Noin viidesosa suomalaisista työskentelee ammateissa, joiden työtehtävistä vähintään puolet on altistunut generatiiviselle tekoälylle. Melko suuressa osassa ammatteja on vähintään lievää altistumista, mutta vain harvoissa ammateissa altistuminen on suurta. Aiemmista teknologiamurroksista poiketen generatiivisen tekoälyn tapauksessa vaikutukset kohdistuvat voittopuolisesti työmarkkinoiden eliittiin.
Näkemyksemme mukaan generatiivisen tekoälyn vaikutus Suomen työmarkkinoilla on pikemminkin ihmistyötä täydentävä kuin sitä korvaava. Silti edessä on merkittävä murros, johon valmistaudumme parhaiten kokeilemalla ja hyödyntämällä generatiivista tekoälyä mahdollisimman etupainotteisesti.
Havaintomme perustuvat keskeisesti alun perin Yhdysvaltoja koskien tehdyn Eloundou ym. (2023) tutkimuksen toistamiseen suomalaisella aineistolla.
Tämä tutkimus aloittaa Etlan toteuttaman ja TT-säätiön tukeman hankkeen, joka jatkuu vuoden 2024 loppuun.
Some one-fifth of Finnish employment is in occupations with at least half of tasks exposed to generative artificial intelligence. A relatively large share of occupations has at least some exposure, but few occupations have high exposures. Contrary to prior technological discontinuities, in the case of generative artificial intelligence the labor market elite is relatively more exposed.
As far as the Finnish labor market is concerned, the effect of generative artificial intelligence is ambiguous – and quite possibly positive. Regardless, employees are faced with a sizable change, which is best addressed head-on, i.e., by experimenting with and deploying generative artificial intelligence as soon as possible.
Our observations are based on a replication of the US analysis by Eloundou et al. (2023) in the context of Finland.
This brief kicks off a research project conducted by ETLA and supported by the TT foundation.
