Toimialat-julkaisu sisältää yksityiskohtaista tietoa eri toimialoilta. Se kattaa metalliteollisuuden, metsäteollisuuden, kemian- ja elintarviketeollisuuden, rakentamisen sekä suurimman osan yksityisestä palvelusektorista. Raporttiin sisältyvät toimialaennusteet tehtiin Etlan maaliskuussa julkaistun Suhdanne Kevät 2025 -makrotalouden ennusteen yhteydessä käyttämällä mm. Suomen kansantalouden panos-tuotosmallia.
Euroalueen talouskasvu vahvistuu tänä vuonna ja kääntää Suomen talouden nousuun, vaikka maailmanpoliittinen tilanne on epävarma ja Yhdysvaltojen tullit uhkaavat suotuisaa kehitystä. Rakentaminen kasvaa jo tänä vuonna selvästi, ja myös teollisuustuotanto pääsee kohtalaiseen vauhtiin. Palvelualat piristyvät jalostuksen toimialojen kehityksen vahvistuessa. Arvonlisäyksellä mitattuna teollisuuden kasvuvauhti hidastuu ensi vuonna prosenttiin, palvelut kohoavat noin puolitoista prosenttia ja rakentaminen lisääntyy runsaat 5 prosenttia. Koko kansantalouden arvonlisäys perushintaan kasvaa tänä vuonna noin prosentin. Ensi vuonna arvonlisäys nousee 1,5 prosenttia, ja vuonna 2027 kasvu hieman hidastuu 1,3 prosenttiin. Ennusteemme mukaan bkt:n kasvuluvut vuosille 2025–2026 ovat 1,2 prosenttia ja 1,4 prosenttia.
Teollisuuden päätoimialoista suurin, metalliteollisuus, kasvaa arvonlisäyksellä mitattuna tänä vuonna runsaan prosentin, mutta ensi vuonna vain puolisen prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvaa selvästi tätä enemmän viennin vauhdittamana. Alatoimialoista heikoimmin pärjää kuljetusvälineet. Koneiden ja laitteiden viennin alamäki ei ole vielä pysähtynyt, ja niinpä tuotanto lisääntyy tänä vuonna vain vähän. Metallituotteiden arvonlisäyksen volyymi kääntyy tänä vuonna parin prosentin kasvuun, tuotannosta valtaosa jää kotimaahan.
Metsäteollisuuden arvonlisäyksen ennustetaan kasvavan reilun kahden prosentin vauhtia vuosina 2025–2026. Puutuoteteollisuuden kasvua tukee kotimaan ja Euroopan rakentamisen kääntyminen kasvuun, ja niinpä alan vienti kasvaa voimakkaasti vuosina 2026–2027. Paperiteollisuudessa kasvu ei ole yhtä vahvaa, vaikkakin kohtalaista. Kemianteollisuuden arvonlisäyksen odotetaan kasvavan tänä vuonna 4 prosenttia, vaikka tuotos supistuu hieman. Uusien tilausten määrä on lähtenyt nousemaan viime vuosien pohjalukemista. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vienti kääntyi jo viime vuonna voimakkaaseen kasvuun, mutta öljytuotteiden vienti pysyy aiempaa matalammalla tasolla. Elintarviketeollisuuden arvonlisäyksen odotetaan kasvavan noin prosentin kuluvana vuonna, vienti kasvaa ennusteperiodilla melko hitaasti.
Rakentamisen arvonlisäys supistui vuosina 2023–2024 runsaasti. Erityisesti uusien asuntojen rakentaminen vähentyi voimakkaasti edellisvuosista, jolloin asuntotuotanto oli vauhdikasta. Viime vuonna rakennusyritysten liikevaihdon volyymi kääntyi kasvuun. Selkeintä kasvu oli erikoistuneessa rakennustoiminnassa, kun taas asuinrakentaminen ei vielä viime vuonna lähtenyt kasvuun, vaikka ei enää supistunutkaan.
Vuosina 2025–2027 rakentamisen lama jää taakse, ja rakennusala kasvaa taas selvästi. Korot ovat laskeneet, rakennuskustannusten kasvu on maltillistunut ja ostovoima on alkanut elpyä. Rakentaminen ei kuitenkaan palaudu nopeasti aiemmalle korkealle tasolleen, vaan palautuminen on hidasta. Tähän vaikuttaa esimerkiksi reaalikorko, jonka odotetaan pysyvän aiempaa korkeampana.
Tässä julkaisussa analysoitujen yksityisten palvelualojen yhteenlaskettu arvonlisäys ponnisti vain pieneen kasvuun viime vuonna. Ennusteemme mukaan se piristyy keskimäärin noin yhteen prosenttiin tänä vuonna ja edelleen kahteen prosenttiin ensi vuonna. Hitaan kasvun oloissa työllisyydenkin kasvu on kokonaisuutena ottaen heikkoa.
Piristymisen taustalla on pitkälti jalostuksen toimialojen kehityksen kohentuminen. Lisäksi palvelualat kasvoivat jo pitkin viime vuotta, mistä kertyy pieni positiivinen kasvukontribuutio tälle vuodelle. Yksityisen kulutuksen kasvu on kuitenkin vielä heikkoa eikä suurestikaan tue palvelualojen kysyntää. Lisäksi epävarmuus maailmantalouden tilasta voi näkyä ennustettua heikompana kehityksenä teollisuudessa ja myös yksityisessä kulutuksessa, mikä heijastuisi myös palvelualoihin.
Kaupan alan arvonlisäys pääsee tänä vuonna ennusteemme mukaan vain hentoon kasvuun kolme vuotta kestäneen ison supistumisen jälkeen. Jalostusalojen piristyminen tukee tukkukauppaa, mutta yksityinen kulutus on vaisua. Ensi vuonna kulutuksen kasvu vahvistuu ennusteemme mukaan selvästi, mikä näkyy myös kaupan alan vahvemmassa kehityksessä. Arvonlisäyksen määrä ei yllä vielä ennusteperiodin lopussakaan pandemiaa edeltäneelle tasolleen.
Kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäyksen määrä kasvaa ennustevuosina vajaan kahden prosentin vauhtia. Pudotus oli kuitenkin pandemiassa niin raju, ettei se yllä ennusteperiodilla sitä edeltäneelle tasolleen. Lasku johtui ennen kaikkea ilmaliikenteestä sekä varastoinnista ja liikennettä palvelevasta toiminnasta. Ilmaliikenne voi kuitenkin palautua ripeämmin, jos Ukrainan sodan vaikutus lentoliikenteeseen väistyy.
Majoitus- ja ravitsemisalan arvonlisäyksen määrä supistui aavistuksen viime vuonna ja nousee ennusteemme mukaan reilut puoli prosenttia tänä vuonna. Muun muassa majoitusliiketoiminnan arvonlisävero nousi vuoden alussa ja heikentää kysynnän kasvua. Yksityisen kulutuksen vahvistuminen ensi vuonna tukee toimialaa. Kehitys on suunnilleen pandemiaa edeltäneellä trendillään.
Informaatio- ja viestintäalan kasvu pysyy ennusteemme mukaan vahvassa reilun kolmen prosentin tahdissa kuten viime vuonna. Kasvu on kertynyt ennen kaikkea tietojenkäsittelypalveluista.
Rahoitus- ja vakuutusalan arvonlisäys supistui viime vuonna neljä prosenttia – muun muassa, kun korkotaso aleni – ja ennusteemme mukaan se alenee vielä kolmisen prosenttia tänä vuonna ja yhden prosentin ensi vuonna.
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta supistuivat puolisen prosenttia viime vuonna jälkimmäisen painamana. Liikevaihtotilastojen mukaan kehitys on ollut heikointa työllistämispalveluissa. Toimialojen yhteenlaskettu kasvu piristyy reiluun prosenttiin tänä vuonna.
