Etla polkaisi näyttävästi käyntiin TT-säätiön tukeman tutkimushankkeen Tekoäly työelämässä – Miten käy Suomen kilpailukyvyn? kun Helsingissä järjestettiin keskiviikkona 25. lokakuuta hankkeen kick-off -tilaisuus. Pääpuhujana tilaisuudessa oli videoyhteydellä OpenAI:n tutkija Pamela Mishkin. Tilaisuudessa esiteltiin tuoreen Etla-tutkimuksen tuloksia ja käytiin vauhdikas paneelikeskustelu tekoälyn mahdollisuuksista ja eroista ihmisälyyn verrattuna.
Tekoälyn uusimpien innovaatioiden, kuten ChatGPT:n, vaikutukset Suomen työmarkkinoilla poikkeavat aiemmista teknologiamurroksista, kävi ilmi Etlan keskiviikkona 25. lokakuuta julkaisemista tutkimuksista. Suurin vaikutus uusilla tekoälyratkaisuilla on työmarkkinoiden eliitille eli koulutetuille, korkeamman tulotason ja sosioekonomisen aseman työllisille sekä ICT-sektorille.
Muutos koskettaa laajasti Suomen työmarkkinakenttää, muistutti Etlan työelämätutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Laajaa ihmistyön korvautumista tai ammattiryhmien häviämistä ei ole kuitenkaan näköpiirissä.
Yleisökysymyksissä huomautettiinkin, että nyt saadut tutkimustulokset voi nähdä jopa jonkinlaisena työelämän uutena demokratisoitumisprosessina, kun keskitason työntekijät voivat uusilla työkaluilla olla samalla tasolla kuin aiemmat huiput.
Tapahtuman avasi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, joka pohti tekoälyn mahdollisesti tuomaa tuottavuusloikkaa. Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen johdatteli tämän jälkeen yleisön tekoälyn maailmaan esittelemällä kansainvälistä tutkimusnäyttöä tekoälyn vaikutuksista työelämään.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen esitteli Suomea koskevat tutkimustulokset.
Tapahtuman avasi ja juonsi Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander.
Yhdysvaltalainen tekoäly-startup OpenAI on monelle jo nimenäkin tuttu. Yhtiö on kehittänyt paitsi Chat GPT:n, myös DALL-E, ohjelmiston joka tuottaa verraten luovasti kuvia tekstin perusteella.
Open AI:n ”yhteiskunnallisten vaikutusten tiimin” vetäjä, tutkija Pamela Mishkin toimii myös nyt käynnistetyn Etlan tutkimushankkeen tukijana.
Hän osallistui tilaisuuteen videoyhteydellä ja kävi läpi mm. aiempaa tutkimusta ja tekoälyn haasteita esimerkiksi. Hänen mukaansa tekoälyn vaikutukset ovat laajoja ja laajalle levittyviä, mikä edellyttää meiltä monipuolista panostusta ohjata sen käyttäytymistä. Esimerkiksi sen määrittelemiseksi, mikä on vihapuhetta.
Vauhdikkaassa paneelikeskustelussa olivat mukana psykologian tohtori, tunnettu aivotutkija Katri Saarikivi, tekoäly-yhtiö Younite-AI:n innovaatiojohtaja ja partneri Henri “Henkka” Hyppönen, Elisan CX-liiketoimintaratkaisujen eli asioinnin ja asiakaspalveluratkaisujen liiketoimintajohtaja Katja Bäckström, sekä Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Keskustelua moderoi Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Keskustelijat pohtivat laajemmin tekoälyn vaikutuksia työelämään sekä sen tuomia kehitys- ja koulutustarpeita organisaatioille. Henkka Hyppönen muistutti, ettei kyse ole mistään täysin uudesta entiteetistä vaan jo aiemmin tunnettujen ja olemassa olevien innovaatioiden uudelleen yhdistelemisestä.
Elisan Katja Bäckström toi keskusteluun uuden termin, “tukiäly”. Bäckström kysyi, pitäisikö meidän ennemminkin puhua eri toimintojen tukiälystä kuin “tekoälystä”.
Yleisöä pohdituttivat mm. kehityksen vauhti ja hajanaisuus, jonka vuoksi tiedonkulku kehitysaskeleista jää toimimatta ja samoja asioita kehitetään eri puolilla samaan aikaan erikseen. Myös työyhteisön merkitys ja henkilöstön mukaan ottaminen tekoälyn integroinnissa työelämään herätti kysymyksiä.
Kaikkiaan tekoälyn tuomaa kokonaisvaikutusta pidettiin silti positiivisena, ja siihen päätyi Etlan nyt julkistama tutkimuskin.
