Toimialat-julkaisu sisältää yksityiskohtaista tietoa eri toimialoilta. Se kattaa metalliteollisuuden, metsäteollisuuden, kemian- ja elintarviketeollisuuden, rakentamisen sekä suurimman osan yksityisestä palvelusektorista. Raporttiin sisältyvät toimialaennusteet tehtiin Etlan syyskuussa julkaistun Suhdanne Syksy 2024 -makrotalouden ennusteen yhteydessä käyttämällä mm. Suomen kansantalouden panos-tuotosmallia.
Suhdannetilanne on edelleen heikko. Rakentamisen arvonlisäys supistuu tuntuvasti vielä tänä vuonna, ja teollisuus kasvaa hitaasti. Palvelut eivät kasva rakentamisen ja teollisuuden heikon kysynnän takia. Ensi vuonna teollisuus jää kuluvan vuoden lukemiin, palvelualat pääsevät runsaan prosentin kasvuun, ja rakentaminen kohoaa vajaat 5 prosenttia. Koko kansantalouden arvonlisäys perushintaan supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia, eli saman verran kuin bruttokansantuote. Ensi vuonna arvonlisäys nousee 1,1 prosenttia, ja vuonna 2026 kasvu voimistuu 1,5 prosenttiin. Ennusteemme mukaan bkt:n kasvuluvut vuosille 2025–2026 ovat 1,4 prosenttia ja 1,3 prosenttia.
Päävientimarkkinamme Euroopan heikko taloustilanne tänä vuonna heijastuu suoraan tehdasteollisuuden kysyntään ja sitä kautta tuotantoon. Euroalueen ja myös Ruotsin talouskasvu vahvistuu kuitenkin tuntuvasti ensi vuonna, ja niinpä teollisuustuotanto kääntyy kasvuun tuotoksella mitattuna, mutta arvonlisäys kehittyy heikommin.
Metalliteollisuus, joka on teollisuuden päätoimialoista suurin, supistuu arvonlisäyksellä mitattuna toista vuotta peräkkäin, ja lasku jatkuu lievempänä vielä ensi vuonnakin. Alatoimialoista heikoimmin on pärjännyt sähkö- ja elektroniikkateollisuus, jonka arvonlisäyksen määrä vähenee jo kolmatta vuotta. Kone- ja metallituoteteollisuuden alamäki on jatkunut yhtä kauan, vaikkakin huomattavasti lievempänä, ja arvioimme, että sama kehitys jatkuu myös vuonna 2025. Muista alatoimialoista poiketen metallien jalostuksella on kaksi vahvaa vuotta takanapäin, mutta rakentamisen heikko tilanne vetää myös tämän sektorin miinukselle tänä vuonna. Maailmanlaajuisessa perspektiivissä yli puolet teräksen tuotannosta menee rakennustoiminnan käyttöön.
Metsäteollisuuden arvonlisäyksen vahva kasvu jatkuu tänä vuonna noin 6 prosentin tahtia, ja tämän ansiosta koko teollisuus pysyy kasvun puolella. Paperiteollisuuden vienti vetää hyvin kartonki- ja paperitoimitusten ansiosta, mutta puutavaratuotteiden vienti kääntyy vasta ensi vuonna kasvuun rakentamisen elpyessä. Myös kemianteollisuus on kasvussa koko ennustejakson, eli vuoteen 2026 saakka, mutta vauhti on selvästi hitaampaa kuin metsäteollisuudessa. Öljynjalostuksen suurseisokki kuluvana vuonna on painanut koko kemianteollisuuden kasvua. Elintarviketeollisuuden vienti kasvaa hitaasti jo tänä vuonna, ja myös arvonlisäys nousee hieman.
Rakentamisen arvonlisäys supistui viime vuonna runsaasti, ja vuositasolla supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna. Erityisesti uusien asuntojen rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti edellisvuosista, jolloin asuntotuotanto oli vauhdikasta. Kuluvana vuonna rakentaminen on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on muuta rakentamista selvempi maa- ja vesirakentamisessa sekä erikoistuneessa rakennustoiminnassa.
Vuosina 2025 ja 2026 rakennusala kasvaa taas selvästi. Korot ovat lähteneet laskuun, ja rakennuskustannusten kasvu on maltillistunut. Myös rakentamiseen myönnettyjen lupien määrä näyttää kääntyvän hiljalleen kasvuun. Rakentaminen ei kuitenkaan palaudu nopeasti aiemmalle korkealle tasolleen, vaan palautuminen on hidasta. Tähän vaikuttaa esimerkiksi reaalikorko, jonka odotetaan pysyvän aiempaa korkeampana.
Yksityisten palvelualojen kasvu on ollut viime ja tänä vuonna keskimäärin nollan tuntumassa, mihin on vaikuttanut heikko suhdannetilanne välituotteita hankkivassa teollisuudessa ja rakentamisessa sekä kotitalouksien vaisu kulutuskysyntä.
Heikoin vaihe näyttää kuitenkin jääneen viime vuoden jälkipuoliskolle, ja alkuvuonna nähtiin pientä kasvua. Ennusteemme mukaan tämä kehitys jatkuu, mutta suhteellisen hitaasti ja maltillisesti, kysyntänäkymien vahvistuessa.
Ensi vuonna tässä tarkastelemamme yksityiset palvelualat pääsevät keskimäärin noin puolentoista prosentin kasvuun, mutta toimialojen välillä on eroja.
Kaupan arvonlisäys alenee kuluvana vuonna hieman kahden vielä synkemmän vuoden jälkeen. Kysynnän elpyminen alkaa tukea toimialaa, mutta mm. rakennusalan käänteen odottaminen, arvonlisäverotuksen kiristäminen ja työmarkkinaepävarmuus painavat näkymiä lyhyellä aikavälillä.
Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan arvonlisäys on pääsemässä tänä vuonna parin prosentin kasvuun heikon viime vuoden jälkeen. Tavaraviennin ja yksityisen kulutuksen elpyminen on kuitenkin avainasemassa jatkon kannalta. Ennusteemme mukaan kasvu kiihtyy hieman ensi vuonna. Suhteessa historialliseen kehitykseen elpymisvaraa olisi ennen kaikkea ilmaliikenteessä sekä varastoinnissa ja liikennettä palvelevassa toiminnassa.
Majoitus- ja ravitsemisalan arvonlisäyksen määrä on palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolleen. Se kuitenkin alenee noin prosentin tänä vuonna ja kasvaa vain hieman ensi vuonna. Arvonlisäverotuksen kiristäminen iskee alan kysyntään, ja yksityinen kulutus on muutenkin heikohkoa. Hotellialalla on tehty viime vuosina merkittäviä uusinvestointeja erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja tämän lisäkapasiteetin sulattaminen vie todennäköisesti useita vuosia.
Informaatio- ja viestintäalalla oli viime vuonna normaalia heikompaa kasvua, mutta ennusteemme mukaan kasvu piristyy noin kolmeen prosenttiin tänä vuonna ja jää ehkä hieman tätä hitaammaksi ensi vuonna. Toimiala on finanssikriisin jälkeen ollut Suomen talouden selvästi voimakkaimmin kasvanut ala ja voi hyvinkin yllättää positiivisesti. Sen sijaan odotamme rahoitus- ja vakuutusalan arvonlisäyksen supistuvan, kun korkotaso alenee.
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ovat olleet pitkällä aikavälillä kasvualoja. Ennusteemme mukaan ne alkavat taas ensi vuonna kasvaa keskimääräistä nopeammin välituotekysynnän vahvistuessa.
