Etlan ja Turun yliopiston yhteisen ReGrow-tutkimushankkeen loppuseminaari järjestettiin keskiviikkona 9. marraskuuta Helsingissä. Monivuotisessa tutkimushankkeessa on etsitty keinoja Suomen kasvun ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Aamupäivällä seminaarissa pohdittiin tuottavuutta ja Euroopan haasteita kahdessa keynote-puheenvuorossa sekä paneelikeskustelussa. Iltapäivällä hankkeen tutkijat esittelivät tuloksia ja havaintojaan.
Etlan tutkimusjohtajan Tero Kuusen tervetuliaispuhe seminaarissa 9.11. Kämpin Peilisalissa (käännetty englannista suomeksi):
“Hyvää huomenta ja lämpimästi tervetuloa Business Finland -hankkeen päätösseminaariin Reigniting growth through innovation, eli lyhyesti sanottuna ReGrow.
ReGrow on vuosina 2020–2022 tutkinut nykyisen talouskasvun paradigman keskeisiä haasteita Suomessa ja Suomen ulkopuolella sekä etsinyt uusia poliittisia vipuja innovaatioiden tehostamiseksi globaalissa myllerryksessä.
ReGrow on ollut Etlan ja Turun yliopiston yhteinen hanke. Olen itse koordinoinut hanketta ja professori Anne Kovalainen on johtanut Turun tutkimusryhmää. Tässä vaiheessa haluankin kiittää Annea, kaikkia tutkijoita ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneitamme merkittävästä panoksesta tähän projektiin.
ReGrow on keskittynyt kolmeen teemaan: uusien ideoiden tuottamiseen, uusiin toimintatapoihin sekä työvoiman siirtymiseen yritysten välillä.
Ensimmäisen teeman osalta olemme tutkineet viimeaikaista hidastunutta kehitystä, mitä tulee uusiin läpimurtoideoihin ja innovaatioihin, sekä tiedon omaksumisen esteitä.
Toisen teeman osalta olemme selvittäneet, kuinka tuotannon innovatiivisuutta ja joustavuutta voidaan säilyttää samalla, kun yritykset ulkoistavat yhä enemmän ydintoimintojaan perinteisten yritysrajojen ulkopuolelle.
Kolmannessa teemassa on käsitelty tarvetta tukea luovaa tuhoa ja rakennemuutosta samalla, kun vältetään huomattavaa kitkaa vanhojen ja uusien yritysten välillä tapahtuvassa resurssien liikkuvuudessa.
Olemme hahmotelleet tärkeimmät tulokset tänään julkaistussa Etla Muistiossa, ja esittelemme työtä iltapäivällä.
Aloitamme kuitenkin laajemmasta näkökulmasta. Se on mielestämme välttämätöntä, kun otetaan huomioon, kuinka poikkeuksellisia viime vuodet ovat olleet.
Laadimme ensimmäisen version projektisuunnitelmastamme vuoden 2020 alussa, ja on vaikea kuvitella huonompaa ajankohtaa tällaisen harjoituksen toteuttamiselle. Pian jouduimme Covid-19-pandemiaan, ja pandemiaa seurasi vielä Venäjän aloittama julma sota Euroopassa.
Nämä uudet kriisit rakentuivat vanhojen kriisien, kuten kiihtyvän ilmastonmuutoksen ja talouden pysähtymisen, päälle. Suomi ei ole tästä kehityksestä mikään poikkeus.
Uusista kriiseistä ja uudenlaisista poliittisista haasteista huolimatta uskon, että hankkeemme painopiste on ollut suurelta osin oikea. Vahvaan ja kestävään talouskasvuun johtavan innovaatiopolitiikan edistäminen luo vankan pohjan sille, että löydämme ulospääsyn kriiseistä.
Hankkeessa on saatu uutta tietoa innovaatiodynamiikan keskeisistä tekijöistä, kuten ideoiden omaksumisen esteistä, innovatiivisuudesta uusissa työmuodoissa ja tiedon leviämisestä luovan tuhon kautta. Nämä auttavat luomaan toimivia innovaatiostrategioita tulevaisuutta silmälläpitäen sekä aktiivisesti reagoimaan nykyisiin kriiseihin.
Tärkeä viime vuosien opetus on kuitenkin se, että meidän on pysyttävä valppaina ja pidettävä mielemme auki tunnistaessamme, priorisoidessamme ja ratkaistessamme uusia yhteiskunnallisia haasteita. On harvinaista, että nämä haasteet olisivat täysin odottamattomia.
Aloitamme tämän seminaarin laajalla näkökulmalla talouskasvuun ja talouspolitiikkaan. Olemme kutsuneet kaksi arvostettua puhujaa, professorit Bart van Arkin ja Iain Beggin kertomaan meille näkemyksensä.
Bart van Ark on tuottavuuden professori Manchesterin yliopistossa, taloustieteen kunniaprofessori Groningenin yliopistossa ja stipendiaatti Lontoon National Institute of Economic and Social Researchissa. Hän on kansainvälisesti arvostettu taloustieteilijä kansainvälisen vertailevan tuottavuuden mittaamisen ja analysoinnin, innovaatioiden ja teknologian sekä digitaalisen transformaation alalla, ja hänen tutkimuksensa on kattanut talouskasvun, kehitystaloustieteen, taloushistorian sekä kansainvälisen talouden ja liiketoiminnan alueita. Hän toimi myös lähes kahden vuosikymmenen ajan pääekonomistina The Conference Boardissa, joka on globaali liiketoimintaa tutkiva ajatushautomo.
Iain Begg on professori London School of Economics and Political Science’n European Institute-tutkimuslaitoksessa. Hänen pääasiallinen tutkimuskohteensa on Euroopan yhdentymisen poliittinen taloustiede ja EU:n talousohjaus. Hän on johtanut ja osallistunut useisiin EU-politiikan eri puolia koskeviin tutkimusprojekteihin ja julkaissut laajasti artikkeleita ja politiikkasuosituksia finanssipolitiikan hallinnasta. Hän vieraili äskettäin osajohtajana Dahrendorf Forumissa, joka on LSE:n ja Berliinin Hertie-koulun yhteistyöelin, jossa tarkastellaan Euroopan tulevaisuutta.
Keynote-puheiden jälkeen perehdymme näkemyksiin paneelikeskustelussa. Saamme kansanedustaja Elina Valtosen mukaan tuomaan keskusteluun suomalaisen politiikan näkökulmaa, ja minäkin osallistun keskusteluun tutkimusprojektimme edustajana.
Annan nyt puheenvuoron arvostetuille puhujillemme – Bartille ja Iainille, ja vielä kerran tervetuloa.”
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi on vetänyt Business Finlandin vuosina 2020‒2022 rahoittamaa “REGROW-Reigniting growth through innovation” -hanketta. Tutkimushanke kokoaa tietoa innovatiivisuudesta ja keinoja innovoinnin tehostamiseksi pandemian jälkeisessä maailmanlaajuisessa myllerryksessä. Etlan ja Turun yliopiston yhteinen tutkimushanke pyrkii vastaamaan talouskasvun haasteisiin. Hanke etsii myös uusia politiikan vipuja, joiden avulla innovaatioiden tuottavuutta globaalissa myllerryksessä voitaisiin kasvattaa. Hankkeessa on ollut mukana useita nimekkäitä kansainvälisiä yhteistyötahoja myös Stanfordin, Waterloon ja Oxfordin yliopistoista sekä Kansainvälisestä valuuttarahastosta (IMF).
Professori Iain Begg LSE:stä puhui Euroopan kohtaamista poliittisista haasteista.
Professori Bart van Ark keskittyi puheenvuorossaan kasvun ja tuottavuuden teemoihin.
Paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia keinoja talouspolitiikalla on kasvun tehostamiseksi.
Panelisteina keskustelivat professorit Bart van Ark (vas.) ja Iain Begg, Kokoomuksen kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Elina Valtonen ja Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Keskustelua moderoi HS Vision taloustoimittaja Emil Elo.
Iltapäivällä esiteltiin REGROW-hankkeen osatutkimuksia. Puhumassa Etlan tutkija Otto Kässi.
Turun yliopiston tutkimusryhmää johtanut professori Anne Kovalainen
