Occupational Exposure to Text- and Code-Generating Artificial Intelligence in Finland

Abstract

About 19% of Finnish employment is in occupations with at least 50% of tasks exposed to Generative Artificial Intelligence (GAI) with text- and code-generating abilities, such as ChatGPT. Most jobs need some adjustment due to recent advances in GAI, but relatively few will be heavily disrupted.

Our results do not support the “end-of-work” narrative. GAI’s long-term impact on human employment is ambiguous; its effects could certainly be positive, especially if GAI turns out to be a sustained source of productivity growth. Whatever the outcome, our findings suggest that a labor market change induced by GAI is brewing and that individuals, organizations, and society all need to make a conscious decision to adapt.

In our view, the biggest risk of GAI in the Finnish labor market is that we will not explore the opportunities it offers with any enthusiasm. Its impact is best faced head-on, and early adopters stand to benefit the most from it. More broadly, the biggest societal risk – in our view – is that we are less and less capable of separating human- and GAI-generated digital content (including audio, images, and video), with a heightened risk of disinformation and highly targeted cyber-attacks.

This research brief replicates the analysis by Eloundou et al. (2023) in the context of Finland.

Ammatillinen altistuminen tekstiä ja ohjelmis-tokoodia tuottavalle tekoälylle Suomessa

Tiivistelmä

Noin 19 % suomalaisista työskentelee ammateissa, joiden työtehtävistä vähintään 50 % on altistunut ChatGPT:n kaltaiselle tekstiä ja ohjelmistokoodia tuottavalle generatiiviselle tekoälylle. Melko suuressa osassa ammatteja on vähintään lievää altistumista mutta vain harvoissa ammateissa altistuminen on suurta.

Havaintomme eivät tue tekoälyyn toisinaan liitettyä ”työn loppu” -narratiivia. Generatiivisen tekoälyn vaikutus ihmistyön määrään jää häilyväksi. Vaikutus voi hyvin olla positiivinen – varsinkin, jos odotukset tekoälyn merkittävistä, pidempiaikaisista tuottavuusvaikutuksista realisoituvat. Joka tapauksessa generatiivinen tekoäly aiheuttaa merkittäviä työmarkkinamuutoksia, joihin yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan on syytä alkaa varautua.

Valmistumme edessä olevaan murrokseen parhaiten kokeilemalla ja hyödyntämällä generatiivista tekoälyä mahdollisimman etupainotteisesti. Työmarkkinoita laajempi generatiivisen tekoälyn suurin yhteiskunnallinen uhka on se, että aidon ja synteettisen digitaalisen sisällön erottaminen on hyvää vauhtia käymässä mahdottomaksi, mikä kasvattaa valeinformaatioon ja kyberhyökkäyksiin liittyviä riskejä.

Tässä muistiossa esitetyt havainnot perustuvat keskeisesti alun perin Yhdysvaltoja koskien tehdyn Eloundou ym. (2023) tutkimuksen toistamiseen suomalaisella aineistolla.

Julkaisun tietoja

Tuloksia tutkimuksesta
Tekoäly työelämässä - Miten käy Suomen kilpailukyvyn?
Tutkimusryhmä
Työmarkkinat ja koulutus
Sarja
ETLA Muistio - ETLA Brief 127
Päiväys
25.10.2023
Avainsanat
Generatiivinen tekoäly, Teknologinen muutos, Työllisyys, Työmarkkinat, Ammatit
Keywords
Generative artificial intelligence, Technological change, Employment, Labor market, Occupations
ISSN
2323-2463
JEL
E24, J21, O33
Sivuja
16
Kieli
Englanti