pitkiä, kertoi Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Tiedekulmassa Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.
Tilaisuuden järjestivät Etla ja Työterveyslaitos.
– Julkista taloutta olisi vahvistettava nyt, kun matalasta lapsiluvusta koituu säästöjä ja suuret ikäluokat eivät ole vielä paljon hoivaa tarvitsevassa iässä, painotti Valkonen
Tilaisuudessa kuultiin Etlan Valkosen lisäksi alustus myös Työterveyslaitoksen johtavalta tutkijalta Taina Leinoselta ja esityksiä seurasi asiantuntijoiden paneelikeskustelu. Tilaisuuden juonsi Ylen toimittaja Sakari Sirkkanen. Aihe selvästi kiinosti ennen eduskuntavaaleja, sillä tapahtumaa seurasi paikan päällä viitisenkymmentä henkilöä ja verkossa liki 200 osallistujaa.
Suomessa on parhaillaan menossa vaihe, jossa lasten lukumäärän pieneneminen vähentää perheiden ja julkisen talouden menoja lyhyellä aikavälillä. Matalan syntyvyyden haitat alkavat näkyä taloudessa vasta, kun pienet ikäluokat siirtyvät työelämään.
Työntekijöitä on entistä vaikeampi löytää, talouskasvu hidastuu ja veronmaksajia on vähemmän. Kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta: pieni ikäluokka on työelämässä ainakin 35 vuotta.
Meiltä puuttuukin varautuminen pahenevaan työvoimapulaan, tilaisuudessa muistutettiin.
Työurien pituuteen voidaan vaikuttaa politiikan ja työelämätoimijoiden yhteisillä keinoilla.
Vaikuttavista toimista esimerkkinä ovat eläkeuudistukset, joita on tehty 2005 ja 2017. Varhaisen työelämästä poistumisen reittejä vähennettiin ja eläkeikää nostettiin. Eläkkeelle jäätiin vuonna 2021 noin kolme vuotta myöhemmin kuin 2004. Positiivinen muutos näkyy kaikissa koulutusryhmissä.
– Työuria voidaan pidentää paitsi lopusta myös alusta ja keskeltä. Keskeistä on työntekijöiden työkyvystä ja osaamisesta huolehtiminen, muistutti johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
Leinonen on myös LIFECON-tutkimushankkeen vetäjä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä oleva strategisen tutkimuksen neuvosto.
Maahanmuuton kasvattaminen ja siihen liittyvät kotouttamis- ja koulutusinvestoinnit ovat välttämättömiä kansantalouden ja julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi. Maahanmuuttajien kotoutumista tulee helpottaa ottamalla maahanmuuttajat työyhteisöjemme tasavertaisiksi jäseniksi.
Toinen, yhtä välttämätön polku on edistää työllisyyttä eri ikävaiheissa. Siitä hyötyisivät ihmiset itse suurempien tulojen vuoksi, yritykset ja julkiset palvelut työntekijämäärien kasvaessa ja julkinen talous suurempien verotulojen ja pienempien tulonsiirtomenojen kautta.
– Huolimatta edellä mainituista toimista työtä tekevien määrän väheneminen suhteessa muuhun väestöön hidastaa väistämättä elintason kasvua ja heikentää mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointivaltiota nykyisellä veroasteella. Tähän on meidän kaikkien syytä varautua ja erityisesti päättäjien jo seuraavissa hallitusohjelmissa, painottaa Etlan Valkonen.
Tilaisuuden päättävässä paneelikeskustelussa pohdittiin ikääntyvän ja vähenevän väestön vaikutuksia taloudelle ja työllisyydelle, sekä mihin nykyinen väestökehitys on johtamassa.
Paneeliin osallistuivat Etlan entinen toimitusjohtaja, nykyinen tietokirjailija Sixten Korkman, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, valtiovarainministeriön finanssineuvos Jenni Pääkkönen, Itä-Suomen yliopiston professori Ismo Linnosmaa sekä Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen. Paneelin juonsi Ylen Sakari Sirkkanen.
Väestön ikääntymisen aiheuttamiin muutoksiin olisi Suomessa panelistien mielestä pitänyt jo varautua, sillä kyseessä ei ole akuutti ja yllättävä kriisi.
– Olemme ison murroksen edessä eikä kyseessä ole mikään äkillinen kriisi. Jos väestön ikääntymisen vaikutukset taloudelle olisi akuutti ongelma, Suomessa ruvettaisiin heti toimenpiteisiin. Olemme tienneet ongelmista vuosikausia, niihin ei vain ole ryhdytty, koska asiaa on voitu aina vain lykätä eteenpäin, Sixten Korkman totesi paneelissa.
Korkman muistutti sukupolvien välisestä sopimuksesta, ja siitä, että seuraavalle sukupolvelle kasaantuu paljon maksutaakkaa, jos aktiiviväestö maksaa sekä vanhusten että lasten hoivasta – ilmastokriisin lisäksi. Oikeudenmukaisuuskysymys nousee tällöin myös esille, hän sanoi.
Muuttuvaan väestötilanteeseen tulisi pyrkiä vaikuttamaan jo nyt eikä siirtää sitä liian pitkälle. Juuri vaatimus pitkäjänteisestä ajattelusta aiheuttaa haasteita ratkaisujen löytämiseksi.
– Demokratiassa ja poliittisessa järejstelmässä on vahvistunut lyhytjänteinen ajattelu. On ehkä vaikea miettiä, että se, mitä politiikassa tänään tehdään, vaikuttaa viiden vaalikauden päähän. Elämäntapamme tulee joka tapauksessa muuttumaan, painotti Työeläkevakuuttajien Suvi-Anne Siimes.
Panelistit luettelivat myös konkreettisia keinoja, joilla väestön ikääntymisen talousvaikutuksiin voitaisiin vaikuttaa, kuten työperäistä maahanmuuttoa ja koulutusinvestointeja lisäämällä. Valtiovarainministeriön Jenni Pääkkönen muistutti myös, että kaikki toimenpiteet eivät saa vain lisätä menoja vaan tarvitaan myös kohdennettuja ja enemmän julkista taloutta vahvistavia toimia.
Tärkeässä roolissa päätöksiä tehtäessä ovat väestöennusteet ja tutkittu tieto.
– Vaikka väestöennusteissa voikin olla vähän epävarmuutta niin suurta kuvaa se ei kuitenkaan muuta. Esimerkiksi työeläkejärjestelmässä on katsottu eteenpäin ja käytetty paljon pitkän aikavälin ennusteita ja politiikkaa on tehty sen mukaan. Väestöennusteiden lisäksi tarvitsemme myös tutkimustietoa ja laskelmia erilaisista politiikkavaikutuksista, Etlan Tarmo Valkonen kiteytti.
Lue tilaisuudesta hankkeen sivuilta
Lisätiedot
Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 327 1723, taina.leinonen@ttl.fi
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen. Hanke tarjoaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa väestön muuttuvien rakenteiden syistä, seurauksista ja ratkaisuista. Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Helsingin yliopisto.
LIFECON on yksi STN DEMOGRAPHY -ohjelman viidestä tutkimushankkeesta. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. STN DEMOGRAPHY -ohjelman hankkeiden asiantuntijat ovat koostaneet tietopaketin päättäjille ”Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden”.
